• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Tuono

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jetro
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Mulla on Tuonon vakio kiihdytyssuppilot komerossa jemmassa. Oon 90% varma.
 
Jos haluat niistä luopua niin ostan kyllä pois lojumasta!

Ja kiitos suuresti vastauksista :)


Ps. Niillä ei siis mikään hätä/ kiire ole, mulla on varaosien tilaukset wendeliltä, tankin räjäytykset, öljyn vaihdot ym. vielä tässä tekemättä niin..
 
Jos ei viikonlopun aikana kuulu mitään, niin laita privaa. Koitan muistaa perjantaina penkoa laatikoita. Nyt reissussa.
 
Niin joo

Mulla on myös tuollaiset Dual Carbon suppilot kanssa. Kiinnityspultit on sellaiset, että pitää olla ylä- ja alaosa mukana, mutta lyhemmillä pulteilla saa pelkän alakerran käyttöön, jos niin halajaa. Tää on jo räärää.

Capture1.JPG
 
:D Johan on tötteröt

Kuinkahan paljon nuilla katumeno huononis normiin verraten? :paikallatuulee:

Teoria menee niin, että alakerroksilla ilma kulkee pitkää reittiä ja yläkierroksilla lyhyempää (joka sekin oli kohtuu pitkä). Mulla oli noi, collectori modattu ja Gabron lastu, niin antoi tosi tasaisella keskialueella 119 takaselta Tuonolle Tampereen dynocenterillä. Ei ne ainakaan mitään pilanneet, mutta taatusti taloudellisempi ratkaisu on OEM tötteröt, jos ne nyt vaan löydän.
 
Uskon. Yleensä pelkkä maininta hiilikuidusta lisää nippelin hintaa vähintään 50% :p

Mutta nuokin herätti kyllä mielenkiinnon, mikäli noita tuplatötteröitä olit ees miettiny myyväs. Laita vaikka YV hintatietoa molemmista tai vaikka vaan niistä oem versioista.
 
Ihan mielenkiinnosta, niin näkyykö kuinka eroja käppyröissä vrt vakio ja tuplatötsät?

Tota dynovetoa en tehnyt, kun silloin askarreltiin muutakin. Sittemmin pyörä koki väkivaltaisen lopun.

Se on kuitenkin tiedetty seikka, että tötsien pituudella vaikutetaan ilmavirran nopeuteen eri kierrosalueilla. Toisaalta tuo on hengityksen hienosäätöä versus kansi, putkisto & ajoitus.

Ajatuksena tuo on tuollainen köyhän miehen muuttuvapituuksinen. Olikohan uudessa gikserissä jotain vastaavaa kanssa, jos oikein muistan. Monissa vehkeissä pituuden muutos on hoidettu vaihtumaan kierroslukujen mukaan mekaanisesti.
 
Tota dynovetoa en tehnyt, kun silloin askarreltiin muutakin. Sittemmin pyörä koki väkivaltaisen lopun.

Se on kuitenkin tiedetty seikka, että tötsien pituudella vaikutetaan ilmavirran nopeuteen eri kierrosalueilla. Toisaalta tuo on hengityksen hienosäätöä versus kansi, putkisto & ajoitus.

Ajatuksena tuo on tuollainen köyhän miehen muuttuvapituuksinen. Olikohan uudessa gikserissä jotain vastaavaa kanssa, jos oikein muistan. Monissa vehkeissä pituuden muutos on hoidettu vaihtumaan kierroslukujen mukaan mekaanisesti.


Joo, kyllähän noilla tötteröiden pituuksilla ja yläpään reunojen muotoilulla on jotain vaikutuksia - tuossa yhden putiikin näkemyksiä asiasta:
http://www.venturisystem.com/dynochart-air-funnel-velocity-stacks-kawasaki-zx10r-2011-2014?chapter=3
 
Karkeasti pitempi tötterö niin enemän vetoa keskialueele ja lyhemäälä ylös
valita jos saa niin semmoiset paljon taivutetutreunat(sieni) varsinkin ahtaasen rakoon
 
Tota dynovetoa en tehnyt, kun silloin askarreltiin muutakin. Sittemmin pyörä koki väkivaltaisen lopun.

Se on kuitenkin tiedetty seikka, että tötsien pituudella vaikutetaan ilmavirran nopeuteen eri kierrosalueilla. Toisaalta tuo on hengityksen hienosäätöä versus kansi, putkisto & ajoitus.

Ajatuksena tuo on tuollainen köyhän miehen muuttuvapituuksinen. Olikohan uudessa gikserissä jotain vastaavaa kanssa, jos oikein muistan. Monissa vehkeissä pituuden muutos on hoidettu vaihtumaan kierroslukujen mukaan mekaanisesti.

Tötterön pituus tulee käytännössä suoraan siitä, että mille kierrosluvulle imupuoli halutaan virittää. Mitä pidempi tötterö, sen matalammalla kierrosluvulla se toimii. Ton pituuden saa suhteellisen helposti laskettua itekin seisovan aallon värähtelijän kaavoilla. Haettu värähtelytaajuus on halutun kierrosluvun monikerta ja ajatuksena saada ylipainepulssi imuventtiilille kun se on sulkeutumassa ->täytös paranee.

Tötterön reunan muodolla vaikutetaan sitten virtausvastukseen, mutta jonkin verran sillä on vaikutusta myös painepulsseihin.

Rivikoneissa käytetään tyypillisesti eri pituisia tötteröitä eri sylintereissä, jolloin saadaan laajennettua vääntöaluetta, mutta maksimista joudutaan karvan tinkimään. Tommoset tuplatötteröt onkin sit karvan haastavammat suunnitella, että virtaus ja painepulssit tosiaan eri kierrosluvuilla toimii niin kuin on ajateltu.
Muuttuvapituuksinen imutorvi on tietenkin paras ratkaisu, koska silloin ei tarvitse tinkiä edes vääntöhuipusta. Ite haaveilen portaattomasti pituutta muuttavista tötteröistä. Olis koko kierroslukualueelle passelit. Jollain arduinolla ja servolla sais rakennettua varmasti suht helposti toimivan ratkasun.

Imutorvet on nokkien ja pakoputken ohella tärkeimmät moottorin luonteeseen vaikuttavista tekijöistä ja niillä on mahdollista saada todella isoja muutoksia aikaan ajettavuuden osalta.

Edit. Ilmavirran nopeuteen vaikuttaa käytännössä vain tötterön halkaisija ja tilavuusvirta, joka riippuu suoraan kierrosluvusta, koneen iskutilavuudesta ja volymetrisestä hyötysuhteesta (=kaasuläpän asennosta).
 
Tötterön pituus tulee käytännössä suoraan siitä, että mille kierrosluvulle imupuoli halutaan virittää. Mitä pidempi tötterö, sen matalammalla kierrosluvulla se toimii. Ton pituuden saa suhteellisen helposti laskettua itekin seisovan aallon värähtelijän kaavoilla. Haettu värähtelytaajuus on halutun kierrosluvun monikerta ja ajatuksena saada ylipainepulssi imuventtiilille kun se on sulkeutumassa ->täytös paranee.

Tötterön reunan muodolla vaikutetaan sitten virtausvastukseen, mutta jonkin verran sillä on vaikutusta myös painepulsseihin.

Rivikoneissa käytetään tyypillisesti eri pituisia tötteröitä eri sylintereissä, jolloin saadaan laajennettua vääntöaluetta, mutta maksimista joudutaan karvan tinkimään. Tommoset tuplatötteröt onkin sit karvan haastavammat suunnitella, että virtaus ja painepulssit tosiaan eri kierrosluvuilla toimii niin kuin on ajateltu.
Muuttuvapituuksinen imutorvi on tietenkin paras ratkaisu, koska silloin ei tarvitse tinkiä edes vääntöhuipusta. Ite haaveilen portaattomasti pituutta muuttavista tötteröistä. Olis koko kierroslukualueelle passelit. Jollain arduinolla ja servolla sais rakennettua varmasti suht helposti toimivan ratkasun.

Imutorvet on nokkien ja pakoputken ohella tärkeimmät moottorin luonteeseen vaikuttavista tekijöistä ja niillä on mahdollista saada todella isoja muutoksia aikaan ajettavuuden osalta.

Edit. Ilmavirran nopeuteen vaikuttaa käytännössä vain tötterön halkaisija ja tilavuusvirta, joka riippuu suoraan kierrosluvusta, koneen iskutilavuudesta ja volymetrisestä hyötysuhteesta (=kaasuläpän asennosta).

Aamen :grin:
 
Mitenkähän tollanen tuplatötterösysteemi mahtaa käytännössä toimia?
Äkkiseltään vois kuvitella että about puolet ilmasta kulkee tuon ylemmän tötterön kautta ja toinen puoli alemman kautta.
Tuntuis aika uskomattomalta että ilmavirta osaisi päätellä koneen kierrosten perusteella kumpaa reittiä milloinkin sen pitäisi mennä.
Joten maihtaisko samaan lopputulokseen (tai jopa parempaakin) päästä ihan normaalilla hyvin muotoilulla tötteröllä, jonka pituus olisi noiden keskiarvo.
Tuossa tuplatötterössähän saattaa toi monimutkainen rakenne jo heikentää ilman virtauksia :dunno:

Tuota myöskään en hiffaa että mitä hyötyä saadaan noilla eri mittaisilla tötteröillä eri sylintereissä - eikö samaan lopputulokseen pääsisi samanmittaisilla tötteröillä, jotka olisivat noiden eri mittaisten keskiarvo?

Tuossa muuten yksi laskuri, jolla voi katella miten tötterön pituuden muutos vaikuttaa kierroslukuun:
http://www.velocity-of-sound.com/velocity_of_sound/calculator2.htm
Tuon mukaan omassa mopossa sentin muutos pituudessa vaikuttaisi kierroksiin 300rpm.
 
Mitenkähän tollanen tuplatötterösysteemi mahtaa käytännössä toimia?
Äkkiseltään vois kuvitella että about puolet ilmasta kulkee tuon ylemmän tötterön kautta ja toinen puoli alemman kautta.
Tuntuis aika uskomattomalta että ilmavirta osaisi päätellä koneen kierrosten perusteella kumpaa reittiä milloinkin sen pitäisi mennä.
Joten maihtaisko samaan lopputulokseen (tai jopa parempaakin) päästä ihan normaalilla hyvin muotoilulla tötteröllä, jonka pituus olisi noiden keskiarvo.
Tuossa tuplatötterössähän saattaa toi monimutkainen rakenne jo heikentää ilman virtauksia :dunno:

Tuota myöskään en hiffaa että mitä hyötyä saadaan noilla eri mittaisilla tötteröillä eri sylintereissä - eikö samaan lopputulokseen pääsisi samanmittaisilla tötteröillä, jotka olisivat noiden eri mittaisten keskiarvo?

Tuossa muuten yksi laskuri, jolla voi katella miten tötterön pituuden muutos vaikuttaa kierroslukuun:
http://www.velocity-of-sound.com/velocity_of_sound/calculator2.htm
Tuon mukaan omassa mopossa sentin muutos pituudessa vaikuttaisi kierroksiin 300rpm.

Sen on pakko olla siis noituutta. Tähän japanin insinööri luottaa kanssa. Kuvassa uuden gikserin 1 & 4 sylinterin tuplatötteröt.

2017-suzuki-gsx-r1000-engine-11.jpg
 
Utelias kun olen testaamaan niin tuplatötteröt on matkalla mulle :grin:
Täytynee laitella käppyröistä kuvaa. Sitte joskus kun pärrä on ajokunnossa ja penkissä käyty.
 
Käppyrä.jpg

sininen viiva = normi ja punanen = "race mode"


Tuollaisen käppyrän se piirsi. Parempaan ei Matti ja Sami pystynyt ilman Commanderia. Lastuna Gapron V2V5 + normi ilm.boksi (ilman sitä "snorkkelia" tosin) + ne JMH:n RääRää imukurkut + Arrow slipari.

Kaikin puolin tyytyväinen tulokseen vaikka laihalla keskialueella käy. Huomattavasti tasasempi tyhjäkäynti mitä itte sain säädettyä ja kyllä vetää myös ihan erilailla! Etuiskarikin heräs henkiin kun Matti sieltä liiat öljyt otti pois.
 
^
Ihan perusterveeltä näyttää. Tuota keskialueen kuoppaa ei saa siloiteltua kuin 2-2 putkistolla tai collectorin modauksella.

Ylös saa tehoja avarammilla kansilla. Pelkät isot läppärungot tuossa konstruktiossa ei tuo kuin osakaasuhyötyjä ja kaasuun vastaavuutta. Läpät auki kansi ahistaa lopulta kuitenkin.
 
Back
Ylös