• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

GSX1400 turbo

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Voda
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Haluakko perustella tarkemmin? :;): Tuota mahdollisimman pientä overlappia tunnutaan tarjottavan yleispätevänä totuutena turbokoneisiin vähän siellä sun täällä. Mutta mun nähdäkseni asia ei ole oikeasti ihan noin yksinkertainen, luultavasti tuossa on aika runsaasti vaihtelua turbon mitoituksesta ja muusta kokoonpanosta riippuen.

Pieni overlappi on varmasti hyvä sellaisissa tapauksissa, joissa pakopaine on selvästi ahtopainetta isompi. Eli käytännössä silloin, kun turbo on mitoitettu heräämään alakierroksilla ja on siis koneeseen nähden suhteellisen pieni. Likimain kaikki tehdastekoiset turbokoneet taitaa mennä tähän kategoriaan ja luultavasti tuo nokkasuositus juontaa juurensa tähän. Sitten kun ahdin on reilummin mitoitettu niin, että ahto- ja pakopaineet on suunnilleen tasapainossa, niin nokkien ajoituksen kannalta tilanne alkaa vastata enemmänkin vaparikonetta, eli pidemmillä ajoituksilla ja isommalla overlapilla saa lisää potkua keski- ja yläkierroksille.

Valitettavasti tästä aiheesta löytyy aika niukasti kunnollista tietoa kirjoitettuna, joten tämäkin teoria on aika pitkälle oman pähkinnän tulosta. Mutta tuntuu täsmäävän aika hyvin omiin kokemuksiin ja muiden rakennelmien ihmettelyihin.

Mutta ihan samaa mieltä, että katukäytössä olevaan turbokoneeseen on luultavasti ihan fiksua pistää jotkut melko maltillisilla asteilla olevat nokat ellei ole parempaa tietoa asiasta. Tosin käytännössähän joutuu monesti tyytymään siihen mitä on saatavilla, ellei sitten halua lähteä teettämään nokkia mittatilauksena.

Voihan tuota yritää selventää jos onistuisi ajatuksen textiksi muttamaan :)
Omiin kokeiluhin tuo täälläkin perustuu ja niiden perustella koitin
tässä jutu ketujussa olevaan pyörään sopivia miettiä,
sen perustella minkälainen kuva muusta tekniikasta, käytöstä
ym muutos haluista on kuva muodostunut,

vetoa myös alle 7000(laajempi toimivalue)
mitään kovin isoja tehoja ei tavoitella
siitä päätellen että sisään menevää ilmaa ei mitenkään jäähdytettä

vaparissakin olisi hyvä jos pako/imu ventiilit ei olisi
kovin paljoa samaan aikaan auki vältyisi virtailuta väärrän suuntaan
valitettavasti se oikein ole vaparissa mahdolista astita tarvitaan että sillä on riitävästi
aikaa imeä siisäänsä ja painaa ulos pljoista asteista taas yleensä tulee "ovewrlappia"
mikä sitten kaventaa sitä hyvän vedon aluetta alhaala (jotain muutuvia ajoitus systemejä toki on)
turbon kanssa asteita"ovewrlappia" voi olla vähemmän enemän/sama määrä menee pienmääs ajassa läpi
kunhan venntiilit aukenee,

viimeisin kokeilu pariviikoa sitten, vaihdoin vaparinokat turbon tarkoitettuihin
muutos parempaan oli selvä
(enenmuutosta ahtopaine/pakopaine likipitäen sama hiukan toista baria kuten muutoksen jälkeen)
ero noin ~1000kierrosta aikaisemmin alkava veto
(mikä jatkuu yhtä ylös kuin ennekin isomilla asteilla/"ovewrlapilla"
olevilla nokilla)

mutta kaikkihan vaikuttaa näissä kaikken ja on aina jonkin moinen kompromissi
minkä takia asia ei ole ihan yksinkertainen
vaikka vain 1-2astee heitto suuntaan tai toiseen voi vaikkutaa erikokopanossa hurjasti ja toisessa ei mitään
kuitenkin omien kokeiljuen perustela melko yleispätevä jos hakusessa on laajavetoalue
ihan ilmaistahan sei toki ole ja jos oikein vimäisän hydyn haluaa niin hiukan joutuu eri ajoituksia kokeilemman kulloiseenkin pakettiin

toivotavasti tuosta jotain selvenee
siitä miksi mokmaa tähän nokien tuumailuun suositelin
 
Matalapuristeiseen turboon kun laittaa kireää nokkaa, tulee yksinkertaisesti sanottuna helvetin piikikäs ja ylävireinen moottori. Iso ahdin siihen, niin eikun paranee. Toki näin on pakko tehdä, jos äärimmäinen huipputeho on tavoitteena. Alhaalta ei vedä senkään vertaa ja ylhäällä ihan hullun lailla. Noin niinkuin vähän kärjistettynä.

Jos itse alkaisin ahtamaan gsx 1400 tai jotain rocket kolmosta, yrittäisin mennä niillä vahvuuksilla (ja parantaa niitä), joita koneessa jo on, enkä tehdä siitä jotain sellaista, mihin sitä ei ole ollenkaan suunniteltu.
 
Pitänee vähän selventää tuota aiempaa kommenttiani :) Olen siis ihan samaa mieltä, että yleensä turbokoneeseen ei kannata mennä laittamaan mitään erityisen kireitä nokkia. Miedommilla ajoituksilla tehoalueen saa tosiaan yleensä selvästi laajemmaksi. Todennäköisesti vaikutus on jopa selvempi kuin vaparikoneessa, koska parempi sylinterin täytös pienemmillä kierroksilla tarkoittaa myös lisää pakokaasuja turbolle ja siten turbon aikaisempaa heräämistä. Tappio yläkierrosten tehossa ei myöskään tunnu niin pahasti kuin vaparissa, koska ahdoilla tehoa saa kuitenkin "tarpeeksi". Tietty tässäkin on joku tolkku pidettävä, ihan turha yrittää repiä ahtopaineella kovia tehoja kierrosalueelta, jolla kone ei enää hengitä nokkien takia. Mutta noin nyrkkisääntönä vähänkään tehokkaammissa pyörien koneissa ei ihan ensimmäisenä kannata lähteä vaihtamaan nokkia kireämpiin turbon kanssa. Tuo GSX1400 saattaa ehkä olla vähän rajatapaus, kun ymmärtääkseni siinä vakionokat on aika selvästi "alimitoitettu".

Lähinnä halusin puuttua tuohon kommenttiin overlapista. Itse asiassa se on vaparikoneessakin ihan toivottu ominaisuus, ei mikään haitallinen sivutuote pitkistä aukioloajoituksista. Ideana siinä on vetää poistuvan pakopulssin liike-energialla imupuolen virtaus liikkeelle jo ennen kuin mäntä on menossa alaspäin ja siten parantaa täytöstä. Samalla saadaan huuhdeltua loputkin pakokaasut pois palotilasta. Luonnollisesti tämä toimii vaan jollain rajallisella kierrosalueella, jolla pako- ja imupuolen resonanssit ovat tarpeeksi hyvin kohdallaan. Muilla kierroksilla overlap sitten heikentää täytöstä, sitä enemmän mitä pidempi se on.

Turbokoneessa tilanne on sitten vähän erilainen, kun pako- ja imupuolen paineet voivat vaihdella paljon laajemmalla skaalalla. Jos pakopuolella on selvästi enemmän painetta, niin tuo huuhtelu ei tietenkään oikein toimi, vaan pakokaasut lähtevät tunkemaan takaisinpäin imupuolelle. Tässä tapauksessa overlappia olisi hyvä olla mahdollisimman vähän. Vähän sama juttu jos imupuolella on huomattavasti isompi paine kuin pakopuolella. Tällöin uutta seosta saattaa karata pakopuolelle turhan paljon. Tosin epäilen, että tämä ei tunnu tehoissa kovin äkkiä kun ahtimelta kyllä saadaan lisää tavaraa helposti. Päästöissä ja kulutuksessa vaikutus on toki selkeä jos niistä joku on kiinnostunut. Sitten jos imu- ja pakopaineet ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, niin overlap toimii aika pitkälti kuin vaparikoneessakin. Eli sen aikana saadaan virtaus liikkeelle ja palotila huuhdeltua pakokaasuista.

Mitä tuossa omassa koneessa olen testaillut erilaisia nokkien ajoituksia vakionokilla, niin vaikutus on ollut aika pitkälti saman suuntainen kuin vaparikoneissakin. Eli isommilla lobe center -arvoilla, joilla siis overlap pienenee, tehoalue siirtyi enemmän yläkierroksille. Isommalla overlapilla taas tuli keskialueelle lisää tehoa yläkierrosten ja ihan alakierrosten kustannuksella. Erot olivat tosin melko pieniä enkä mittaillut niitä dynossa. Mutta joka tapauksessa overlapin pienentämisellä ei ollut mitään erityistä yleispätevää hyötyä. Vähän veikkaan, että tuossa mainitussa turbonokkien vaihdossakin suurin ero tuli ihan venttiilien aukioloajoista, ei niinkään overlapin muutoksesta.

Mutta kuten sanottu, niin tämä on vähän sellainen aihe, josta en ole löytänyt mitenkään turhan paljoa todellista tietoa. Sen takia on aina mielenkiintoista kuulla muidenkin ajatuksia ja kokemuksia.
 
Montako kertaa joulu voi tulla vuodessa?
 

Liitetiedostot

  • image.jpg
    image.jpg
    20 KB · Katselut: 519
Tänään Suitsa oli happotestissä vartilla räyskälässä.Sää oli sateinen ja rata märkä. Sutien malmimöykky keräsi vauhtia 222 km/h ja vartilla kului 11.3 sek. Neloselle asti veti sutia ja sitten oli hieman pitoja.

Puntarissa kävin ja kuskin kanssa vaatimattomat 314 kg ja ilman kuskia 234 kg. Melumittaus näytti hyväksyttävät 108 db. Ei hätää siis naapureiden häiriintymisestä...

Huomasin myös, että uudetkin ketjut ottivat lisämittaa aika reilusti. Mitähän teen väärin, kun ketju venyy? Vaihdan kytkimen kanssa ylöspäin ja voisikohan se venyttää ketjua kun veto välillä katkeaa voimalinjasta?
 

Liitetiedostot

  • Burning.jpg
    Burning.jpg
    69,9 KB · Katselut: 359
  • Burning2.jpg
    Burning2.jpg
    88,9 KB · Katselut: 384
  • Rock and roll.jpg
    Rock and roll.jpg
    61 KB · Katselut: 350
Tänään Suitsa oli happotestissä vartilla räyskälässä.Sää oli sateinen ja rata märkä. Sutien malmimöykky keräsi vauhtia 222 km/h ja vartilla kului 11.3 sek. Neloselle asti veti sutia ja sitten oli hieman pitoja.

Puntarissa kävin ja kuskin kanssa vaatimattomat 314 kg ja ilman kuskia 234 kg. Melumittaus näytti hyväksyttävät 108 db. Ei hätää siis naapureiden häiriintymisestä...

Huomasin myös, että uudetkin ketjut ottivat lisämittaa aika reilusti. Mitähän teen väärin, kun ketju venyy? Vaihdan kytkimen kanssa ylöspäin ja voisikohan se venyttää ketjua kun veto välillä katkeaa voimalinjasta?


Onko nuo ketjut mitkä näkyi tuossa yllä ja aitoatavara eikä kiina kopiot
jos on ja venyvät huomatavasti noilla tehoilla/väännöillä niin tarkista alku kireys ja linjaus että ei mikään käänä sitä sivuun(pakan tuenta)
 
Nokka juttun vielä sen verran(ja oikeestaan muihinkin muutoksiin)
että ainakun muttaa vaikapa ajoitusta niin koko kone pitää sätää että todelinen vaikutus
tulee esiin ja pelkään "pers" tunutmaan ei kannatta luotaa vähintään kello/joku vakio kiihdytys pätkä avuksi
varsinkin jos pers tuntumalat tuntuu selkeä parannus ilman säätöä niin varsinkin silloin
syytä säädellä koko paketti uudelleen minkä jälkeen tulee "pers" tuntumaan vielä lisää :)
 
Kelit viilenee ja voima lisääntyy. Eilen kävin nautiskelemassa säästä ja huomasin, että ratsuun on ilmestynyt lisää kulkua. Hytti pyrkii pystyyn 7 tonnin kohdalla kolmos vaihteella vaikka kuinka röhnöttä tangon päällä. On muuten todella maukas vetää 5-7 tonnin alueella mutkapätkää kun ahdin pukkaa kivasti voimaa ja maisemat vaihtuu. Sweet.

Ketjujen venyminen loppui uusien ketjujen ensivenytyksen jälkeen, joten sen asian suhteen onkin saanut olla rauhassa.

Vittaniemen resurssikapeikko hellitti vihdoin ja sain nokista mittaustulokset.

Mitattu millistä milliin, 0 välyksillä.
Imu:
245 astetta, 7,86 nostoa

Pako:
228 astetta 6,8mm nostoa

Sami meinasi, että laitetaan okat ristiin niin toimii paremmin tuossa setupissa. Kantta joutuu myös himena sipistelemään, jotta saadaa puuttuvat orit haarojen väliin.
 

Liitetiedostot

  • Suitsa.jpg
    Suitsa.jpg
    56,6 KB · Katselut: 391
  • Braap.jpg
    Braap.jpg
    55,1 KB · Katselut: 386
  • malmimöykyt.jpg
    malmimöykyt.jpg
    97,7 KB · Katselut: 410
:thumbup:

Erittäin hyvä valinta ahtamiseen
Voi olla hieman väljä ahdin tuolle vakio koneelle, ei herää kyllin alhaalta ja kone ei jaksa hengittää paljon kuuden tonnin jälkeen.. Pysyykö hukkaportti kiinni vai lähteekö aukeamaan pikkuhiljaa jo alakierroksilla? Ainakin tuota käyrän suoruutta katellessa vois arvata että vois vuotaa hieman. Omassa tuli samanlainen käyrä kun oli portti auki koko vedon, toki kylläkin ahdas portti muutenkin

Mitsun 04 ahtimella jotain 260/260@1bar ilman sen kummempia... Alavääntöä tuosta vakiokoneesta saa kyllä ihan mukavasti :;):
 
Kiitos kommentista. Itseasiassa metallimiehen blogi oli tämän tarinan syy. Myin museoimani GS1000G susukin pois kun luin blogin ja poimin vinkit talteen.

Mullahan on ulkoinen hukkaportti kokoa muistaakseni 48 eli ei ainakaan käy ahtaaksi. Ahtimen herääminen on juurikin käyrän lainen sen isosta koosta johtuen.

260 on kyllä baarin ahdoilla niin kova tulos, ettei se tule vakiokannesta ulos. Kansi menee vakionokilla tukkoon 8000 kohdalla ja sieltä ei oikeestaan enempää tule kuin pakottamalla, mutta sitten tuleekin jo muuta lattialle. Oletko metallimies vahvistanut jo kakkosen kytkentäpinnat?
 
Kyllä se tulee vakio kannesta pihalle ei ole muuta tehty, tulee sieltä enemmänkin.. Tukkoonhan se menee kyllä heittämällä jo ennen seittämäätonnia, nokissa onnettomasti nostoja ja persesilmänkokoset venttiilit. Toisaalta tuo 04 mitsu kyllä sopii kun nenä päähän jotta saa kaiken hyödyn pihalle heti alhaalta.
Pelkillä nokkien vaihdolla saa sen jo aika hyvin korjattua noilla paineilla, siirtyy huippu ylemmäs mutta siinä tahtoo sitten vääntö "kärsiä"....

En ole vahvistanut, vielähän tuo on kasassa kestänyt. Voin kertoa että on saanut leipää tämä vehje ihan muittenkin edestä joten on tullu ponnistettua ihan huolella. Ainoat murheet on ollu vuotava kannentiiviste jossain vaiheessa joka korjaantu ku liimasin tiivisteen kupariliimalla pintoihin ja alakierroksilla takarattaan hampaitten ylihyppivät ketjut:blink:...Kertaalleen on pata ollut levällään ihan tarkastusmielessä, yks vaihteensiirtjä oli kulunut ja öljypumppu oli ottanut kipeetä. Veikkaan että molemmat on ihan ajansaatossa tulleita normaalia kulumaa jo ennen puhallinta.

Itelläkin visioita koneen suhteen, jossain vaiheessa menee sisuskalut uusiksi ja ruvetaan ottamaan reilusti lisää pyörältä. Se sitten joskus kun kerkeää tallin rakennuspuuhilta.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se tulee vakio kannesta pihalle ei ole muuta tehty, tulee sieltä enemmänkin.. Tukkoonhan se menee kyllä heittämällä jo ennen seittämäätonnia, nokissa onnettomasti nostoja ja persesilmänkokoset venttiilit. Toisaalta tuo 04 mitsu kyllä sopii kun nenä päähän jotta saa kaiken hyödyn pihalle heti alhaalta.
Pelkillä nokkien vaihdolla saa sen jo aika hyvin korjattua noilla paineilla, siirtyy huippu ylemmäs mutta siinä tahtoo sitten vääntö "kärsiä"....

En ole vahvistanut, vielähän tuo on kasassa kestänyt. Voin kertoa että on saanut leipää tämä vehje ihan muittenkin edestä joten on tullu ponnistettua ihan huolella. Ainoat murheet on ollu vuotava kannentiiviste jossain vaiheessa joka korjaantu ku liimasin tiivisteen kupariliimalla pintoihin ja alakierroksilla takarattaan hampaitten ylihyppivät ketjut:blink:...Kertaalleen on pata ollut levällään ihan tarkastusmielessä, yks vaihteensiirtjä oli kulunut ja öljypumppu oli ottanut kipeetä. Veikkaan että molemmat on ihan ajansaatossa tulleita normaalia kulumaa jo ennen puhallinta.

Itelläkin visioita koneen suhteen, jossain vaiheessa menee sisuskalut uusiksi ja ruvetaan ottamaan reilusti lisää pyörältä. Se sitten joskus kun kerkeää tallin rakennuspuuhilta.

Alkaa muuten noilla 260/260 "alarekistereillä" ja pitävällä gummilla olee ton värkin vakiokoppa yhtä pehmee
kuin vanha heteka jetin ja tuksun alla niiden pistäessä polskaksi:p
 
Alkaa muuten noilla 260/260 "alarekistereillä" ja pitävällä gummilla olee ton värkin vakiokoppa yhtä pehmee
kuin vanha heteka jetin ja tuksun alla niiden pistäessä polskaksi:p

Joo kyllä se näin vähän tahtoo olla, varsinkin jos kantatessa antaa happea enemmän niin tuntuu vähän pehmeältä.. Takahaarukkaa kannattaa vähän tarkkailla, itellä oli murtuma sauman vieressä, joku 10cm rungon kiinnityksestä taaksepäin siinä pokkauksessa sisäpuolella. Oli käytännössä yks sivu auki kokonaan..
 
Taas on aikaa kulunut, mutta Suitsa on viettänyt hiljaiseloa pata levällään. Keväällä nyppäsin kannen pois ja kiikutin koeistettavaksi. Samalla teetin kakkosen kytkentärattaisiin viisteet, jotta pykälät pysyy pesässä. Kannesta hiplattiin kanavat auki ja luonnollisesti plaanattiin. Kannen sainkin pari viikkoa sitten takaisin ja kohta voisi askarrella sen paikalleen.

Nokka puolelle valikoitui vakionokista hiotut tuuninki nenät sellaisella kokoonpanolla, että imunokasta hiottu nokka löysi paikkansa imupuolelta ja vakio imunokka tökättiin pakopuolelle. Vakionokkapyöristä askarteli Kothamin kovin koneistajavelho säädettävät nokkapyörät. Venat kasattiin uusilla kumeilla ja jäykemmillä kikserin heavy duty venajousilla. Nyt pitäis venttiili keretä karkuun vaikka ei tätä ole tarkoitus kovasti kierrättääkkään.

Suuttimiksi ajattelin tökätä 1000cc/min hanat, niin ei tule heti polttoainepula vastaan.
 

Liitetiedostot

  • 20181022_122739472_iOS.jpg
    20181022_122739472_iOS.jpg
    93,1 KB · Katselut: 242
Pekka pouta lupaili telkassa, että kevät saattaisi tulla tänä vuonna etuajassa. No ei siinä auttanut enää jäädä kaivelemaan nenää vaan oli painuttava tallille. Siinä kevään ekoista auringonsäteistä intoutuneena purkaa pamautin suzukin laatikon pöydälle ja vaihdoin kakkosen ja kutosen rattaat. Sain onneksi T24:selta hyvää vertaistukea ja nyt laatikko saattaa toimiakkin äänettä jätskikiskalle ja takas. Sitten hypäytin koneistetun kannen paikalleen ja vielä pitäisi ajoittaa noka. Ehkä se kevääksi tärähtää käymäänkin.
 

Liitetiedostot

  • Konelevällään.jpg
    Konelevällään.jpg
    95,5 KB · Katselut: 279
  • 20190218_170736115_iOS.jpg
    20190218_170736115_iOS.jpg
    98,9 KB · Katselut: 269
  • kansi.jpg
    kansi.jpg
    90,7 KB · Katselut: 256
  • kansi nipussa.jpg
    kansi nipussa.jpg
    94,8 KB · Katselut: 243
Viimeksi muokattu:
Kyllähän sitä luullaan, että turbo kii ja voimaa tulee. Ei ihan. Kattelin juutuubista videon, jossa pojjaat kytki 4 turboa riviin viemäriputkilla vanhaan henkilöautoon. Voimaa tuli lisää jotain alle 10hp :p
Ilokaasulla tuli sitten jo parikytä pollea.

Että pitää sitä oikeastikin tietää ja paljon, että turbotus auttaa. Tosin tämä kys. porukka oli ammattilaisia, mutta saahan sitä kokeilla...

Kumarrus tämän palstan sepille! :respect: Mukava lukea teidän päivityksiä (ja päivittelyjä) Pistäkäähän tarinoille jatkoa!
 
Niin siis eihän sitä voimaa ilmasta tule vaikka sinne sylinteriin tunkisi koko ilmakehän verran pelkkää ilmaan. Voima tulee palamisesta ja ilmaa työnnetään sylinteriin ahtimella, jotta sinne syötettävä lisääntynyt polttoainemäärä saataisiin poltettua ja siitä vapautuvasta energiasta saataisiin mahdollisimman paljon valjastettua takarenkaalle.

Sitten kun polttoainetta alkaa olla riittävästi suhteutettuna sylinteriin survottavaan ilmamäärään, niin sitten aletaan tekemään töitä sen eteen, että palotapahtuma saadaan hallittua ja moottorin sisälle tarkoitetut osaset saadaan pysymään moottorin sisällä. Tässä kohtaa astuu siis kuvaan sytyshetken hallinta yms. Polttoaineen määrän hallintakaan ei ole käsittääkseni niin kovin tarkkaa sitten kun havitellaan isosti voimaa vaan sylinteriin voi laskea riittävän isosta raanasta tavaraa, kunhan muut parametrit ovat kohdallaan. Sytytyshetki on kaiketi kriittisempi virheelle ja virheellisenä saa nopeasti metallin myötämään tai sulamaan.
 
Back
Ylös