Takaiskarin esijännityksen säädöstä!!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja busai
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Selitetään asia auki...toivottavasti niin hyvin, että siipimiehetkin ymmärtävät.

Kun iskari jousineen on irti pyörästä, jousi työntää iskarin uloimpaan ulosjoustoasemaansa. Jos esijännitystä nyt kiristetään, jousen pituus lyhenee mutta iskarin ei. Puristunut jousi on myös jäykempi.

Kun iskari jousineen on asennettuna pyörään, pyörän peräosa painaa jousta hieman kasaan. Suuremmalla esijännityksellä kasaan painuminen on vähäisempää, koska enemmän puristettu jousi on jäykempi. Niinpä pyörän perä on hieman korkeammalla.
Jousen jäykkyys, eli jousivakio, ei muutu, vaikka jousea puristaa kasaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jousivakio
 
250px-Ressort_-_energie_potentielle_1.png

Niin, tuolla kuvaajalla liikutaan aina sama matka P, lähtötilanne eli paikka kuvaajalla taas määrätytyy esikiristyksen mukaan.
 
Teen vielä viimeisen yrityksen saada asia ymmärretyksi...

Kuvitellaan iskarin olevan asennettuna pyörään, jolloin se jousineen on hieman puristuneena. Vaihdetaan jousen tilalle joustamaton teräslieriö. Nyt jos esijännityksen säätömutteria yritetään kiristää, niin lieriön pituus ei muutu (mikä siis on vastaväittäjien uskomus jousen pituuden muuttumattomuudesta). Mutta ei kiristysmutterikaan liikahda yhtään sisään päin, koska lieriö ei anna periksi. Eikä iskari myöskään pitene.

Jos teräslierö/tanko ulosmittaa iskarin ulosjoustovaran, niin juuri näin on.

Moottoripyörässä vaan näin ei käytännössä ikinä ole, vaan pelkällä pyörän painolla ulosjoustoa riittää enemmänkin kuin sen mitä esijännityksellä voi säätää.

Tai no otetaan sen verran takaisin, että joissain sporttipyörissä ilmeisesti saa esijännityksellä staattisen painauman (eli painuma ilman kuskia) takaa nollaan, jos tästä vielä pystyy esijännnitystä kiristämään, niin silloin jousi alkaa ottamaan kiristystä vastaan. Tilanne sama kuin iskari olisi pöydällä. Kuski päällä ei liene ihan helpolla saada nollapainumaa taakse, eteen ei varsinkaan.
 
katso liitettä 18992

Niin, tuolla kuvaajalla liikutaan aina sama matka P, lähtötilanne eli paikka kuvaajalla taas määrätytyy esikiristyksen mukaan.

:D No kun juuri näin ei käytännössä moottoripyörässä koskaan ole. Lähtötilanteen määrää vain ja ainoastaabn voima mikä jousta puristaa, se on pyörän ja kuskin yms. romppeiden massa.
 
Tässä viime viikolla yritin pienentää takapään painaumaa (30mm) ohjekirjassa annettuun arvoon 20-25mm.
Kiristin jousta kiertämällä säätöruuvia arviolta 5mm. Mitä tapahtui? Painauma säilyi samana, mutta perä nousi sen 5mm. Pyörä on BMW S1000RR ja uusi orig. iskari ja jousi. Missä vika? Liian löysässä jousessa?
 
Vaikka puhuttaisiin täysin irrallaan olevasta jousesta, sen jousivakio kasvaa hyvinkin paljon, kunhan vain puristat jousta riittävästi. Loppuvaiheessa ei riitä edes ruuvipenkissä tehot. Kyse on jousen osalta siitä, liikutaanko jousen lineaarisella alueella jossa kaikki kierteet ovat reilusti irti toisistaan.

Nythän ei ole tosin ollut kysymys tästä vaan siitä, koveneeko jousitus kun esijännitystä kasvattaa. Oikea vastaus on, että kovenee heti, kun ns free-sag alue menee nollaan - ja sehän menee.

Silloin kuljettajan paino puristaa jousta kasaan vähemmän, kuin aiemmin. Kun esijännitystä kasvattaa edelleen päästään tilanteeseen, jossa kuljettajan paino ei aiheuta mitään painumaa jousessa - jousivakio on siis tuolla kuormitusalueella ääretön.

Saadaan siis jousitus, joka on väärään suuntaan progressiivinen; alussa kova ja lopussa pehmeä. Tuollaista ei tietenkään kannata tehdä, vaikka se helposti syntyykin. Siitä tulee peppukipua ihan konkreettisesti, eikä vain internetissä.

Tuo ei ole mikään uskonasia, vaan helposti kokeiltavissa oleva ilmiö. Vääntäkää säädöt tappiin ja raportoikaa, miltä tuntuu (jos kuljettajan paino on kohtuullinen ja pyörä on kahdelle tarkoitettu).
 
Teen vielä viimeisen yrityksen saada asia ymmärretyksi...

Kuvitellaan iskarin olevan asennettuna pyörään, jolloin se jousineen on hieman puristuneena. Vaihdetaan jousen tilalle joustamaton teräslieriö. Nyt jos esijännityksen säätömutteria yritetään kiristää, niin lieriön pituus ei muutu (mikä siis on vastaväittäjien uskomus jousen pituuden muuttumattomuudesta). Mutta ei kiristysmutterikaan liikahda yhtään sisään päin, koska lieriö ei anna periksi. Eikä iskari myöskään pitene.

Rakennusinsinööriltä hyvä esim. Lieriön kanssa kun esijännitystä lisätään, niin hokkkus pokkus, lieriö ei puristukaan kasaan, vaan pampun männänvarsi sieltä pampun pohjasta nouse yhä enemmän esille ja nostaa sitä pyörän perää korkeammalle.
 
No, keskituella takapyörä ilmassa iskunvaimennin on varmaan pisimmillään, eli stopparia vastaan. Silloin kiristäminen varmastikin saa jousen lyhentymään. Mutta silloin kun pyörä on renkaiden varassa ilman kuskia tai kuskin kanssa, jousi on jo kasassa eli iskari pystyy pitenemään ääriasentoa kohti. Siinä tapuksessa jos kuormaa ei muuteta jousen kiristäminen pidentää iskunvaimentimen kokonaispituutta eli perä nousee. Minun mielestä.
 
Miksi tästä täytyy joka kerta tehdä niin monimutkaista.

Takajousen esijännitystä lisäämällä perä nousee ja tuntuu ajossa kovemmalta(, vaikkei jousi muutukaan).
 
Juuhhan on keskustelu. Voin pitää aiheesta 20 min kurssin ennalta ilmoitettuna ratapäivänä, tarvetta näyttäisi olevan. Sisältö;

*Fysiikkaa
*Säädön teoriaa
*Muut huomioitavat muuttujat keulan ja perän osalta
*Käytännön harjoitteita sisältäen tarvittavan pyörän, rullamitan ja työkalut

Hinta 12€ per lärvi (Alv 24%), max 6 osallistujaa.

Kurssin vetäjä pidättää oikeuden poistaa oppilaat paikalta, jotka saapuvat paikalle venymättömän köyden, tradenomin perus fysiikan opintojen tai muiden kiellettyjen aineiden kanssa.
 
Maailma on monimutkainen...

Palstan "jousipuristumadenialistien" opin mukaan jousen esijännityksellä aikaan saatava lopputulos riippuu siis siitä, että säädetäänkö esijännitystä iskarin ollessa irti vaiko kiinni pyörässä.

Videolta näemme, että esijännityksen lisääminen puristaa jousta kasaan (tämä siis ruuvipenkkiin kiinnitetyssä iskarissa). Denialistien mukaan jos sama kombo asennetaan pyörään esijännityksen ollessa löysällä, niin esijännitystä sen jälkeen kiristämällä jousi ei puristukaan. Eli lopputulemana olisi aivan eri säädössä oleva pyörä.

Ilmeisesti jos jälkimmäinen iskari otetaan pyörästä irti, niin jousi siinä irrotuksen aikana puristuu samaan mittaan kuin videolla...
 
Maailma on monimutkainen...

Videolta näemme, että esijännityksen lisääminen puristaa jousta kasaan (tämä siis ruuvipenkkiin kiinnitetyssä iskarissa). Denialistien mukaan jos sama kombo asennetaan pyörään esijännityksen ollessa löysällä, niin esijännitystä sen jälkeen kiristämällä jousi ei puristukaan. Eli lopputulemana olisi aivan eri säädössä oleva pyörä.

Ilmeisesti jos jälkimmäinen iskari otetaan pyörästä irti, niin jousi siinä irrotuksen aikana puristuu samaan mittaan kuin videolla...

"Eli lopputulemana olisi aivan eri säädössä oleva pyörä. " => Ei ole!

Muuten olet ymmärtänyt asian oikein => HEUREKA!
 
Vaikka puhuttaisiin täysin irrallaan olevasta jousesta, sen jousivakio kasvaa hyvinkin paljon, kunhan vain puristat jousta riittävästi. Loppuvaiheessa ei riitä edes ruuvipenkissä tehot. Kyse on jousen osalta siitä, liikutaanko jousen lineaarisella alueella jossa kaikki kierteet ovat reilusti irti toisistaan.

Nythän ei ole tosin ollut kysymys tästä vaan siitä, koveneeko jousitus kun esijännitystä kasvattaa. Oikea vastaus on, että kovenee heti, kun ns free-sag alue menee nollaan - ja sehän menee.

Silloin kuljettajan paino puristaa jousta kasaan vähemmän, kuin aiemmin. Kun esijännitystä kasvattaa edelleen päästään tilanteeseen, jossa kuljettajan paino ei aiheuta mitään painumaa jousessa - jousivakio on siis tuolla kuormitusalueella ääretön.

Saadaan siis jousitus, joka on väärään suuntaan progressiivinen; alussa kova ja lopussa pehmeä. Tuollaista ei tietenkään kannata tehdä, vaikka se helposti syntyykin. Siitä tulee peppukipua ihan konkreettisesti, eikä vain internetissä.

Tuo ei ole mikään uskonasia, vaan helposti kokeiltavissa oleva ilmiö. Vääntäkää säädöt tappiin ja raportoikaa, miltä tuntuu (jos kuljettajan paino on kohtuullinen ja pyörä on kahdelle tarkoitettu).
Olen aika monesta (kymmenistä) keskivertomoposta vääntänyt esijännityksen takapampusta tappiin, ja siltikään ei edes staattinen painauma ole tippunut nollaan, saati sitten dynaaminen painauma.

Tappi tarkoittaa tässä tapauksessa tyypillistä esijännityssäädön aluetta joka on noin 8 mm + sen verran mitä pampussa sattuu tehtaan jäljiltä olemaan ns asennettua esijännitystä.

Oikea vastaus toki on, että "kovenee" heti, kun ns free-sag alue menee nollaan - mutta kun se ei mene. :dunno:

Ja sen lisäksi lähes kaikista vehkeistä löytyy top-out-jouset, jotka vielä pehmentävät tuota jousituksen pintatuntumaa. Eli pitävät sen pintatuntuman tontilla, vaikka vääntää esijännityssäätimen tappiin.
 
Miksi tästä täytyy joka kerta tehdä niin monimutkaista.

Takajousen esijännitystä lisäämällä perä nousee ja tuntuu ajossa kovemmalta(, vaikkei jousi muutukaan).

Niinpä, kun ihminen joka ei oikeasti tiedä näistä jutuista mitään vaikka haluaisi :bye: , ei kostu näistä taisteluista mitään.

Juuhhan on keskustelu. Voin pitää aiheesta 20 min kurssin ennalta ilmoitettuna ratapäivänä, tarvetta näyttäisi olevan. Sisältö;

*Fysiikkaa
*Säädön teoriaa
*Muut huomioitavat muuttujat keulan ja perän osalta
*Käytännön harjoitteita sisältäen tarvittavan pyörän, rullamitan ja työkalut

Hinta 12€ per lärvi (Alv 24%), max 6 osallistujaa.

Kurssin vetäjä pidättää oikeuden poistaa oppilaat paikalta, jotka saapuvat paikalle venymättömän köyden, tradenomin perus fysiikan opintojen tai muiden kiellettyjen aineiden kanssa.

Ja mä voisin jopa oikeasti osallistua tuollaiseen :D
 
:no: -Tipuin ensimmäisessä pompussa kärryiltä, kun oli niin sekavaa juttua iskareista/jousista.... :crash:
 
Preload -säätöhän nimenomaan säätää jousen pituutta. Ja enemmän puristunut jousi on jäykempi. Sen takia moinen säätö on olemassa.

Liitekuvassa esimerkkinä saman takaiskunvaimentimen kuormitus erisuurilla Preload-säädöillä:
Takaiskarin_esijännitys.png

Esijännitys lyhentää kyllä kuormittamattomassa pampussa jousta. Muotta kuormitettaessa pamppua 200 kg voimalla, jousen kuormitettu pituus on sama 140 mm riippumatta esijännityksen suuruudesta. Vain pampun kuormitettu pituus kasvaa Preload-säädön mukaisesti eli perä nousee.

Enemmän puristunut jousi kantaa enemmän kuormaa, mutta sen jäykkyys ei muutu. Esimerkissä 5 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 50 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Vastaavasti 10 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 100 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Mutta 200 kg kuormalla jousen pituus on sama kaikissa kuormitustapauksissa.

Jos jousella on kuormana 100 kg ja siihen lisätään kuormaa 100 kg, jousi lyhenee 10 mm. Jos kuormaa on 300 kg ja siihen lisätään 100 kg, jousi lyhenee kuorman lisäyksestä taas 10 mm. Eli jousen jäykkyys on sama kuorman suuruudesta riippumatta. Toki jousessa vaikuttaa kuormaa kasvatettaessa suurempi voima, mutta jäykkyyteen se ei vaikuta. Progressiiviset jouset ovat luku sinänsä, mutta sellaisia ei kyykkypyörien pampuissa käytetä.

Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta sama periaate pätee myös oikealla pyörän geometrialla, jossa linkkusuhde ja pyörän/kuskin painon jakautuminen etu- ja takarenkaalle otetaan huomioon.
 
Liitekuvassa esimerkkinä saman takaiskunvaimentimen kuormitus erisuurilla Preload-säädöillä:
katso liitettä 18999

Esijännitys lyhentää kyllä kuormittamattomassa pampussa jousta. Muotta kuormitettaessa pamppua 200 kg voimalla, jousen kuormitettu pituus on sama 140 mm riippumatta esijännityksen suuruudesta. Vain pampun kuormitettu pituus kasvaa Preload-säädön mukaisesti eli perä nousee.

Enemmän puristunut jousi kantaa enemmän kuormaa, mutta sen jäykkyys ei muutu. Esimerkissä 5 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 50 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Vastaavasti 10 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 100 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Mutta 200 kg kuormalla jousen pituus on sama kaikissa kuormitustapauksissa.

Jos jousella on kuormana 100 kg ja siihen lisätään kuormaa 100 kg, jousi lyhenee 10 mm. Jos kuormaa on 300 kg ja siihen lisätään 100 kg, jousi lyhenee kuorman lisäyksestä taas 10 mm. Eli jousen jäykkyys on sama kuorman suuruudesta riippumatta. Toki jousessa vaikuttaa kuormaa kasvatettaessa suurempi voima, mutta jäykkyyteen se ei vaikuta. Progressiiviset jouset ovat luku sinänsä, mutta sellaisia ei kyykkypyörien pampuissa käytetä.

Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta sama periaate pätee myös oikealla pyörän geometrialla, jossa linkkusuhde ja pyörän/kuskin painon jakautuminen etu- ja takarenkaalle otetaan huomioon.

Tämä on hyvä, mutta selvyyden vuoksi käyttäisin taulukossa otsikoina "Pampulle lisää kuormaa 200 kg" tai "Pampulle yhteensä kokonaiskuormaa 200 kg"
 
kun katsoin että skyhanger vastasi mun viestiin, niin arvasin, että tämä lähtee tällä jo hyvin käyntiin. Ei tarvitse itse kommentoida enempää.:D
 
Back
Ylös