ei kannata ottaa ylimääräistä lajia siitä kaikesta säätämisestä heti alkuunsa, vaan keskittyä olennaiseen. Jos keskihitaassa tai keskinopeassakin pääpaino varikolla on pyörän säätämisessä oman ajon analysoinnin sijaan, niin sanoisin että mennään vähäsen metsään. Tekeminen siellä radalla on kuitenkin suurella todennäköisyydellä vielä sen verran epätasaista, että compin ja riparin veivaaminen edes takas varikolla joka ajosetin jälkeen syö keskittymistä oleellisesta.
AMEN!!!
Juuri tämä! Ihan turha ruveta ropaamaan pyörän säätöjä jos oma tekeminen on vielä niin metsässä että ei osaa välttämättä edes sanoa mitä pyörä tekee väärin tai oikein. Itsekin ajoin koko ensimmäisen kauden yksillä säädöillä iha sama miten pielessä ne oli, koska ruuvaamisella ei hyödy mitään jos ei tiedä mitä se ruuvaaminen hyödyttää ja oliko alunperinkään virhettä pyörän käytöksessä, vai saiko kuski aikaan sen virheen.
Ihan tällaisena "tapahtui juuri äskettäin" esimerkkinä:
Botniaringillä oli yks tonnarikuski kisaslikseillä painamassa keskiryhmässä iha reikä päässä ja mä sain sen kiinni hayabusalla katurenkailla iha vaivatta. Se jannu meni aivan järjettömillä tappojarruilla jokaiseen mutkaan sisään, seisoi vielä apexin kohdalla (huom! siinä sisäreunan apexissa, ei siellä ulkoreunan apexissa!) pyörä lähes pystyssä, ja tappoi vauhdin ihan totaalisesti. Sit taas ku suora aukes ni miljoonaa urku auki, ja seuraavassa jarrussa sama toistui... olisin päässy tästä hepusta 2-päällä bussilla ohi vain koska se ajeli puolta vauhtia mutkat väärän tekniikan takia.
Noh, kävelin sitte varikolla sanomaan hepulle että lopeta ny hyvä mies niin kauan ku oot vielä pystyssä... että noilla jarrutuksilla on vain ajan kysymys ku oot nurin...
Hepun vastaus oli tällainen:
"Ai? Mä oon luullu että jarrutan vieläki liian ujosti. Just vast sain keulan toimimaan kunnolla......" ja siihe vielä pari minuuttia lisää karmeutta...
Eli tämä heppu oli ajanu mutkiin täysin päin helvettiä kaikessa mahdollisessa sanan merkityksessä, ja ku keula luonnollisesti tossa tilanteessa toimii iha erilailla ku mitä jannu haluais, ni jannu oli sitte alkanu kiristelemään bumppeja etupäästä jotta sais pyörän kääntymään mutkaan paremmin... ja ku ei vieläkää käänny paremmin (ku edelleen ajotekniikka oli täysin limbo) ni kiristetään vielä lisää bumppia....
Eli suomeksi sanottuna : Tämä kuski yritti korjata täysin karmaisevaa ajotekniikkaansa säätämällä pyörää sen sijaan että ois antanu pyörän säätöjen olla ja opetellu ajamaan kunnolla, ja sit vasta säätäny pyörää... Koska nyt sen etuiskarit oli jo niiiiin kireällä, että jos niillä ois yrittäny ajaa "oikein" ni ois todnäk kaatunu koska etupää oli iha superjäykällä.
LYHYESTI : Opetelkaa ensin ajamaan mutkaan edes suunnilleen oikealla tekniikalla ja ajolinjalla, ruuvatkaa sitte vasta pyörää. Ite oon nyt ajanu 3 eri pyörällä täysin samoilla asetuksilla mihinkää koskematta, ja kaatumatta oon päässy iha mukavaan vauhtiin. Sit ku 300 kierrosta viisaampana alkaa tulemaan pikkuhiljaa rajoja vastaan, ni sit voi ruuvata pikkasen pyörän säätöjä ku oikeesti tietää mitä menee pieleen.
Ruuvaaminen on ihan hauskaa välillä ja joskus harvoin tuottaa jopa onnistumisen tunteita.
