Renkaista...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja cSnake
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Toinen kyssäri. Bridgestonen 180 kokoa ei saa kuin extra softina ja softina... Onko porukka ajellut tuolla softilla, ja kestääkö se?
 
Oon vähän karsastellut näitä oikeiden kuskien renkaita, kun enhän mä reppana usko, että saan niitä ees toimintalämpöön :D


Heieihei!

Jos mä saan pidettyä tarpeeks lämpimänä ni kyllä se sultaki onnistuu :grin:
Pistän nyt Alastarolle ms4:n mut ms2:ta ajanu takasena kaks ratapäivää ja ero on selkee näihi hippokisa-slkseihin, parempaan.
Ms3 on kuulemma eteen thö valinta.
 
Kattelinpa itsekin huvikseni aidan toiselle puolelle...

Satsi Dunlopin KR106/108 SSP 600 slicksejä on alle 450 €. Kappas!

Tiiät Esa sen mun ratahurun, niin onko se sitten MS2/ MS2 vaiko MS1/MS2 kombo moottoriradoille, ja jos tuonne Imatran luistinradalle vielä meinaa niin sinne tietty MS1/ MS1.

Ei mitään käryä kuinka pehmeä tuo pehmeä etunen oikeasti on.

Oon vähän karsastellut näitä oikeiden kuskien renkaita, kun enhän mä reppana usko, että saan niitä ees toimintalämpöön :D

Conteilla on ollut helppoa.. on vain yksi seos eteen ja taakse. No okei, Imatralle kaivoin 8 vuotta vanhan lappusoftin, kun ei niitä enää tehdä, ja onkin suurin piirtein ainoa rata, jossa ne ei repeä paskaksi jahka ajelee varovasti.

Ei ihme, että valmistus loppui.

Medium eteen ja medium tai med hard taakse.
 
2,5bar eteen ja 1,4 taakse jos alla siis 120/70 ja 195/65. Sieltä gp503 sivulta kun valkkaa renkaan ja rullaa sivun alalaitaan, löytyy ihan hyvä infopaketti.

Jälleen kerran, kiitos! :respect:
Toi info jää sivulla näyttämättä kun valitsee paketin, jossa etu+taka ja ei oo senttiäkään edullisempi ja ihan yhtä monta näppäilyä vaatii. Eli infon saa kun on valitsemassaan yhden renkaan myyntisivulla.
 
Kun hankin tuon pyörän, niin siinä oli edellisen omistajan loppuun ajettu setti alla. Se oli kulunut samoin enemmän vasemmalta ja ihmettelin sitä jo silloin, mutta mistä minä sen voin tietää mitä hän on touhunnut. Viime kesänä laitoin nykyisen setin alle ja ajoin sillä Alastarolla kolmet ratapäivät + sitten tänä vuonna vielä 1 kokonainen päivä Vantaalla n. 200km + 2 x 3h. Vantaalla melkein kaikki mutkat on oikealle. Kuitenkin nyt sitten lomareissun jälkeen aloin katselemaan, että rengas on kulunut jonkin verran (tai jopa selkeästi) enemmän vasemmalta. Omissa aiemmissa pyörissä en ole tällaista huomannut ja outoa varsinkin juuri sen vuoksi, koska luulisi, että Vantaa on kuluttanut nimenomaaan enemmän oikealta. Mikähän siinä linjauksessa sitten voisi olla? Ainakin ne swingin merkit on täysin kohdallansa. Se ero on sellainen, että oikealla puolella on vielä kuviota ja keskellä, mutta vasen puoli on ihan sileä. Onhan se toki ihan fiinaalissa koko rengas jo muutoinkin, mutta silti.

Joskus ollut juttua ettei noi merkitkään aina pidä paikkaansa mutta mulla ne on aina ollut omissa pyörissä kohdillaan.
Jotain voi päätellä jos pyörittää takapukilla pyörää ja katsoo että ketju menee takarattaalla kunnolla linjassaan.
Sitten ei oikein oo muuta kuin mittauttaa rungon jossain huollossa joka noita tekee.

Joku aiemmin mainitsi tuon ajotavan merkityksen mutta jos samaa on ollut jo edellisellä omistajalla niin en sitten tiedä onko se kuinka todennäköistä että molemmat kuskit kuluttavat enenmän tuota toista puolta.
 
Mitäs tässä on tapahtunut? Etunen ajettu, kuten aina ennenkin jo vuosia vuodenajasta riippumatta. Lämppärit @ 80 C ja lämminpaine 2,25.

Tuli mieleen semmoinen, että kun ainakin lauantaina jännite oli karvan alle 200 V varikolla, niin oisiko sittenkin jäänyt vähän kylmäksi, ja paine noussut liikaa radalla? Teki kapean raidan oikealle laidalle jo pieniä kraatereita kulutusmerkkien viereen.

Conti Track Slick Soft

Ajatuksia.

Conti 1.jpg

Conti 2.jpg
 
Mitäs tässä on tapahtunut? Etunen ajettu, kuten aina ennenkin jo vuosia vuodenajasta riippumatta. Lämppärit @ 80 C ja lämminpaine 2,25.

Tuli mieleen semmoinen, että kun ainakin lauantaina jännite oli karvan alle 200 V varikolla, niin oisiko sittenkin jäänyt vähän kylmäksi, ja paine noussut liikaa radalla? Teki kapean raidan oikealle laidalle jo pieniä kraatereita kulutusmerkkien viereen.

Jos ne sun lämppärit on termostaattiohjatut niin kuin kirjoittamastasi voisi olettaa, niin eihän alijännitteen pitäisi haitata mitään. Tämä toki sillä oletuksella ettei alijännite estä kokonaan tavoitelämpötilan saavuttamista käytettävissä olleessa ajassa.
 
Jos ne sun lämppärit on termostaattiohjatut niin kuin kirjoittamastasi voisi olettaa, niin eihän alijännitteen pitäisi haitata mitään. Tämä toki sillä oletuksella ettei alijännite estä kokonaan tavoitelämpötilan saavuttamista käytettävissä olleessa ajassa.

PUIMURI kaavasta

Lämmitin on resistiivistä kuormaa. Lämmityskaapelissa on jotain ohmia/metri.
Ja
Teho muuttuu jännitettä muuttamalla

V=jännite
R=resistanssi
P=teho

Lämmittimen resistanssi R=(V*V)/P

P=(V*V)/R

Jos jännite tippuu 230V -> 200Volttiin niin teho laskee neljänneksen.

Voi olla ettei lämmittimen teho vain riitä, sen takia omassa käytössä on IR-lämpömittari ja
android lämpökamera.
 
Kyllä lämppärit näytön mukaan saavuttivat tavoitelämmön, mutta mikä oli todellisuus renkaalla. En osaa sanoa. No, puhehan oli kuitenkin tuosta renkaan kulumasta :D
 
PUIMURI kaavasta

Lämmitin on resistiivistä kuormaa. Lämmityskaapelissa on jotain ohmia/metri.
Ja
Teho muuttuu jännitettä muuttamalla

V=jännite
R=resistanssi
P=teho

Lämmittimen resistanssi R=(V*V)/P

P=(V*V)/R

Jos jännite tippuu 230V -> 200Volttiin niin teho laskee neljänneksen.

Voi olla ettei lämmittimen teho vain riitä, sen takia omassa käytössä on IR-lämpömittari ja
android lämpökamera.

Paitsi että nyt unohdit PUIMURI-säännöstä kokonaan tuon I:n eli virran. Tiettyyn rajaan asti sähkölaitteen virrankulutus kasvaa jännitteen pudotessa. Laitteen toiminta lakkaa kokonaan jos käyttöjännite putoaa niin alas ettei laite voi enää toimia tai niin alas että virrankulutus nousee niin suureksi että joko laite tai sulake palaa. Pelkkä jännitteen lasku ei tarkoita tehonlaskua.
 
Paitsi että nyt unohdit PUIMURI-säännöstä kokonaan tuon I:n eli virran. Tiettyyn rajaan asti sähkölaitteen virrankulutus kasvaa jännitteen pudotessa. Laitteen toiminta lakkaa kokonaan jos käyttöjännite putoaa niin alas ettei laite voi enää toimia tai niin alas että virrankulutus nousee niin suureksi että joko laite tai sulake palaa. Pelkkä jännitteen lasku ei tarkoita tehonlaskua.

PUIMURI on muistisääntö ohminlaista
Jos goooglettaa ''PUIMURI kaava'' tule hyviä kuvia aiheesta.

Virta = I
Resistanssi = R
Jännite = V

I=V/R

Lämmityskaapeli on resistiivistä kuormaa joka muuttuu vain muuttamalla kaapelin pituutta.
Muuttuva tekijä on jännite joka laskee.
Kun jännite laskee niin myös virta laskee.

Induktiiviset tehot, esim sähkökelat ja sähkömoottorit pyrkivät pitämään tehon samana jos jännite laskee,
silloin virta nousee.
 
Induktiiviset tehot, esim sähkökelat ja sähkömoottorit pyrkivät pitämään tehon samana jos jännite laskee,
silloin virta nousee.

Kannattaa muuten ottaa huomioon kun vaikka varikolla jos verkon jännite on tippunut ja alkaa papattaa kompuralla.... Alkaa ottaa ampeereja ja kun johtimet on suunniteltu tietylle maksimivirralle...
 
No niin... Lopetetaanko nyt tämä sähköopin teoriapuoli... Onhan se hyvä kertoa mistä voi johtua ettei rengas ole halutussa lämpötilassa mutta nyt menee jo vähän väittelyksi.

Todennäköistä on että kun jännite on alentunut ja vaikka lämppäreissä on termostaatti joka on näyttänyt menevän päälle on ero silti lämpötilassa ja renkaan lämmitys aikaa olisi pitänyt jatkaa. Tämä johtuu siitä että termostaatti ei katkonlämmitystä yhtä tiheästi ja pidä lämpötilaa halutussa yhtä tarkasti, ja jos on viileä keli lämmitys aikaa pitenee.

Kuten jo joku kirjoitti kannattaa ne renkaan lämmöt tarkastaa mittarilla.
 
Mitäs tässä on tapahtunut? Etunen ajettu, kuten aina ennenkin jo vuosia vuodenajasta riippumatta. Lämppärit @ 80 C ja lämminpaine 2,25.

Tuli mieleen semmoinen, että kun ainakin lauantaina jännite oli karvan alle 200 V varikolla, niin oisiko sittenkin jäänyt vähän kylmäksi, ja paine noussut liikaa radalla? Teki kapean raidan oikealle laidalle jo pieniä kraatereita kulutusmerkkien viereen.

Conti Track Slick Soft

Ajatuksia.

Paine sillon kun renkaat lämppäreissä tuo 2.25, eli lämppäripaine?
Vai radalta tullessa mitattu, eli lämminpaine?
 
Lämppäri. Päivän mittaan kun sekin nousee mallailen sen tuohon.
Oisko sit rengas ollu lämmin mut vanne kylmä, ja ilma renkaassa jotain siltä väliltä, eli paine ollut jo radalle lähtiessä liian suuri. Ja vaikka rengas kylmenee, niin paine ei tipu, koska renkaassa oleva ilma ei kylmene.
Ja sitten kun alustan vaimennukset ei ole ihan kohdillaan, niin tuo radalla kylmennyt rengas/renkaan pinta, varsinkin softi etunen, tuo sen heti esiin.

Lämppäri sinänsä näyttää sen lämpötilan ihan samalla tavalla, oli käyttöjännite sitten AC 100, 200 tai 300 volttia. Elektroniikalla kun on oma reguloitu käyttöjännitteensä joka tyypillisesti on jotain esim DC 3.3V tai 5V. Lämpötilan mittausanturi on tyypillisesti analoginen 10K NTC vastus.

Mutta jos se varikon AC jännite notkuu, niin lämppäreiden teho alenee, joten ne ei välttämättä jaksa lämmittää vanteeseen asti.

Jos on lämmin keli, niin kietoo vilttiä, mattoa tms mitä vaan renkaan ympärille, niin saa vanteenkin lämpöseks.
Jos on kylmempi keli niin kannattaa myös harkita lämppärilämmön ja lämppäripaineen tiputusta, varsinkin jos ajotyyli on erittäin maltillista huru köröä.
Ja softia kovempi seos edessä voisi toimia huru körössä paremmin.

Loppukesästä/ alkusyksystä radan lämpö ei ole sitä mitä keskikesällä + tippuu todella nopeasti heti kun aurinko on vähänkin matalammalla. Ja jos on ollut sadekelejä, niin nekin vaikuttaa hyvin paljon radan lämpötilaan.
 
Ehkäpä… joskus ollut kunnon rengaspussi mukana, eli koko pyörän peitto, jolloin settien välissä koneesta hohkaavaa lämpöäkin saa hyödynnettyä. Kunhan ei polta putkeen kiinni :D
 
Back
Ylös