Aloittelijan pyörä.

[John Matrix]

Topic luettu läpi mutta kyselenpä nyt kuitenkin.

A-kortti on nyt suoritettu, mutta mitään aikaisempaa kokemusta moottoripyöristä ei ole. Edes skootterilla en ole ajanut koskaan.

En oikein edes tiedä mitä pitäisi hakea, mutta ajaminen olisi kaupunkipainotteista eikä mitään pidempiä matkoja ole suunnitteilla tehdä. Autollakaan ei tule tykiteltyä pahemmin ylinopeutta tai kovia kiihdytyksiä joten tehot eivät ainakaan näin alkuun ole pääosassa (vaikka on myönnettävä että nopeus prätkällä tuntuu aika paljon hienommalta kuin autolla). Tärkeintä lienee kuitenkin ajomukavuus ja ajamisen syvällisempi osaaminen. Ruumiinrakenteeltani olen 180cm pitkä ja 80kg painoa. Budjetti on melko määrittelemätön, mutta sanotaan nyt vaikka ylärajaksi 20k €.

Kaikenlaisia ehdotuksia otetaan vastaan. Täytynee myös käydä koeajamassa mahdollisimman monta erilaista vaihtoehtoa, että saa tuntumaa mikä voisi itselleni sopia. Kannattaako tässä vaiheessa vuotta enää ostaa vai suosiolla odotella ensi kevääseen?

 

[marwec]

Topic luettu läpi mutta kyselenpä nyt kuitenkin.

A-kortti on nyt suoritettu, mutta mitään aikaisempaa kokemusta moottoripyöristä ei ole. Edes skootterilla en ole ajanut koskaan.

En oikein edes tiedä mitä pitäisi hakea, mutta ajaminen olisi kaupunkipainotteista eikä mitään pidempiä matkoja ole suunnitteilla tehdä. Autollakaan ei tule tykiteltyä pahemmin ylinopeutta tai kovia kiihdytyksiä joten tehot eivät ainakaan näin alkuun ole pääosassa (vaikka on myönnettävä että nopeus prätkällä tuntuu aika paljon hienommalta kuin autolla). Tärkeintä lienee kuitenkin ajomukavuus ja ajamisen syvällisempi osaaminen. Ruumiinrakenteeltani olen 180cm pitkä ja 80kg painoa. Budjetti on melko määrittelemätön, mutta sanotaan nyt vaikka ylärajaksi 20k €.

Kaikenlaisia ehdotuksia otetaan vastaan. Täytynee myös käydä koeajamassa mahdollisimman monta erilaista vaihtoehtoa, että saa tuntumaa mikä voisi itselleni sopia. Kannattaako tässä vaiheessa vuotta enää ostaa vai suosiolla odotella ensi kevääseen?

Edellisessä työpaikassa oli yks jamppa(22v ikää), joka osti 99-vuoden ZX-6R Kawan ensipyöräksi ja jaksoi sitä tasan sen yhden kesän. Vaihtoi sitten 10R:än, olikohan joku 2005 malli, ja alkoi pärjäämään paremmin.

Sit esim. toi mun 900 Hornet vuodelta 2004 on mainio kaupungissa ja keulan saa kaasulla ylös, eli ei se ihan tehoton ole. Sun budjetilla joku 201? Honda CB1000 vois olla ihan varteenotettava vaihtoehto, leppoisa arkiajossa ja kaasua kääntämällä saa hymyn aikaiseksi.

 

[wilipedia]

Kaikenlaisia ehdotuksia otetaan vastaan. Täytynee myös käydä koeajamassa mahdollisimman monta erilaista vaihtoehtoa, että saa tuntumaa mikä voisi itselleni sopia. Kannattaako tässä vaiheessa vuotta enää ostaa vai suosiolla odotella ensi kevääseen?

Ehdottomasti ostat pyörän nyt syksyllä tai talven aikana. Toki pitää valmiiksi tietää mitä ostaa. Pyörän reaaliarvosta riippuen voit hyötyä hinnallisesti jopa yli tonnin luokkaa. Netti on täynä pyöriä, joiden omistajilta on ajohalut tai rahat loppu ja talvella härskisti tarjoamalla voit saada erittäin edullisia kauppoja. Sama pätee liikkeisiin, kun haluavat vanhoista eroon.

 

[adville]

johonkin helvetin suureen liikkeeseen istumaan kaikki pyörät läpi että saa jonkinmoisen tuntuman mikä tuntuisi sopivimmalta ja sitten siltä pohjalta tarkennusta,jos ei kerran ole mihinkään valmiiksi lokeroituna, toi on aika ihanteellinen tilanne

 

[B12]

Topic luettu läpi mutta kyselenpä nyt kuitenkin.

A-kortti on nyt suoritettu, mutta mitään aikaisempaa kokemusta moottoripyöristä ei ole. Edes skootterilla en ole ajanut koskaan.

En oikein edes tiedä mitä pitäisi hakea, mutta ajaminen olisi kaupunkipainotteista eikä mitään pidempiä matkoja ole suunnitteilla tehdä. Autollakaan ei tule tykiteltyä pahemmin ylinopeutta tai kovia kiihdytyksiä joten tehot eivät ainakaan näin alkuun ole pääosassa (vaikka on myönnettävä että nopeus prätkällä tuntuu aika paljon hienommalta kuin autolla). Tärkeintä lienee kuitenkin ajomukavuus ja ajamisen syvällisempi osaaminen. Ruumiinrakenteeltani olen 180cm pitkä ja 80kg painoa. Budjetti on melko määrittelemätön, mutta sanotaan nyt vaikka ylärajaksi 20k €.

Kaikenlaisia ehdotuksia otetaan vastaan. Täytynee myös käydä koeajamassa mahdollisimman monta erilaista vaihtoehtoa, että saa tuntumaa mikä voisi itselleni sopia. Kannattaako tässä vaiheessa vuotta enää ostaa vai suosiolla odotella ensi kevääseen?

Speksit huutavat keskikokoista katunakua. Budjetin yläraja on yllin kyllin, vaikka ottaa ajovarusteetkin. 100hv on tuohon käyttöön enemmän kuin riittävästi. Kyykyllä ei tee mitään tuossa käytössä. Duke 790, , ducati monster, yamaha mt-9, Street Triple R tms. Jos nostalgia viehättää, triumphilla on monia malleja ja bemarilla r nine jne.

 

[Miikaael]

Re: Aloittelijan pyörä.

Jos maltat odottaa tammi-helmikuun vaihteen mp-messuille, niin siellä pääsee koeajamaan ja vertailemaan kattavasti erilaisia pyöriä.

 

[Nubnub]

Ehdottomasti ostat pyörän nyt syksyllä tai talven aikana. Toki pitää valmiiksi tietää mitä ostaa. Pyörän reaaliarvosta riippuen voit hyötyä hinnallisesti jopa yli tonnin luokkaa. Netti on täynä pyöriä, joiden omistajilta on ajohalut tai rahat loppu ja talvella härskisti tarjoamalla voit saada erittäin edullisia kauppoja. Sama pätee liikkeisiin, kun haluavat vanhoista eroon.

Itsekkin tässä olen etsimässä ensimmäistä pyörääni, katsellut ja arvosteluja selaillut, olen päätynyt seuraaviin mahdollisiin malleihin.

Yamaha MT-07 - MT-09 (vakuutukset vain helkutin kalliita muuten varmaan ois tämä)
Kawasaki Z900 (sama ongelma ku MT-09), Z750.
Suzuki GSR 750

Mutta ongelma on, en uskalla nähtävästi vain ostaa netistä yksityiseltä pyörää, ilman testiajoa. Eli pitääkös tässä nyt vain mutulla lähtee 300km päähän testi ajamaan tai edes tarkastamaan pyörän kuntoa, miten mukava istua ja sit tinkiä hintaa alas, olla rohkea ja vain tehdä kaupat?

Vai odottaa MP-messuja ja siellä testailee.

 

[oskarik]

Mutta ongelma on, en uskalla nähtävästi vain ostaa netistä yksityiseltä pyörää, ilman testiajoa. Eli pitääkös tässä nyt vain mutulla lähtee 300km päähän testi ajamaan tai edes tarkastamaan pyörän kuntoa, miten mukava istua ja sit tinkiä hintaa alas, olla rohkea ja vain tehdä kaupat?

Varmasti ikuinen ongelma, itse ostin pyörän sillä että kaveri suoritti koeajon kun itsellä oli kortti vasta tuloillaan. Yksi on toki että käy paikallisissa liikkeissä ja kyselee koeajolle pyöriä. Kävin itsekkin yhdellä kesäviikolla noin kolmessa eri liikkeessä ja ajelin yhteensä joku 10 eri pyörää ihan vaan että saa kuvaa mimmosia mikäkin on.

 

[PoS]

Jos ostat ensimmäistä pyörää, osta se, mikä vaikuttaa makeimmalta. On erittäin todennäköistä, että et vielä edes oikein tiedä, mitä olet hakemassa ja mikä tuntuu hyvältä ja mikä huonolta.

Ps. Näistä Z900 on pyöränä selvästi paras, GSR:ssä varmaan paras hinta-laatusuhde.

 

[Peking]

Jokos Turbobusa on tässä topicissa mainittu.

 

[JMH]

Itsekkin tässä olen etsimässä ensimmäistä pyörääni, katsellut ja arvosteluja selaillut, olen päätynyt seuraaviin mahdollisiin malleihin.

Yamaha MT-07 - MT-09 (vakuutukset vain helkutin kalliita muuten varmaan ois tämä)
Kawasaki Z900 (sama ongelma ku MT-09), Z750.
Suzuki GSR 750

Mutta ongelma on, en uskalla nähtävästi vain ostaa netistä yksityiseltä pyörää, ilman testiajoa. Eli pitääkös tässä nyt vain mutulla lähtee 300km päähän testi ajamaan tai edes tarkastamaan pyörän kuntoa, miten mukava istua ja sit tinkiä hintaa alas, olla rohkea ja vain tehdä kaupat?

Vai odottaa MP-messuja ja siellä testailee.

Mitä odotat, että testiajo paljastaa? (vähän vittuilevan suoran kuuloinen kysymys, mutta tarkoitus on antaa pohdinnan aihetta).

Itse olen koeajanut ostamistani viidestä pyörästä kaksi. Ensimmäisen ja kolmannen. Molemmat liikkuivat ja pysähtyivät. Yhtä ajoi omistaja pihakadulla satametriä ees taas, ja yhden toi myyjä pihalle, kun mulla oli solari poikki. Yksi tuotiin Virosta satamaan, josta ajoin kotiin maksettuani.

Eipä noista ajoista viisastu minun mielestäni, jos laite tosissaan liikkuu ja pysähtyy. Varsinkaan mainitsemiesi kohtuu uusien laitteiden kohdalla. Pyörän yleiskunnon näkee paikan päällä.

En tietenkään tarkoita, etteikö jollekin pieni testilenkki voisi paljastaa jotakin kriittistä, mutta mikä on akilleen kantapää. Sitä tässä kait arvuutellaan.

 

[adville]

Jokos Turbobusa on tässä topicissa mainittu.

just mietin samaa

TB pitää aina muistaa

ei oo itekään kauheesti tullu koeajeltua muita mut gixxulla oli pakko heittää lenkki kun myyjä ei muuten suostunut sitä myymään

 

[ismo]

Mitä odotat, että testiajo paljastaa? (vähän vittuilevan suoran kuuloinen kysymys, mutta tarkoitus on antaa pohdinnan aihetta).

Itse olen koeajanut ostamistani viidestä pyörästä kaksi. Ensimmäisen ja kolmannen. Molemmat liikkuivat ja pysähtyivät. Yhtä ajoi omistaja pihakadulla satametriä ees taas, ja yhden toi myyjä pihalle, kun mulla oli solari poikki. Yksi tuotiin Virosta satamaan, josta ajoin kotiin maksettuani.

Eipä noista ajoista viisastu minun mielestäni, jos laite tosissaan liikkuu ja pysähtyy. Varsinkaan mainitsemiesi kohtuu uusien laitteiden kohdalla. Pyörän yleiskunnon näkee paikan päällä.

En tietenkään tarkoita, etteikö jollekin pieni testilenkki voisi paljastaa jotakin kriittistä, mutta mikä on akilleen kantapää. Sitä tässä kait arvuutellaan.

Yleiskunnon näkee ajamatta mutta hiukankaan vanhempaa kannattaa koeajaa. Pojalle etsin aikoinaan piikkiä ja hylkäsin yhden koeajon jälkeen, niin paljon oli korjattavaa, etustefat ei enää vuotaneet pahasti kun oli öljyt jo vuotaneet pois. Moottorista uupui jokunen heppakin ja jotain laakereissakin oli vikaa. Toisaalta kun hain LT:n saksasta niin tein kaupat kuvien perusteella (virallinen bmw liike). Suoraan liikenteeseen ja autobaanalle berliiniä kohti

 

[jaket]

5 pyörää ei ole mikään otanta, varsinkaan kun vain 3 on ostettu sokkona. Koeajon idea on välttyä mahdolliselta ongelmalta joka on ehkä 1/10 tai 1/100 ilmenevä. Itse lähinnä tärkein on joku vaihteiston toiminta. Joka vaatii koneen avaamisen korjaamiseen, ja yleensä että kone toimii, kaikki muut stefat yms ketjut/renkaat on kulutustavaraa ja sinänsä ihan sama. Tietysti jonkinlainen hintaero ja vaiva ero on jos kulutusosat on hyvät vai kaikki osat loppu. Mitä halvempi pyörä ehkä sitä merkittävämpää. Esim 1-2 k pyörä voi olla kahta tasoa, toinen täysin läpikäyty, hyvillä ketjuilla, renkailla ja kaikki linkut ja jousitus läpikäyty ja ohjainlaakerit ja swingin laakerit voideltu ja venttiilitä säädetty ja kaasarit huoltosarjoilla.

 

[JMH]

5 pyörää ei ole mikään otanta, varsinkaan kun vain 3 on ostettu sokkona. Koeajon idea on välttyä mahdolliselta ongelmalta joka on ehkä 1/10 tai 1/100 ilmenevä. Itse lähinnä tärkein on joku vaihteiston toiminta. Joka vaatii koneen avaamisen korjaamiseen, ja yleensä että kone toimii, kaikki muut stefat yms ketjut/renkaat on kulutustavaraa ja sinänsä ihan sama. Tietysti jonkinlainen hintaero ja vaiva ero on jos kulutusosat on hyvät vai kaikki osat loppu. Mitä halvempi pyörä ehkä sitä merkittävämpää. Esim 1-2 k pyörä voi olla kahta tasoa, toinen täysin läpikäyty, hyvillä ketjuilla, renkailla ja kaikki linkut ja jousitus läpikäyty ja ohjainlaakerit ja swingin laakerit voideltu ja venttiilitä säädetty ja kaasarit huoltosarjoilla.

Ei ole ei. Nyt ei osteta 1-2 kilon mopoa, ja täysin läpikäydyn 1-2 kilon mopon voi jättää huoletta koeajamatta. Noi nyt yleensä on vähän kuin keinuhevosen kakka . Kolme-neljä vuotta vanha katumopo 20-25 k kilometreillä on kuin uusi lähes poikkeuksetta.

Sitten kun kokemusta tulee, alkaa koeajon merkitys kasvaa. Kun ihminen koeajaa potentiaalista ensimmäistä pyöräänsä kuukauden vanhalla lapulla, voi yleensä todeta vain, että tuuli suhisee ja kone pärisee.

Edit: sullahan oli tunturiässä? Siinä ja tunturikissassa oli toi kakkosen tuvassa pysyminen kriittinen kohta, koska siirtäjähaarukka vääntyi helpohkosti.

 

[Bone]

Mitä odotat, että testiajo paljastaa? (vähän vittuilevan suoran kuuloinen kysymys, mutta tarkoitus on antaa pohdinnan aihetta).

Itse olen koeajanut ostamistani viidestä pyörästä kaksi. Ensimmäisen ja kolmannen. Molemmat liikkuivat ja pysähtyivät. Yhtä ajoi omistaja pihakadulla satametriä ees taas, ja yhden toi myyjä pihalle, kun mulla oli solari poikki. Yksi tuotiin Virosta satamaan, josta ajoin kotiin maksettuani.

Eipä noista ajoista viisastu minun mielestäni, jos laite tosissaan liikkuu ja pysähtyy. Varsinkaan mainitsemiesi kohtuu uusien laitteiden kohdalla. Pyörän yleiskunnon näkee paikan päällä.

En tietenkään tarkoita, etteikö jollekin pieni testilenkki voisi paljastaa jotakin kriittistä, mutta mikä on akilleen kantapää. Sitä tässä kait arvuutellaan.

Vaikka tämän tähän JMH:lta lainasinkin, seuraava näkemys koeajoista ja niiden merkityksestä on yleispätevä.

Elikäpä....

Teknisten ja toiminnallisten asioiden tarkastamiseksi on koeajo ihan tärkeä sessio
ja varsinkin yksityiseltä ostaessa.

Omasta mielestä täysin dissattu ulottuvuus koeajoon liittyen on edellisiäkin asioita merkityksellisempi.
Näin siksi, että rikkinäiset asiat voi korjata, mutta jos värkki ei "istu käteen", eikä muutenkaan tunnu
"oikealta", puuttuu mopoilusta yksi tärkeimmistä siihen kuuluvista asioista.

Oli kokemusta enemmän tai vähemmän ja pyörä miten helvetin "hyvä" tahansa, se pitää
tuntua aika lailla "kehon jatkeelta". Toinen tapa koittaa ilmaista tuo on se, että
pyörän päällä ei "istuta" , vaan ollaan sen "sisällä".

Muutoin mennään "lypsyjakkaralla" ja ihan sama mennäänkö jalat vai pää edellä.

 

[ismo]

Täytyy sanoa että Bone kiteytti asian oikeastaan aika hyvin. Pyörällä kuin pyörällä voi ajella mutta vain sopivalla viitsii oikeasti ajaa paljon. Kokonaisuus ratkaisee, pyörän tulee istua käteen ja olla sopiva siihen tarkoitukseen mihin se hankitaan jos oikeasti aikoo nauttia ajamisesta.

 

[Mäkine]

Jos aloittelija pyörää ostaa, niin ei se tiedä mikä pyörä tuntuu hyvältä ja mikä tuntuu ikään kuin kehon jatkeelta. Verrattaessakin mennään enemmän fiilispohjalla ja mututuntumalla. Sinäsä aloittelevalle motoristille on aika turha sanoa "kokeile erilaisia". Varsinkin jos budjetti ei ole uuden verran, niin valkataanko nettimotosta ilmoituksia käyetyistä ja käydään sitten potkimassa rengasta? Aika työlästä ja myyjää kohtaan vähän sama asia, kun kivijalkaliikkeessä vaatteen sovitus ja tilaaminen ulkomailta.

Keskikoon nakupyörä on aika hyvä kompromissi. Sillä voi ajaa kaupungissa, tehdä vaikka pientä reissua, ajaa sporttisesti ja kokeilla soralla ajamista. Sitten voikin huomata, että hei, kaipaankin vähän sporttisempaa peliä alle. Ei tarvitse heti ostaa sitä kymppitonnin kyykkyä, jota voi olla suhteellisen vaikea kaupata eteenpäin, jos se ei aivan osunutkaan kohdalle.

Jos se harrastus oikeasti kiinnostaa, niin ei se välineistä ole kiinni. Tosin tämä ei tarkoita sitä, että kannattaa ostaa välttämättä se kaiken halvin "käyvä ja kukkuva" mopo, mikä eteen sattuu.

Tuskin minäkään olisin pesäpallosta kiinnostunut yhtään sen enempää koulun liikkatunnilla, vaikka sen halpahallin puumailan sijaan olisi käytössä ollut joku superhyperproultraSRX1001- huippumaila.

 

[beta2]

Nakupyörissä on myös se hyvä puoli että niitä voi yleensä muokata helpommin omakseen (vs. kyykky).
Esimerkkinä oma pyörä joka tuntui liian ahtaalta/pystyltä joten vaihdoin siihen toisen ohjaustangon ja penkin.
Ergonomia parani 110% eikä vaihdossa mennyt kuin pari tuntia.

Orkkis vs. oma. (Kuskit n.190cm)

 

[sami1024]

Jos aloittelija pyörää ostaa, niin ei se tiedä mikä pyörä tuntuu hyvältä ja mikä tuntuu ikään kuin kehon jatkeelta. Verrattaessakin mennään enemmän fiilispohjalla ja mututuntumalla. Sinäsä aloittelevalle motoristille on aika turha sanoa "kokeile erilaisia". Varsinkin jos budjetti ei ole uuden verran, niin valkataanko nettimotosta ilmoituksia käyetyistä ja käydään sitten potkimassa rengasta? Aika työlästä ja myyjää kohtaan vähän sama asia, kun kivijalkaliikkeessä vaatteen sovitus ja tilaaminen ulkomailta.

Tästä olen kyllä eri mieltä. Ainakin itselleni muodostuu jo pyörän päälle istumalla useimmiten hyvin vahva mielikuva siitä, että haluanko edes koeajaa laitetta vai enkö. Ja väitän, että tuo fiilis oli hyvin vahvasti läsnä jo ensimmäistä pyörää ostaessa, vaikka silloin ainoa kokemus kaksipyöräisistä oli autokoulun pyörästä ja kaverien mopoista yli 20 vuoden takaa. Voi toki olla, että tämä on luonne/persoonakysymys ja tietyllä tapaa sama asia, että miksi joku ajaa tyytyväisenä vaikkapa uudehkolla toyotalla, kun taas joku toinen ottaisi mieluummin sen sijasta 15 vuotta vanhan alfaromeon, sitikan tms. vaikka tuon uudehkon toyotan saisi ilmaiseksi.

Keskikoon nakupyörä on aika hyvä kompromissi. Sillä voi ajaa kaupungissa, tehdä vaikka pientä reissua, ajaa sporttisesti ja kokeilla soralla ajamista. Sitten voikin huomata, että hei, kaipaankin vähän sporttisempaa peliä alle. Ei tarvitse heti ostaa sitä kymppitonnin kyykkyä, jota voi olla suhteellisen vaikea kaupata eteenpäin, jos se ei aivan osunutkaan kohdalle.

Tästä olen jokseenkin samaa mieltä. Tuollainen neutraali pyörä on äärimmäisen hyvä lähtökohta silloin, jos ei ole selkeää fiilispohjaista visiota siitä, mitä haluaa. Eikä sen ole pakko ihan nakukaan olla, jos sateesta, viimasta ja ajomukavuudesta on huolissaan, kun noita varttikatettuja lmuuten nakupyörien kaltaisia” vaihtoehtojakin riittää. Toisaalta, jos on korvien välissä selvä visio siitä, että pitää saada kyykky tai kustomi, niin melko järjetöntä silloin on mennä nakua ostamaan, vaikka se visio osoittautuisikin myöhemmin vääräksi. Tai siis ainakaan itse en tuossa tilanteessa hetkeäkään nauttisi sillä varmuuden vuoksi ostetulla kompromissilla ajamisesta. Toki jälleen ollaan noiden ylempänä mainitsemieni luonnekysymysten äärellä.