• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Fireblade

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja dreamer
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
No ainakin pakolämmöt tippuu ku tulppaat ton pair systeemin. Ja imuläpät pois vaan, turhaan ahdistaa imupuolta. Ovat vain imuääniä vaimentamassa:;):
Pakoservon poisto voi vaikuttaa negatiivisesti ala/keskialueelle mut moottorijarru esim. Kevenee. Noi nyt äkikseltään tuli mieleen
 
Nonii, kysellenpä et on onko näist pair/flapper modeista mitään hyötyä 929rr rata-ajelussa?

Nyt kun on venttiilien säätö/tarkistus, niin voi em. modit suorittaa, jos on tarpeen :p


ei auta mitään. Parempi niiden kanssa. 954:sella acran äänenvaimenni ja powercommanderi auttoi selvästi, koska kaveri kommentoi, että aiemmin pysyi mutkasta perässä, mutta sen jälkeen alkoi jäämään. Taisi olla SP01 hänellä silloin.
 
Viimeksi muokattu:
ei auta mitään. Parempi niiden kanssa. 954:sella acran äänenvaimenni ja powercommanderi auttoi selvästi, koska kaveri kommentoi, että aiemmin pysyi mutkasta perässä, mutta sen jälkeen alkoi jäämään. Taisi olla SP01 hänellä silloin.

Jos Commanderin laittaa, kannattaa tulpata pair valven letkuliitäntä airboxiin. Sekoittaa muuten noi Commanderin säädöt.

Muuta ei siis tarvitse tehdä kuin ottaa letku irti airboxista ja tulppa tilalle.
 
ei auta mitään. Parempi niiden kanssa.
Juuri näin. Oma 929 penkitettiin sekä läpät toiminnassa että ilman. Ei mitään teholisäystä mittauksissa.

Ilman läppiä veto alhaalta oli huonompaa perstuntumalla. Ne läpäthän pakottavat imuilman kiertämään pidemmän matkan ennen ruiskuun saapumista (pienillä- ja keskialueen moottorin kierroksilla), ja teoriassa siis kasvattavat imuilman nopeutta, joka taasen parantaa pienten kierrosten vetoa/käytettävyyttä.
 
Juuri näin. Oma 929 penkitettiin sekä läpät toiminnassa että ilman. Ei mitään teholisäystä mittauksissa.

Ilman läppiä veto alhaalta oli huonompaa perstuntumalla. Ne läpäthän pakottavat imuilman kiertämään pidemmän matkan ennen ruiskuun saapumista (pienillä- ja keskialueen moottorin kierroksilla), ja teoriassa siis kasvattavat imuilman nopeutta, joka taasen parantaa pienten kierrosten vetoa/käytettävyyttä.

929 ei mulla tietoa, -13 vuotisessa1000rr ei kyl mitääkään pituudet muutu, läpät oli vaan ramairputkissa ja sulki vaan putkea osittain:blink:
 
Jos Commanderin laittaa, kannattaa tulpata pair valven letkuliitäntä airboxiin. Sekoittaa muuten noi Commanderin säädöt.

Muuta ei siis tarvitse tehdä kuin ottaa letku irti airboxista ja tulppa tilalle.

Sotkee seoksia vaan jos autotune ja tietenkin sillon ku säädetään dynossa ja laajakaista nuuhkii putkesta seoksia.
 
929 ei mulla tietoa, -13 vuotisessa1000rr ei kyl mitääkään pituudet muutu, läpät oli vaan ramairputkissa ja sulki vaan putkea osittain

Mikäli imuputkea suljetaan osittain läpillä, niin kyllä virtausnopeus silloin imuilmassa kasvaa. Läppien kuristamassa röörissä ilman on virrattava nopeampaa että kone saa tarvitsemansa ilman.

929:ssä läpät pakottavat ilman kiertämään pidemmän reitin ruiskuun pienillä ja keskikierroksilla (=imuilman on kuljettava pidempi matka samassa ajassa=imuilman on kuljettava nopeammin). Kun kierrokset nousevat, kaatuvat nuo läpät alas ja reitti on suorempi imutorviin.

Molemmilla tekniikoilla haetaan kuitenkin samaa asiaa=imuilman nopeampaa liikehdintää pienillä- ja keskikierroksilla.
 
Mikäli imuputkea suljetaan osittain läpillä, niin kyllä virtausnopeus silloin imuilmassa kasvaa. Läppien kuristamassa röörissä ilman on virrattava nopeampaa että kone saa tarvitsemansa ilman.

929:ssä läpät pakottavat ilman kiertämään pidemmän reitin ruiskuun pienillä ja keskikierroksilla (=imuilman on kuljettava pidempi matka samassa ajassa=imuilman on kuljettava nopeammin). Kun kierrokset nousevat, kaatuvat nuo läpät alas ja reitti on suorempi imutorviin.

Ei se imuilma tiedä kuinka pitkä matka sillä on moottoriin. Imuilman nopeuteen vaikuttaa vain moottorin imemä massavirta (=ilman määrä) ja imukanavan halkaisija. Imukanavan pituus vaikuttaa sitten sen ominaisvärähtelytaajuteen, joka taasen vaikuttaa siihen, että millä kierrosluvulla saadaan paras täyttöaste sylinteriin.

Edit. en tunne 929 mekaanista ratkaisua, joten voi olla, että tuo pidempi reitti imuilmalle on myös pienempihalkaisijaista kanavaa.
 
Ei se imuilma tiedä kuinka pitkä matka sillä on moottoriin.
Ei sen imuilman tarvitsekaan tietää matkaa moottoriin.

Se on kuitenkin fakta, että jos imuilma joutuu kiertämään pidemmän reitin (verrattuna suoraan reittiin) ilmaboksissa moottoriin samassa ajassa, on imuilman nopeuden kasvettava.
 
Nynnääsnääsnääs olis taas kerran se "suden hetki" kerrata peruskäsitteet ja tarkastella
hieman kokonaisuutta, vaikka olis kuinka herkullinen setti tulollaan :grin:.
 
Juuri näin. Oma 929 penkitettiin sekä läpät toiminnassa että ilman. Ei mitään teholisäystä mittauksissa.

Ilman läppiä veto alhaalta oli huonompaa perstuntumalla. Ne läpäthän pakottavat imuilman kiertämään pidemmän matkan ennen ruiskuun saapumista (pienillä- ja keskialueen moottorin kierroksilla), ja teoriassa siis kasvattavat imuilman nopeutta, joka taasen parantaa pienten kierrosten vetoa/käytettävyyttä.

Imukanavassa olevan ilman virtausnopeudella on merkitystä, inertia parantaa täytöstä kun mäntä alkaa tulla ylöspäin ja imu loppuu. Liike-energia menee nopeuden neliössä, pituudella saadaan massaa ja (pienellä) poikkipinta-alalla nopeutta. Kanava toimii rajallisella kierroslukualueella optimisti, joten läpillä valitaan kierroksille sopivin kanavisto käyttöön. Tämmönen käsitys täällä perämetsissä.
 
Ei sen imuilman tarvitsekaan tietää matkaa moottoriin.

Se on kuitenkin fakta, että jos imuilma joutuu kiertämään pidemmän reitin (verrattuna suoraan reittiin) ilmaboksissa moottoriin samassa ajassa, on imuilman nopeuden kasvettava.

Se ilma kulkee ihan tasan saman matkan jos kanavan poikkipinta-ala ei muutu. AInut tapa saada ilma virtaamaan pidempi matka=nopeammin on pienentää kanavan poikkileikkausta, jonka tuo vanhan ceebran läppä näyttäisi tekevänkin.
 
Imukanavassa olevan ilman virtausnopeudella on merkitystä, inertia parantaa täytöstä kun mäntä alkaa tulla ylöspäin ja imu loppuu. Liike-energia menee nopeuden neliössä, pituudella saadaan massaa ja (pienellä) poikkipinta-alalla nopeutta. Kanava toimii rajallisella kierroslukualueella optimisti, joten läpillä valitaan kierroksille sopivin kanavisto käyttöön. Tämmönen käsitys täällä perämetsissä.

Hyvä lisäys tuo inertian vaikutus.
 
Se ilma kulkee ihan tasan saman matkan jos kanavan poikkipinta-ala ei muutu.

Avaapas tätä hieman. Jos toisen ilmareitin kuljettava matka ilmaboxin sisällä on esim. 35 cm ja toisen ilmareitin (noiden läppien vuoksi) kuljettava matka on 55cm, miten ilman kulkema matka voi olla ihan sama?
 
Avaapas tätä hieman. Jos toisen ilmareitin kuljettava matka ilmaboxin sisällä on esim. 35 cm ja toisen ilmareitin (noiden läppien vuoksi) kuljettava matka on 55cm, miten ilman kulkema matka voi olla ihan sama?

Täs on ajatusvirhe. Ei ole kyse yksittäisestä autosta tiellä, vaan massavirrasta. Puskurista puskuriin. Kanavan läpimitta on sitten kaistojen määrä ja pieni inertiavaikutus tulee kanavan kokonaispituudesta, koska pidempään kanavaa mahtuu enempi massaa liikkumaan.

Ei ole olennaista katsoa kuinka kauan yhdellä happimolekyylillä menee ram air torvesta sylinteriin, kun se kuitenkin ”työntää” muita edellään. Enempi mitataan, että millainen massa mahtuu luukusta sisään per aikayksikkö.

Oisko näin?

Edit: yksikkö on siis kg/s ei m/s. Massavirran yksikkö ei tunnista matkaa.
 
Oisko nyt niin, että kannattais katsella sitä metsää eikä seistä nenä kiinni yhdessä rungossa:;):.
Haittaisko se tässäkään, että koitettas taas vähän miettiä, mitä näiden eri muuttujien kanssa
ollaan hakemassa ja tekemässä..... eli mitä jäbä on Honukan kanssa ollu duunaamassa:D.
 
Tuossa pytyviilaaja Kaz Yoshiman hajatelma systeemistä:

"The motor can’t generate enough intake velocity at mid—and especially low—rpm ranges to make good torque,” reveals Yoshima. “I’d guess that the camshafts have a lot of duration too (for better top-end power), and this would cause a flat-spot in the power curve. So they use the airbox flapper valve to (in effect) lengthen the intake tract at lower rpms, almost like ‘squeezing’ it to keep velocity up.”
 
Tuossa pytyviilaaja Kaz Yoshiman hajatelma systeemistä:

"The motor can’t generate enough intake velocity at mid—and especially low—rpm ranges to make good torque,” reveals Yoshima. “I’d guess that the camshafts have a lot of duration too (for better top-end power), and this would cause a flat-spot in the power curve. So they use the airbox flapper valve to (in effect) lengthen the intake tract at lower rpms, almost like ‘squeezing’ it to keep velocity up.”

Tähän vois melkeen todeta, että lukeminen kannattaa toki aina, mutta pienenä vaikka leikkiminen
vesiletkun kanssa voi myöhemmin monessa tilanteessa auttaa yhtä paljon :grin:.
 
Edit: yksikkö on siis kg/s ei m/s. Massavirran yksikkö ei tunnista matkaa.

Ymmärrän tuon JMH:n massavirta- huomion. Imuboxin imureitin pituudella täytyy kuitenkin olla myös ilmavirtaa nopeuttava funktio, sillä ilman reitin kulkema matka siinä selkeästi pitenee.

Ajanyksikön pysyessä samana, on ilman nopeuden kasvettava koska kuljettava matkakin pitenee. Vai huidonko mä nyt hutia?
 
Back
Ylös