Ps. Ennakoinnista on turha puhua silloin, kun kotilo hyppää rekan takaa eteen.
Liikkuvat näköesteet nimittäin eivät saa olla yllätys vaan ne pitää nähdä.
Voin vieläkin sanoa, että en omista röntgenkatsetta, jolla näkisin rakan takana 1,6 Golfia ottamassa vauhtia ohitukseen.
Toinen tapaus samanlainen mutta sillä erotuksella, että kotilo päätti olla näppärä ja väistää minusta nähden juuri sinun mielikuva oikealle (P-levike). Joten ajatusmallillasi olisin ollut Mitsu-maasturin keulakoriste.
Mielikuvaharjoittelu on ihan tarpeellista mutta se ei korvaa sitä, että todellakin kokeilet mihin pyöräsi pystyy (suljetulla alueella).
Ilmeisesti itse Et ole koskaan tullut yllätetyksi liikenteessä tai sitten pyörälliset liikkumavälineesi on mielikuvituksen tuotetta. Jeesus... sama kuin väittäisi, että olen ajanut AINA nopeusrajoitusten mukaisesti ja en ole edes ohituksissa nostanut nopeutta laittomuuksiin.
Keskustelu on ihan mukavaa mutta jätetään tuo hurskastelu näissä asioissa jollekin muulle, koska kaikki motoristit tietävät millaista on olla motoristina tienpäällä.
edit Typo
Ylläolevan perusteella näytät vahvistavan käsitystäni että liikkuva näköeste ei ole liikenteessä yllätys, mutta toisinaan sen merkitys on vaikea tajuta. Oma havaintoni on samansuuntainen, että suuri osa ylläreistä johtuu siitä, että omat havainnot "jäävät kiinni" johonkin havaittuun uhkaan eivätkä vapaudu uuden tilanteen havainnointiin riittävän nopeasti kun edellisestä on selvitty.
Hyvä kun sait sen Mitsun väistetyksi, välistäveto vaatii todellista pelisilmää ja sitä ei rutiiniluontoisilla mentaaliharjoituksilla voi tehdä, vaan ainoastaan jatkuvalla tilanteen seurannalla.
Omat mieleen jääneet yllätykseni ovat olleet kuvaamiasi lievempiä ja niissä on yllättävän sama kaava. Joku vilkuttaa vasemmalle, ryhmittyy vasemmalle mutta kääntyy kahden kaistan yli oikealle. Tai päinvastoin. Ja minä hullu uskon sitä ryhmittymistä ja vilkkua. Viimeksi kitisin täälläkin kun oikealle pientareelle oikean vilkun kanssa pysäköinyt autoilija tempaisi puhelin korvalla vasemmalla olevaan liittymään, jota en ollut huomannut.
Sain itseni kiinni rituaalivarautumisesta: Näin mitä saattaa tapahtua, koska pysäköity auto käynnissä on vakiovaroitusmerkki ja kun riski toteutui, aloitin jarrutuksen mielestäni todella ripesti. Mutta ei se silti oikein mennyt, koska en ollut TODELLISUUDESSA varautunut toimimaan ja jarrutus oli aivan neitimäisen hento.
Tuo oli suorastaan pöljä tilanne, siis kun on tehnyt valmiiksi täysin oikean riskianalyysin ja suunnitellut paon, eikä SILTIKÄÄN osaa toteuttaa sitä tehokkaasti, koska on vain tehnyt rituaalivarautumisen eikä ole todellisuudessa toimintavalmis.
En suinkaan kuvitellut mielikuvaharjoittelun korvaavan ajoharjoittelua. Kyse on toisiaan tukevista asioista ja siksi minä ainakin teen molempia. Ajoin ennen hieman sporttisemmalla pyörällä kuin nyt. Se meni ratakaadossa romuksi kun renkaan reunan yli kantaten alkanut luisto jännittikin oietessaan putkirunkoon mannertenvälisen tankslapperin aineosat.
En silti katso päässeeni pyörän rajoille, kun edes omia rajoja saisi hieman tunnetummaksi ja hieman lähemmäs pyörän rajoja. Siksi olen kaudesta 2001 alkaen käynyt radalla vähintään kerran joka kesä. Ei tuolla harjoitusmäärällä oikeasti ajamaan opi, mutta saa vähän lisää kallistusvaraa reserviin. Tässä kohdassa on itselläni mielestäni enemmän parantamisen varaa kuin tilannetajussa, joten harjoitukset jatkuvat.
Joku muu saa laskea kuinka monta kertaa olen netissä kertonut etten aja alle rajoitusten vapaaehtoisesti koskaan. Tuo on totta, mutta hieman harhaanjohtavaa ellen lisää ettei se ylitys niin suuri ole että Iltalehteä kiinnostaisi.
Ja lopulta, jos jaksoit lukea tänne saakka, se hurskastelu: En tainnut sanoa että minä toimin aina oikein eikä minua yllätetä. Mutta siitä olen edelleenkin vakuuttunut, että tahalliset vastapallot (rekan keulaan) poislukien tuolla ulkona on siltikin lopulta aika vähän tilanteita joita ei oikeasti
voisi ennakoida. Aina se ei vaan eri syistä onnistu ja siksi parantamisen varaa jää myös tältä osin.
P.S. Meille ei tule matkapyörää joka ei taivu tyylikkästi ja temppuilematta keskiviivan kahta puolta pujotteluun vähintään 80 nopeudella 2 päällä. Kyllä tonnikeijunkin pitää taipua väistöön jos tarvii.
Näistä olisi kiva spekuloida joskus nokikkain, koska uskon että olemme aika samoilla linjoilla?
