Voit väittää mitä vaan, mutta lopulta maallikon mielipiteellä ei tässä asiassa ole muuta kuin viihdearvoa. Itse en siksi edes esitä kovin vahvoja mielipiteitä tässä. Ei nuo älylaturit ole omia akkuja pilanneet, mutta teki mitä vain kyllä se akku vanhenee vaikka vain hyllyllä istuessaan.
Moottoripyörän lataus
- Keskustelun aloittaja Ukkonen
- Aloituspäivä
En käsittääkseni ole väittänyt mitään varmaa, vaan olen suhtautunut kriittisesti kaupallisten akkulaturivalmistajien älylatureiden absoluuttiseen älyyn.
Vaikka ajoneuvon laturin antama jännite olisi 14.4V lyhyemmän tai pidemmän aikaa, on muistettava että ajoneuvoa käytettäessä myös virrankulutuslähteitä on päällä enemmän tai vähemmän ja tarkoitus on saada akku pysymään riittävän täynnä myös lyhyillä ajoilla, kuormituksesta ja olosuhteista riippumatta.
Luuulisin, en siis väitä, että tuntikaupalla tasaisessa lämpötilassa tapahtuva kausilautaus ei ole suoraan verrannollinen lataukseen ajoneuvoa eri olosuhteissa käytettäessä.
Edelleenkään en lataa akkuja kausisäilytyksessä niin pitkälle, kuin mitä jotkut älylaturit tekisivät. Minulle riittää, että seuraavan päivän lepojännite on luokkaa 12.7-12.8V.
Eikä ole tuntuneet akut tuosta ottaneen nokkiinsa, kaksi vanhinta käytössä olevaa akkua ovat 13 ja 15 vuotta vanhoja. Toinen Yuasa ja toinen joku hippelhoppeli merkkinen hyytelöakku.
Vaikka ajoneuvon laturin antama jännite olisi 14.4V lyhyemmän tai pidemmän aikaa, on muistettava että ajoneuvoa käytettäessä myös virrankulutuslähteitä on päällä enemmän tai vähemmän ja tarkoitus on saada akku pysymään riittävän täynnä myös lyhyillä ajoilla, kuormituksesta ja olosuhteista riippumatta.
Luuulisin, en siis väitä, että tuntikaupalla tasaisessa lämpötilassa tapahtuva kausilautaus ei ole suoraan verrannollinen lataukseen ajoneuvoa eri olosuhteissa käytettäessä.
Edelleenkään en lataa akkuja kausisäilytyksessä niin pitkälle, kuin mitä jotkut älylaturit tekisivät. Minulle riittää, että seuraavan päivän lepojännite on luokkaa 12.7-12.8V.
Eikä ole tuntuneet akut tuosta ottaneen nokkiinsa, kaksi vanhinta käytössä olevaa akkua ovat 13 ja 15 vuotta vanhoja. Toinen Yuasa ja toinen joku hippelhoppeli merkkinen hyytelöakku.
jahonen
New member
Jos latureihin suhtautuu kriittisesti, niin siitä voisi päätellä että on olemassa joku muu tietolähde minkä perusteella noita latureiden latauksen lopetusjännitteitä ja näin ollen siiis Battery Universityssä mainittua latauksen loppujännitehaarukkaa (2,3-2,45 V/kenno eli 13,8-14,7 V 12 voltin akulle) voisi pitää vääränä? Tai jos sellaista tietolähdettä ei ole, niin sittenhän se on pelkkää perusteetonta mutuilua.
Lyijyakku on kuitenkin kohta 170 vuotta vanha keksintö, luulisi siitä tässä ajassa selvinneen edes mihin jännitteeseen sellainen kannattaa ladata että se tulee täyteen. Ehkä jopa mitä jännitettä siinä voi pitemmän aikaa pitää että se pysyy täynnä eliniän kärsimättä.
Se on akun kannalta ihan sama tilanne, riippumatta siitä mistä se sähkö tulee ja mikä kuorma siinä järjestelmässä on, jos akun napajännite on joku tietty. Eli napajännite ja akun varaustila tietyllä hetkellä määräävät latautuuko vai purkautuuko akku. Jos jännite on ajoneuvossa 14,4 volttia akun navoista mitattuna, niin ei se eroa akun kannalta mitenkään siitä, että se olisi erillisellä laturilla tuotettu ja kytkettynä on vain tuo akku. Sama virta sinne akkuun silloin menee. Théveninin teoreema.
Vuorokauden päästä latauksen lopettamisesta oleva akun napajännite ei minusta kerro mitään siitä latasiko laturi sen akun ylijännitteeseen. Hyödyllisempi olisi tietää mikä jännite siinä akun navoissa oli juuri ennen laturin irtikytkemistä. Hyvin todennäköistä että se kuitenkin sattuu tuohon Battery Universityssä mainittuun haarukkaan, kun ei tiedetä miten paljon aikaa irroittamisesta olisi ollut siihen että laturi olisi muutenkin lopettanut lataamisen.
t. Janne
Mikeyx
New member
Vastoin yleistä käsitystä, akku ei varastoi sähköä. Se varastoi kemiallista energiaa.
Akkuun ei siis voi 'kaataa' sähköä sitä aina vaan lataamaalla - se ottaa varausta vastaan niin kauan kuin sähkön muuntaminen kem.energiaksi tapahtuu. Siksi akkua ei voi 'yliladata' tai muutakaan uskomustietoa.
Akkuun ei siis voi 'kaataa' sähköä sitä aina vaan lataamaalla - se ottaa varausta vastaan niin kauan kuin sähkön muuntaminen kem.energiaksi tapahtuu. Siksi akkua ei voi 'yliladata' tai muutakaan uskomustietoa.
Viitaten jahosen ja Mikeyxin kommenttiin olen helpotunut tiedosta, että kerrankin on tehty kaikissa olosuhteissa absoluuttisen hyvä kaupallinen tuote, mikä tahansa merkkinen älyakkulaturi, jonka automaattiseen toimintaan puuttuminen minkä tahansa akun lataamisessa edes pitkän kokeilun tuloksena, on uskomustietoa tai perusteetonta mutuilua.
Ajatelkaa miten hienoa tämän kaltainen kaikkien saatavilla oleva absoluuttisen hyvä laite on vaikkapa moottoripyöräilyyn keskittyvässä toimintaympäristössä, joka on pullollaan vahvoja mielipiteitä eri laitteiden ominaisuuksista, hyvistä ja huonoista, sekä siitä miten tuhannet ellei maailmanlaajuisesti miljoonat käyttäjät ovat tehdasvalmisteisien laitteiden puutteita ja huonoja toiminallisuuksia rakennelleet paremmaksi aikaa, vaivaa ja etenkin rahaa säästämättä.
Mikä ihmeellisintä, nämä täydellisesti toimivat tuotteet eivät maksa kuin muutaman kymmentä euroa, ellei sitten halua maksaa siitä paremmasta
merkistä lähes satasta.
Tämä tästä.
Ajatelkaa miten hienoa tämän kaltainen kaikkien saatavilla oleva absoluuttisen hyvä laite on vaikkapa moottoripyöräilyyn keskittyvässä toimintaympäristössä, joka on pullollaan vahvoja mielipiteitä eri laitteiden ominaisuuksista, hyvistä ja huonoista, sekä siitä miten tuhannet ellei maailmanlaajuisesti miljoonat käyttäjät ovat tehdasvalmisteisien laitteiden puutteita ja huonoja toiminallisuuksia rakennelleet paremmaksi aikaa, vaivaa ja etenkin rahaa säästämättä.
Mikä ihmeellisintä, nämä täydellisesti toimivat tuotteet eivät maksa kuin muutaman kymmentä euroa, ellei sitten halua maksaa siitä paremmasta
merkistä lähes satasta.Tämä tästä.
Ainakin omalla kohdalla helpointa on ollut vain irroittaa maakenkä talven ajaksi. En oo ladannut ollenkaan ja sieltä se keväällä on aina lähtenyt tulille. Litium akkua ei muutenkaan vissiin kannata ladata täyteen varastoinnin ajaksi. Uudemmissa vehkeissä tää voi tosiaan aiheutua päänsärkyä, mut jos laitteet ei sisällä sen enempää mitään huomiota vaativaa elektroniikkaa, niin kenkä irti vaan. Oma varastointipaikka on about +10c lämmössä.
jahonen
New member
Kerro nyt sitten meille muillekin, mikä on oikea latauksen loppujännite, milloin se laturi kannattaa irroittaa? Pelkän ajan perusteella se on minusta vaikeaa, kun ei tiedä mihin aikaan se varsinainen lataus on tehty.
En tyrmää kokeiluja, suhtaudun vain samaan tapaan skeptisesti tee-se-itse testeihin, varsinkaan kun verrokkia ei ole tai edes olosuhteista tarkkoja faktoja esittää (jännitteet, virrat, ajat jne.) Joten tässä vaiheessa pidän kirjallisuustietoa parempana lähtökohtana.
Omat kokeilut on varmaan ihan hyviä, mutta että välttyisi petkuttamasta itseään, niin minusta siinä pitäisi olla joku verrokkiryhmä koska kuten tiedetään, akuissa on hyvinkin paljon yksilöhajontaa ja käytössä eroja ja voi olla että kyseessä on vain onnekas sattuma. Luotettavampi testi olisi varmaan 10 mahdollisimman identtistä akkua identtisessä käytössä jotka ladataan katkaisemalla lataus kesken ja toiset 10 jotka annetaan latautua loppuun. Näin voisi paremmin erottua että onko lataustavalla jotain merkitystä kestoiän kanssa. Mutta rehellisyyden nimissä pitää todeta että eihän kukaan tuollaista tee, koska se on oikeasti työläs testi toteuttaa.
Varmaan kaupallisissa laturituotteissa on puutteensa, mutta sanoisin että ne on jotain ihan muuta kuin oikea latauksen päättöjännite. Se on varmaan se helpoin asia. Minulle on ihan sama mitä siinä laitteen kyljessä sinänsä lukee, kunhan se toimii oikein, kestää hyvin normaalia käyttöä ja lievää väärinkäyttöä ja mieluusti saisi olla rakenteeltaan asiallinen. Varmaan niitä huonojakin on joista varmaan joku voisi tehdä listan jos perusasiatkaan eivät toimi.
CTEKin kanssa murheenkryyni on ennen kaikkea se surkea painonappikytkin (ainakin niissä mitä minulla on ollut) joka lakkaa itsekseen toimimasta, ja pitemmän päälle on vaikea saada moodia vaihdettua. Yhden olen korjannut, eikä sinne sisustaan ollut mitenkään liian helppo päästä vaihtamaan sitä kytkintä. Ja tietenkin että se sisusta ei näytä elektroniikkaihmisen silmään mitenkään siistiltä, ennemminkin siltä että sinne on vaan jotenkin tungettu ne kamat ja jotenkin paineltu laatikko kiinni. Mutta sehän ei kyllä lataukseen itseensä mitenkään vaikuta.
Tässä kyllä katselin jo Victronin laturia, olisikohan parempi. Ainakin jos siinä olisi toimivampi painonappi niin sehän olisi jo parannus.
t. Janne
Viimeksi muokattu:
timjoo
-
Tuon takia itse puran akun 1-2 kertaa talven aikana. Sellainen vain kannattaa muistaa, että akut eivät pidä purkamisesta liian tyhjäksi eivätkä pidä tyhjänä olemisesta eli kannattaa ladata pikaisesti purun jälkeen. Purku ja latausvirrat tietysti sellaiset ettei akku lämpene liikaa. Todennäköisesti turhaa hifistelyä, mutta tämä onkin harrastus...
Kuten jahonen jo mainitsi, niin lyijyakku on vanha keksintö ja tutkittua dataa on yleisesti saatavilla koska suurimmat kehityspanokset eivät enää ole tuossa akkutekniikassa. Dataa löytyy aivan poskettomia määriä.
Pystyykö yleisten akkulatureiden latausalgoritmia parantamaan moottoripyöräkäyttöä ajatellen? Aivan varmasti.
Usein data on esitetty ns. tyypillistä käyttöä varten ja nyt kun tarkalleen tiedetään millaista mp käyttö on, niin voitaisiin algoritmia hieman viilata.
Työmäärä tuon tekemiseen on infernaalinen. Eri valmistajien akuissa on suuria eroja, saman valmistajan akuissa on eroja, jne. Kaiken tuon testaaminen ja todistaminen, että uusi algoritmi on parempi vaatisi poskettoman työmäärän, paljon aikaa, vakioidut olosuhteen, jne.
Ja oma veikkaus on, että mp käyttöympäristö ajokaudella riittää tuhoamaan saavutetun edun merkityksettömän pieneksi.
Se mitä käytännössä pystyy tekemään rajallisillakin resursseilla on löytämään surkean akkulaturin. Tosin tämänkin vaatii jo perehtymistä ja mielellään jonkunlaisen dataloggerin, että pystyy todistamaan että laturi on susi. Käytännössä tuloksia kannattaa juurikin verrata tuohon saatavilla olevaan luotettavaan dataan, kuten jahonen esitti edellä.
B12
New member
Bemarissa on kunnollinen kuiva laturi kuten autoissakin ja latausjännite ajotietokoneen mukaan 14,6-14,7V. Bandit 1200:ssa oli myös vanhan ajan kuiva laturi ja akku kesti pitkään. Märkälaturihimmeleillä sitten akun kesto on missä pyörässä mitäkin 2v-1xV.
Lidlin laturi taitaa katkaista varsinaisen latausvirran 14,4-14,7V kohdalla latausmoodista riippuen. Ylläpitovirta sitten pikkuhiljaa nostaa jännitteen sinne päälle 14V, jos akku muuten tikissään.
nenoat
New member
Kun näitä kirjoituksia lukee ja kuvittelee olevansa jälleen se 16v finninaama, niin tuskin uskaltaisi mopohommia aloittaa, kun akun lataaminenkin on näin vaikeaa. Itsellä on mennyt n. 45v akuilla varustetuilla mopoilla seuraavasti. Alkuvuosina syksyllä otettiin akku irti ja akun/kotelon pesu ja tarvittaessa tislattua vettä ylärajaan. Jos vettä lisättiin, niin lataus ja sitten hyllyyn. Keväällä pantiin hetkeksi laturiin, kiinni pyörään ja sitten ajoon. Sitten kun tuli näitä umpinaisia akkuja, ajonestoja yms. niin syksyllä pyörä talliin ja akku saa olla kiinni. Talven aikana pari kertaa virrat päälle ja käyntiin hetkesi. Laturi kiinni muutamaksi tunniksi, kenties vaikka yön yli. Keväällä ajokamat niskaan ja baanalle. Heti kun akku antaa ensimmäisen merkin, että on jotain häikkää, niin happoakuissa tehtiin nesteen tarkastus ja tarvittaessa lisäys ja lataus. Toki pyörän lataus pitää tarkistaa myös heti, sekä kaapelikengät. Jos nuo edellä mainitut asiat ovat kunnossa, mutta temppuilee niin sitten kauppaan, käsi taskuun uusi akku kiinni ja ajoon.
Varmaan jotain tullut tehtyä väärin, mutta vielä ei ole akkuvian takia jäänyt lähtemättä tai matka katkennut.
Varmaan jotain tullut tehtyä väärin, mutta vielä ei ole akkuvian takia jäänyt lähtemättä tai matka katkennut.
Viimeksi muokattu:
ajvaara
New member
Tämä ei ole koneelle kovinkaan terveellistä. Bensiini kun palaa, syntyy mm. iso määrä vettä. Sitä taas pääsee öljyn sekaan väistämättä kylmän koneen käydessä. Jos tekee noin, pitäisi käyttää niin kauan että öljyt myös kuumenee kunnolla ja vielä vähän aikaa sen jälkeenkin jotta tuo vesi haihtuisi pois.
Mieluummin vain se laturi kiinni seisonta-aikana silloin tällöin tai purkaa vielä erikseen sitä, jos välttämättä haluaa. Tosin purkautuu kyllä itsekseenkin, jos pyörässä on johdot kiinni.
nenoat
New member
Juurikin noin tuon noiden talvikäynnistysten kanssa. Höyryt pitää kuumentaa kunnolla ulos. Hetki ja tik tokin hetki ovat kaksi eri asiaa.
Samantein suoli24:een, VeijoEsso-osastolle!
Mikeyx
New member
Tästä teemasta oli joku vuosi taaksepäin täällä isot parranpärinät kun palstan alkemistit jankuttivat kuinka kosteus pääsee ohipuhalluksen sijaan moottoriin -sittenkin- sen lämpötilavaihteluiden takia. En muistaakseni onnistunut heitä vakuuttamaan asioiden oikeasta tilasta.
Mitä tulee itse tuohon kommenttiin niin moottoriöljyllä on kyllä kykyä ottaa vastaan jonkin verran vettä. Sitten kun mennään tuon kyvyn yli niin vesi kasautuu öljyn alle öljypohjaan.
B12
New member
Isompi ongelma kuin vesi tuossa talvella höräyttelyssä on se, että tulpat eivät ehdi lämmetä itsepuhdistuslämpötilaan ja sitten keväällä vaihdellaan tulppia kun pyörä ei enää toimi kunnolla.
Jos käynnistät, käytä kuumaksi, älä höräyttele huvikseen. Koskee kesää ja talvea yhtälailla.
Jos käynnistät, käytä kuumaksi, älä höräyttele huvikseen. Koskee kesää ja talvea yhtälailla.
