Ja sitten vähän raportti kisaviikonlopusta:
Treenit.
Tällä kertaa kisat ajettiin 1-päiväisenä ja kisapäivä oli sunnuntai. Näin ollen perjantai ja lauantai jäivät puhtaasti treenipäiviksi. Keli oli melkoisen lämmin, perjantaina varjossa +34 ja lauantaina pari astetta viileämpi.
Perjantain aluksi vaihdeltiin edellistä kertaa hieman löysempää vieteriä eteen, ja tämä muutos vaikuttikin hyvältä, koska heti ekassa treenisetissä pääsin rennosti kruisaillen samaan vauhtiin kuin pari viikkoa aiemmin. Tässä kohtaa fiilis oli kierrosajan kehityksen osalta positiivinen, ja tavoitteet korkealla, koska aika tuli niin helposti.
Seuraavalle setille kokeiltiin laskea keulaa pari milliä ja ajaessa muutos tuntui hyvältä, mutta kello näytti tasan samoja lukemia kuin ensimmäisellä setilläkin. Kolmanteen settiin sitten parempaa takasta alle ja vielä varmistelemaan tuntemuksia. Edelleen tuntui hyvältä, mutta kello ei tykännyt. Tässä kohtaa helle alkoi purra mieheen ja päätin jättää viimeisen setin ajamatta. Iltapuhteena olikin sitten keulan korkeuden takaisin siihen, mistä lähdettiin.
Lauantai olikin sitten semmoista totista puurtamista. Korkeaa kymppiä pystyi ajelemaan ns. selkä pystyssä yhdellä kädellä tai verenmaku suussa puristamalla tahi jotain tuosta väliltä, mutta ei kirveelläkään yhtään kovempaa. Jossain kohtaa taisi olla jo vehkeetkin menossa myyntiin, kun vaihteeksi tuntui, ettei hommasta tule yhtään mitään. Olosuhteitakaan ei vauhdin puutteesta voi syyttää, kun samaan aikaan Superstockeilla juniorit paukutteli rataenkkavauhteja jo treeneissä.
Vikalla setillä sitten aloin vähän saamaan juonesta kiinni, kun pääsi ensimmäistä kertaa koko viikonloppuna ajamaan vähän ryhmässä ja kyttäilemään muiden ajoa. Samalla hokasin yhden ajolinjavirheen, jonka myös illalla datan ihmettely varmisti.
Kisapäivä/aika-ajo
Kisapäivä alkoikin sitten tuttuun tapaan aika-ajolla aamupäivällä. Keli oli edellisiä päiviä vähän viileämpi ja alle uutta kumia ja toiveet kunnollisesta ajasta korkealla. Aika-ajossa tarkoituksena oli vetäistä alkuun 3 kierroksen stintti, että saa pakolliset kiekat kokoon. Ensimmäinen ns. varman päälle kierros ja sen jälkeen kaksi nopeaa. Ja jos tarvis parantaa niin sitten toinen stintti pikkasen isommalla yrityksellä. Eka aikakierros meni vähän munilleen, kun jäin heti katsomosuoralla varikolta tulleen taakse jumiin. Kuitenkin fiilis oli, että seuraavat kaksi kierrosta osuivat ihan hyvin ja oletin, että ollaan ihan kohtuullisessa kyydissä. Stoppi varikolle ja kellossa se sama v*tun 1:10.7 mitä koko viikonlopun siihen asti.
Ei muuta kuin takaisin radalle ja vähän yritystä peliin. Tokalla stintillä taisikin tulla viikonlopun ensimmäiset kierrokset, jotka eivät olleet ihan munatonta kruisailua ja onnistuinkin ajamaan niukasti ysin puolelle. Tosin kaikilla muillakin tuntui olevan hieman viime vuotista kovempi kiire ja lähtöruuduksi tuli 7.
Kisapäivä/Race 1
Normaalit jännitykset ennen kisaa ja ei muuta kuin radalle. Järjestäytymiskierroksella ruutuun valutellessa tuli mieleen, että olisi varmaan pitänyt ottaa pari starttiharjoitusta kawalla, mutta nyt sitä oli vähän myöhäistä niille. Lisäksi numerotaulun näyttäjän taulussa oli ihan liikaa seiskoja mun helteen pehmittämille aivoille, kun numerot 17 ja 7 olivat vierekkäin, joten valuttelin aluksi väärään ruutuun ja jouduin pakittelemaan pyörän omalle paikalleen. Noh...olipahan viihdettä katsojille.
Lämppärikierrokselle lähtiessä hain lähinnä tuntumaa kytkimeen, että missä kohtaa se alkaa puremaan. Ilmeisesti tuntuma löytyi ihan mukavasti, kun startissa sain poimittua viereltä lähteneen Kopposen, mutta toisaalta toiselta puolelta lähtenyt Kesseli ampui mun edelle, eli pidin oman sijoitukseni ekaan mutkaan. Taisin ohittaa Ransun kakkosen jarruun, koska pääsin taas kerran todistamaan, että niinkin iso mies mahtuu yllättävän pienestä raosta ohi. Ihan himpun jäi ovi auki vikan varusin sisäkanttiin ja eiköhän sieltä ilmestyny Yamahan keula rinnalle (oli muuten hieno uusi punainen väritys Ransulla. Pitäs varmaan pyytää maalarin yhteystiedot, kun ei noinkaan läheltä katsellessa näkynyt mitään virheitä maalipinnassa.
)
Tämän jälkeen Ransu muun kärkiporukan kanssa alkoikin hivuttautua horisonttiin ja Kopponen hengitti mun niskaan. Jossain 3-5 kierrosten huitteilla en jostain syystä saanut pienempää pesään vikan vasurin jarrussa kahdella peräkkäisellä kierroksella. Ekan virheen Kopponen vielä katsoi sormien läpi, mutta tokasta rankaisi ja tuli ohi avauksessa. Koska Kopponen ei heti häipynyt horisonttiin, päätin jäädä katselemaan josko löytäisin jonkun paikan ohitusta varten. Parin kierroksen jälkeen näytti, että ainut realistinen paikka yrittää on katsomosuoran jarru, joten päätin yrittää siihen heti, kun mahdollisuus aukenisi. (Näin sivuhuomautuksena on sanottava, että on se kyllä kiva kun Kawa laukkaa suoralla ihan eri malliin kuin viime kautinen Suzuki). Pari kierrosta lisää kyttäilyä Kopposen takana ja huomasin, että aletaan saavuttaa Ransua aika nopeasti. Tässä kohtaa päätin, että en ala väkisin ajamaan Kopposen kanssa kilpaa vaan yritetään yhdessä ajaa Ransu kiinni jos vielä viimeisillä kierroksilla saisin kuitattua molemmat. Pari-kolme kierrosta ennen ruutulippua oltiinkin sitten Ransun kannassa ja päätin vaihtaa hyökkäysmoodin päälle. Harmittavasti tötöilin ykkösen avauksen pariin kertaan, enkä päässyt Kopposesta ohi paikassa, jossa olin ajatellut, mutta toisaalta eipä päässyt Kopponenkaan Ransusta ohi. Vikalle kierrokselle lähtiessä hain ohitusta taas katsomon jarruun, mutta jälleen kerran tössin ykkösen avauksen, kun intoilin siinä liikaa. Pääsin kuitenkin suhteellisen hyvin kantaan 3-4 mutkissa ja yritin ohitusta paluusuoran jarruun. Mukavastihan se ohi menikin, mutta en saanut pyörää pysähtymään, joten tipuin takaisin Janin taakse. Loppuosalla rataa ei kumpikaan edellä menevä tehnyt virhettä, joten maalissa sijalla 8. Sijat 6-8 taisivat mahtua alle sekunnin sisään. Paras kierrosaika 1:09.622 oikeutti niin ikään 8. lähtöruutuun tokassa startissa.
Kisapäivä/väliaika
Aiemmista vuosista poiketen myös toinen kisalähtö ajettaisiin samana päivänä, eli ekan kisan jälkeen piti suorittaa hieman rengasarpajaisia, että mitä laitetaan alle. Vaihtoehtona olivat joko ajaa toinenkin kisa samalla MS0 takasella tai laittaa alle aika-ajon ajettu MS2. Koska keli oli niin kuuma ja rengas näytti suhteellisen hyvältä, päädyttiin jatkamaan samalla renkaalla. Ekan kisan lopulla alkoi tuntua lievää puskemista, joten eteen lappukumia alle.
Tässä kohtaa myös helle alkoi purra mieheen ihan tosissaan ja jossain kohtaa olin jo 80% varma, että lentää laatta, enkä pääse toiseen lähtöön mukaan ollenkaan. Kylmää suihkua, t-paidan kastelu läpimäräksi kylmällä vedellä ja muutamat muut poppakonstit onneksi auttoivat sen verran, että sain olon tasoittumaan. Kisaan varten kastelin varmuudeksi vielä alusasun ja selkäsuojan kauttaaltaan, että pysyisyi kropan lämmöt aisoissa.
Kisapäivä/race2
Jo järjestäytymiskierroksella märkä alusasu osoittautui hyväksi ratkaisuksi ja olo oli miellyttävän viileä ja ajatus kulki kirkkaasti, vaikka kroppa ei ehkä ihan parhaassa iskussa ollutkaan. Nyt kun harjoitusstartit oli Kawalla jo otettu, sain pelin irtoamaan viivalta aika samaan tapaan kuin viime vuotisen Suzukinkin ja poimin lähtökiihdytyksessä muutaman sijan. Olin jo melko varma, että tulen ykkösestä ulos neljäntenä, mutta Collin vanhana kettuna leikkasi ulkokautta mun eteen nelospaikalle. Ei kuitenkaan mikään huono startti kaiken kaikkiaan. Yritin kierroksen pari roikkua kärkiporukan mukana, mutta ei vielä hanskat riitä noille kavereille vastaamiseen vaan pojat pakenivat aika nopeasti näkymättömiin. Jossain kohtaa startissa taakse jäänyt Ransukin tuli ohi...saattoi olla ekalla tai tokalla kiekalla paluusuoran jarrussa, mutta en kyllä ole nyt ihan varma. Loppukisa olikin sitten lähinnä ajelua ja ruutulipun odottelua. Meinasin vielä toiseksi viimeisellä kierroksella kaataa pyörän 3-4 välissä ja sitten vikalla kierroksella vikassa vasurissa. Onneksi nousi vielä pidolle ja katehommilta vältyttiin. Jotain tarttis keksiä, kun tuntuma pitoon isossa kallistuksessa on aika huono. Sijoituksena tokasta lähdöstä kuudes.
Jälkitunnelmat>
Jälkitunnelmat on hieman kaksijakoiset. Jotenkin oma fiilis ja kello ei ole yhtään samalla tavalla synkassa kuin aiemmin. Lisäksi tuntuma pyörään on aika heikko tietyissä paikoissa rataa, joten vähän sukkasilteen joutuu ajamaan. Toisaalta oma enkka parani 4 kymppää, ekassa kisassa oli hyvää kilvanajoa ja Kawa laukkaa suorilla kivasti, joten kai tää ihan kivaa puuhaa edelleen on. Kunhan saa tuntuman ja luoton pyörään kohdalleen niin eiköhän se kellokin ala tykkäämään.
