Kisaraporttia alla. Väliotsakkeiden alta löytyy valmistautuminen, treenit, aika-ajo ja kisat jos ei kiinnosta lukea ihan kaikkea, kun tulee taas aika pitkä stoori.
Kisaan valmistautuminen (pyörän osalta)
Heinäkuun alussa tuli todettua, että pyörän moottorinohjaus ei toimi niin kuin pitäisi, joten pyörä penkkiin kisojen alla ja hieromaan homma kohdalleen. Muutamia haasteita oli, mutta saatiin kuitenkin suhteellisen hyvä lopputulos ajettavuuden kannalta. Samalla penkissä tuli huomattua, että moottorijarrukontrolli oli poistettu käytöstä mekaanisesti. Eli kisatreenejä edeltävänä iltana sitten arvottiin moottorijarrukarttoihin jotain kivan näköistä saunomisen lomassa. Ja jotta muutoksia ei olisi liian vähän, muutettiin välitystä 16-42 välityksestä 15-41 välitykseen. Tällä välityksellä Kawa piteni n. 9mm ja on nyt käytännössä maksimipituinen. 15-40 olisi ollut varmasti optimivälitys, mutta olisi vaatinut ketjujen lyhentämistä.
Edit. Niin se moottori pukkas 177 takaselle.
Treenit:
Ekassa treenisetissä päästiin neljänteen mutkaan asti ennen kuin setti keskeytyi. Joltain etelä-naapurilta oli jääny Hondassa joku korkki vähän löysälle ja lopputuloksena nopea oikea kauttaaltaan öljyssä. Tokassa setissä tulikin heti ekassa Palmasin jarrussa todettua, että moottorijarrua on liikaa, kun perä jakelee ihan holtittomasti sivulle. Pariin kertaan treenien aikana ajeltiin loivempia moottorijarrukarttoja ecuun ja saatiin ne kuskia miellyttäväksi. Pyörä oli moottorin säädön jäljiltä jo huomattavasti parempi ajaa kuin aiemmin, mutta ei silti täydellinen. Tähän lääkkeeksi päätettiin kokeilla tyhjäkäynnin nostamista, joka paransikin tilannetta aika mukavasti. (Näin sivuhuomiona täytyy sanoa, ettei ole ihan helpoimmassa paikkaa tuo säätöruuvi kawassa).
Myös alustan osalta muutettiin perää käytännössä jokaisessa treenisetissä pehmeämpään suuntaan ja ensimmäistä kertaa tällä kaudella perässä alkaa olla pitoa riittävästi omaan makuun. Pitänee shimmauttaa tuo takapamppu uusiksi, kun alkaa olemaan klikkerit n. 25 naksua auki, joten säätöaluetta on vain 7 naksua jäljellä.
Aika-ajo: Tankkausvirhe ja veturina toimimista
Aika-ajoon lähdettiin suunnitelmalla 3+1, elikkäs ekalla stintillä pakolliset kolme kierrosta, joista ensimmäinen varman päälle ja seuraavat kaksi sitten vähän reippaammin. Sen jälkeen varikolle ja jos tarvista on niin toisella stintillä yksi nopea. Ekalla stintillä osuin aika hyvään väliin radalla ja sain ajettua kierrokset ilman ruuhkaa. Tekeminen tuntui vähän aamu-uniselta ja pieniä virheitä tuli joka kierroksella siellä ja täällä. Kolmannen kierroksen jälkeen varikolle tarkistamaan tilanne ja kellossa 1:20.0xx. Totesin, että pakko yrittää 19 puolelle, joten pikku huilin jälkeen toka veto. Tokan vedon nopean ensimmäisen kierroksen alussa missasin heti ykkösen jarrumerkin ja kierros piloille, joten päätin kokeilla perään toisen nopean vaikka tiesin, että bensa on vähän siinä rajoilla. Toinen kierros meni karvan yliyrittämisen puolelle ja missasin kolmessa mutkassa apeksin aika pahasti. Lisäksi kahvilan avauksessa mopo pätkäisi bensan vähyyden takia ensimmäisen kerran.
Yleensä mulla on tankattu aika-ajoon 1,5 ylimääräisen kierroksen edestä, mutta nyt tuossa mopon tankkauksessa tuli se virhe, ettei moottorinsäätöjen jälkeen mitattu treeneissä kulutusta vaan luotettiin vanhan tiedon pitävän paikkaansa. Ilmeisesti moottorijarrun oikea toiminta nostaa kulutusta vajaan desin kierroksella, eli laskelma oli reilun puoli litraa pielessä.
Parhaaksi siis jäi ekan stintin kolmannella kierroksella ajettu 1:20.059 ja sillä ruutuun kahdeksan. Samalla tuli kiskottua imussa roikkunut Mannila aikaan 1:20.028. Kiitteli kovasti aika-ajon jälkeen vetoavusta. On se kiva kun on reiluja kilpakumppaneita.
Niin ja tuo viimeinen nopea oli n. 8 satkua hitaampi kuin oma nopein, joten 19 olisi ollut ihan tehtävissä pitämällä paketti kasassa.
Aika-ajon jälkeen arvottiin kisaan alle eteen sama MS3, jolla ajettiin aika-ajot ja taakse MS2.
Kisa 1: Hyvä startti ja sen jälkeen tasaista alamäkeä väärän rengasvalinnan takia
Suomen kesä näytti parastaan ja taivaalta ripotteli tasaisen epätasaisesti vettä vielä 10 minuuttia ennen kisan starttia. Lyhyttä kuuroa lukuunottamatta sade oli kuitenkin niin vähäistä, että se ei kunnolla kastellut rataa, mutta ei varsinaisesti herättänyt isompaa luottamusta pitoon. Eli ihan täydellinen puolihullu keli. Jotain kelin sekavuudesta kertoo se, että meidän starttia edeltänyt kusiaisten ensimmäisen kisan voitto vietiin sateisilla ja kakkospaikka slikseillä. Kisa oli merkattu wet raceksi, joten ohjelmassa oli kolme tutustumista ja lyhennetty 10 kierroksen lähtö. Koska sade loppui 10 minuuttia ennen portin aukeamista, päätettiin lähteä slikseillä katsomaan tilanne ja tulla sitten vaihtamaan jos tarve tulee. Sliksit osoittautuivatkin oikeaksi ratkaisuksi, koska radalla vain nopeassa oikeassa oli karvan kosteutta, joka sekin katosi tutustumiskierrosten aikana.
Tutustumiskierrosten jälkeen jouduttiin odottelemaan ruudussa vähän luvattoman kauan, kun kisaan ilmeisesti vielä laskettiin portista Matti Myöhäsiä. Meinas pyörä pirulainen keittää tolla korotetulla tyhjäkäynnillä ruutuun. Onneksi ei ollut tuon kuumempi keli...tai oikeastaan olisi saanut olla niin takanen ei olisi jäähtynyt niin paljon, mutta siitä lisää myöhemmin. Lähtöpaikka oli siis mulle tutuksi tullut 2 rivin sisäreuna.
Hyvät startit on muodostunu mulle jo vähän tavaramerkiksi ja pääsinkin jälleen viivalta mukavasti irti. Ykkösen jarruun olin jo neljäntenä, mutta sisälaidasta ykköseen tulee aika tiukka linja, joten kukas muukaan kuin Kesselin Ransu kuittasi ulkokautta ohi. Jotenkin me osutaan Ransun kanssa melkein joka startissa ykköseen yhtä aikaa ja yleensä Kesseli vie ja minä vikisen. Kakkoseen sitten työnsi sisälle aika heikon startin ottanut Mäkinen, joten jouduin ulkolinjalle. Tämän seurauksena sitten kolmoseen tuli vielä Paloranta ohi. Tähän päälle vielä vähän nukuin Palmasin jarrussa ja Mannila kuittasi meikäläisen, joten hyvä startti suli ekan puolen kierroksen aikana.
Ihan en pystynyt seuraamaan edellä menevää porukkaa ja ero alkoi hieman kasvaa. Muurilta näytettiin eroksi taakse +0 Kopposen hengittäessä niskaan. Kolmannella kierroksella rengas alkoi pikkuhiljaa luistaa aika paljon. Neljännellä(?) kierroksella onnistuin sohlaamaan Palmasin jarrussa ykkösen pesään ja jarru valui vähän leveäksi ja Kopponen pääsi rinnalle. (Välihuomatus: Yleensä en missään käytä ykkösvaihdetta, koska vapaan yli vaihtaessa on aina iso riski välivapaalle.) Ykköseltä kakkoselle avauksessa vaihtaessa tapahtuikin juuri tämä. Laatikko tuuttasi vapaata ja Kopponen siten edelle. Tällä samalla kierroksella sitten kikkamutkan avauksessa takasesta ei löytynyt enää mitään pitoa ja kahvilasta lähtiessä pyörä eteni lähinnä sivuttain, ei eteenpäin.
Pidon tippumisesta kertoo hyvin myös kierrosajat. 4 kierros vielä 1:20-puolella, kun viidennellä mentiin 1:22 ja risat. Tässä kohtaa taululla näytettiin eroksi taakse +6, joten päätin loppukisan säästellä kroppaa ja körötellä maaliin sijalla 9.
Kisa 2, tiukkaa vääntöä rinta-rinnan.
Tokaan kisaan viskattiin MS4 seosta molempiin päihin, että kestää varmasti maaliin asti.
Ekan kisan jäljiltä kierrosaika riitti 9 ruutuun, joten lähtöpaikkana kolmannen rivin ulkolaita. Pikkasen taaempaa siis liikkeelle, mutta paremmalla linjalla ykköseen. Tokassa rivissä edellä olivat Paloranta, Kesseli, Kopponen ja Mannila.
Viivalta jälleen hyvä startti ja ekaan mutkaan viidentenä tai kuudentena. Tällä kertaa Palmasin jarruun rinnalle ilmestyi kovasti oman pyörän näköinen vihreä keula ja Paloranta kuittasi edelle. Palmasin avauksessa Kawan laatikko tuuttasi jälleen varattua ja välivapaan takia Kopponen livahti ohi. Ekan kierroksen jälkeen sijoitus taisi olla kahdeksas. Kahvilan jarrussa tokalla tai kolmannella kierroksella myös Mannila livahti ohi ja tästä alkoikin sitten ihan kunnon vääntö. Molemmilla oli omat heikot ja vahvat paikkansa. Mannila oli selvästi parempi kikkamutkassa ja kahvilan avauksessa. Itse taas sain eroa jarruissa aika reilusti kiinni.
Haeskelin ohituspaikkaa pari kierrosta, kunnes onnistuin Lemminkäisen jarrussa tulemaan sen verran rinnalle, että Heikin oli pakko jättää sisälle tilaa. Koska tiesin, että Mannila on radan loppuosalla parempi, päätin blokata ohituslinjan kahvilaan ja parkkeerata mopon apeksiin, ettei kaveri tulisi samoin tein ohi. Suunnitelma toimi puolittain, koska Heikki ei päässyt kahvilan jarrussa ohi, mutta sai sen verran paremman avauksen lähtösuoralle, että Bemari kipitti ykkösen jarruun rinnalle. Sen verta myöhään jäi molemmilla jarru, että ykköseen mentiin rinnakkain, mutta Mannilan ollessa sisälinjalla, oli pakko antautua ja jäädä taas kantaan roikkumaan. Seuraavalla kierroksella onnistuin poimimaan kasipaikan takaisin Palmasin jarrussa. Kilpakumppani roikkui sen verran lähellä perässä, että kuulin Bemarin murinan useammassa paikkaa ihan tappituntumalla.
Vähän odottelin, että Mannila yrittää ohi kahvilan jarruun kahdella viimeisellä kierroksella. Päätin, että toka vikalla en vielä peitä kahvilaa vaan jos Heikki tulee ohi niin poimin sijan takaisin Palmasin tai Lemminkäisen jarrussa. Ja viimeisellä kierroksella peitän kahvilan jarrun, jos kuulen kikkamutkassa murinaa ihan takaa. Viimeisellä kierroksella ihmettelin kikkamutkassa, että eipäs kuulu bemaria takana, joten ajan kahvilan normaalilla linjalla. Selityskin bemarin äänen puuttumiselle selvisi, kun kovasti tutun näköinen kuski nojaili rengasvalliin kahvilan mutkassa. Olin arvannut Mannilan suunnitelman kahvilaan oikein, mutta valitettavasti toiseksi viimeisellä kierroksella kilpakumppanilta lipsahti keula alta vikassa vasurissa pienen arviontivirheen seurauksena.
Tokasta kisasta sijoitus siis kahdeksas omat kisan nopeimmat kierrokset syntyivät kahdella vikalla. Selkeästi hyvä motivaattori ajamiselle tuommoinen bemari roikkumassa takarenkaassa kiinni. Vihdoin siis Kawalla 19-puolelle, mutta edelleen hieman jäljessä Suzukilla ajettuja.
Lopputunnelmat:
Pyörä alkaa olemaan vihdoin sillä tontilla, että tuntuma on hyvä ja takaseen pystyy nojaamaan avauksissa kunnolla. Hieman vielä omalla tekemisellä ja pyörän säädöillä kääntyvyyttä paremmaksi niin hyvä tulee. Ekan kisan rengasongelmien takia en oikein päässyt seuraamaan, että missä ero sijoilla 5-7 ajaviin tuolla tulee, joten ei osannut tehdä muutoksia pyörään tai omaan tekemiseen. Tokassa kisassa sitten löytyikin ne selvät paikat, joissa omaa tekemistä tai pyörää pitäisi hieman muuttaa, että saisi sen n. sekunnin nipistettyä vauhdista pois.
Isot kiitokset varikkotiimille ja kilpakumppaneille.
Seuraavaksi sitten taas kolistellaan kolikoita säästöpossun pohjalta ja lasketaan tyhjiä tölkkejä, että saadaanko budjetti Motoparkkiin kasaan.
