Onnistuuko parisuhde...

[Juhrex]

Hyvin on vaimo ollut ymmärtäväinen harrastusta kohtaan, vaikka ei ole hirveästi ollut kiinnostunut kyydissä olemaan.11 vuotta on taivalettu yhdessä ja tuorein hankinta poika 8 1/2 kk.Pärriä on tullut talvikaudet tallissa rassattua ja kotona vaimoa.Kyllä yhteinen harrastus täytyy olla, vaikka jokin muu kuin prätkäily, menee kotona hyvin.

Ei tulis mitään, jos kylkimiina olisi kokoajan aina kyydissä, jäisi pyöräilyn vapaus ja viimeinen niitti olisi. joku kypäräpuhelinten hankinta.

 

[Earache]

Meillä taas mamma kyllä tykää pyörien ulkonäöstä,mutta kyydissä ei ole koskaan ollut.talvella pistin sen kokeilemaan mun vanhaa pottaa päähän jospa hälle sopisi,niin heti kun sai sen päähän niin alko hirvee huuto,piti repiä potta siltä pois päästä kun sitä rupes kuulemma ahdistamaan aivan vitusti

,ei ainakaan lähde homma hyvin käyntiin

Tosin lainasi se mulle paritonnia että sain haettua pyörän kotiin,ennen kun joku muu kerkesi. 1.4 se sitten selviää että pitääkö ruveta anomaan mammalle poikkeus lupaa kypärättä matkusteluun... niin ja tuumasi kun näki cbr:än että eihän tossa takana edes mahdu istumaan,vaikka S kokoa neiti onkin

jäämme mielenkiinnolla odottelemaan miten käy

 

[FiJeR]

Aikanaan exä ei edes vilkaissut mopoa päin. Nykyinen istuu mielellään kyydissä ja miettii pitäiskö hankkia kortti ja oma mopo ... toisaalta silloin kokemattomana kuskina ei pystyisi nauttimaan maisemista ja eihän se ihan halpaakaan ole.

Saa nähdä vaikuttaako moponi vaihtuminen customin pehmosohvasta tourerin koukkupolvihyllyyn jotenkin päätöksentekoon.

 

[EskimoRR]

no johan aiheen pukkasi... ei tuntiakaan kun muutuin pitkästä aikaa poikamieheksi. syynä ei kyllä lainkaan mopoilu, mutta seurauksena käyn kuitenkin huomenna ruuvaamassa minun rakkaasta rykkösestä takajalkatapit kannakkeineen puis. en tiedä kyllä helpottaako muuten...

 

[Jerry Cotton]

mistä sellasia typyjä löytää, jotka muka prätkistä olisi kiinnostunut? paitsi tietysti täällä orgissa pyörivät...

taidanpa duunata seuraavasta pyörästä yksipaikkaisen, niin ei ole kummallakaan epäselvyyksiä kumman harrastus on kyseessä

, tosin nykyään sinkkuna ollessa ei sinne takapenkille kyllä kukaan olisi tulossakaan

 

[samu69]

Meillä meinasi onnistua......

mutta sitten tuo eukkokin innostui....

 

[Simbad]

Mulle ei ehtinyt tulemaan ongelmaa: vaihdoin äijän mopoon.

Asennetta

Minä en kyllä vaihtaisi mopoa naiseen

 

[Kukko]

Ei aina onnistu vaikka molemmat ajais...
Ja vaikka seksiäkin harrastais...
Ja olis se perkeleen koira...
Ei onnaa niin ei onnaa...

 

[heo]

no voi hitto, mä kyllä mielellän ottasin ton vaimon mukaan kyytiin, mutta kun se pelkää onnettomuutta liikaa. Liian läheinen törmäs hirveen viime vuonna... joten, mp kokoontumiset jää taasen, jos haluaa rauhan säilyttää....

 

[Fum28]

Joo turha mun on tässä parisuhteista alkaa neuvomaan, mutta ei mopoilu niitä edistä tai estä

Eiköhän pidetä parisuhteet erillään kokonaan tästä lajista eikä selitellä että syy suhteen kariutumiseen tai onnistumiseen on mopot, muuten liikutaan niin liukkailla jäillä että korot kopsahtaa omaan otsaan

 

[Karban]

Minä olen ainakin ruuvannut takatapit mäelle omastani. Vaimoke tulee kyytiin sen kaks kertaa kesässä, silloin kun on lämmintä ja ihan lyhyitä matkoja. Sitä varten voi sitten ne tapit ruuvata paikalleen.

On se kuulemma tykännyt mutta ei sen mielestä tässä touhussa ole järjen hiventäkään. No ei kyllä ole munkaan mielestä.

Meikäläinen tosin ajaa niin vähän vuodessa ettei se pahemmin kotona oloon vaikuta.

Veikkaan silti että jos ei mulla ennen tätä suhdetta jo tuota mopedia olis ollut niin ei sellasta kyllä helpolla tähän talouteen hankittaiskaan.

Sinänsä olen ihan sujut nykyisen järjestelyn kanssa, minua suoraan sanoen vituttaa ajaa kakspäällä. Enkä kyllä ymmärrä mitä kiksejä siellä takana olosta voi edes saada, minua siellä ainakin vaan pelottaa ja toivon koko ajan että oltais jo perillä.

 

[Kawana]

Nojoo..ei oo onnistuneet pyörälliset suhteet. Pyörättömiä onkin sitten kokeiltu vain talvikausina

Tai sanoittaisiinko näin että onnistuneet mutta syystä tai toisesta loppuneet aikanaan. Eli ei se yhteinen harrastus ole se autuaaksi tekevä asia. Kyllä siinä pitää kemiat kohdata joka tasolla.
Jotenkin kuitenkin on vaikeaa kuvitella parisuhdetta, jossa molemmat ei harrastaisi moottoripyöräilyä. Ei sitä silloinkaan tartte koko aikaa ajella yhdessä jne. mutta ymmärtäisipähän paremmin jotta mikä tässä on homman nimi.
Ja se, että laitetaan valitsemaan joko toinen puolisko tai pyörä..ei ymmärrä mutta ei mun tarttekkaan

Joten parempi jatkaa yksin tätä hommaa

 

[anttari]

Eiköhän se ole lopultakin niistä ihmisistä kiinni.

Jep!

Vaimoa ei voisi 2-pyöräiset vähempää kiinnostaa, hyvä että polkupyörään suostuu koskemaan. Silti kimpassa ollaan jo oltu lähempänä 10v kuin 5v ja päivääkään en vaihtaisi pois

Ehkä ne "yhteiset" harrastukset sitten löytyy kiviseinien sisäpuolelta

Ja samma här

Onhan se mukava revitellä ja ajella yksisteen ettei ketään kyydissä.Sitähän se vapaus on?

 

[Pyöräilijä]

Mamman kanssa on hyvä vaikka ajankuluksi kierrellä pärrä
ja tarvikeliikkeissä ja odotella kesää. Kyllähän se yhdistää.
Molemmathan on vaihtotavaraa mutta itse prätkäily pysyy

 

[[Repe]]

Juu eipä oo pidemmän päälle toiminu suhteet jois ite vaa

ja lujaa

Saa aika namu vastaan tulla et alan kattoo ilman prätkäily harrastusta

 

[minsku]

Hieno juttu, jos mopoilu ei vaikuta mitenkään suhteeseen tilanteessa, jossa toista ei moinen kiinnosta lainkaan.
Kuten alustuksessa mainitsinkin, meillä tämä mopoilu on elämäntapa. Talvella menee aikaa tallissa, kaverit on paljolti mopopiireistä ja jutunaiheet tietää kun tulevat kylään, olemme tiiviisti mukana kerhon toiminnassa ympäri vuoden, kesäsuunnitelmat tehdään pääosin kaksipyöräisten kanssa, yhdessä käydään usein mopoliikkeissä...
Apua, kuulostaa ihan siltä kuin meillä ei olisi muuta elämää!

On meillä - onneksi.

Mutta täytyy myöntää, että tylsäksi menis parisuhde (meillä), jos jompaa kumpaa ei tää harrastus nappaisi. Pitäs tosiaan ostaa se koira... Oli mulla kyllä koirakin aikoinaan, kun en saanut mopoa. Ei auttanut sekään...

 

[MattiR]

Onnistuu vallan mainiosti .. ei pientäkään epäilystä ..

 

[Ninnair]

ukolla on onneksi pärrä, mukavampi on yhdessä ajella, ei tarvi selitellä erikseen. Ei-mopoilijat kun ei oikein ymmärrä konseptia "ajan ajamisen ilosta, eikä sitä iloa voi kokea auton ratissa"...

Joskus aikoinaan sokkotreffeillä raakasin välittömästi herrat harrastuksilla 'samoileminen, metsässä kävely, koti-illat, runojen lukeminen', juuei! Kaikkea saa tehdä mutta mopoilu on ykkönen!

 

[Guest]

Jaa-a... En tiedä onnistuisko, luulen että mulla ei. En jaksais aina selitellä miks menen ja minne. Onneks ei tarttekaan, siis harrastaa yksin.

Mutta emmä vois ilman koti-iltoja ja metsässä kävelyäkään olla, välillä tarttee rauhottua

Lisäisin tähän vielä kumminkin sen, että jos toinen ois aivan toisen henkinen kun minä, vaikka mopoilisikin.. (vrt. hd/supersportti). Eli se ei ole mikään oletus että suhde toimii vaikka pyörä molemmilla olisikin. Loppujenlopuks se on se ajatusmaailma ja elämäntyyli mikä ratkasee.

 

[HiTec]

Ja samma här

Onhan se mukava revitellä ja ajella yksisteen ettei ketään kyydissä.Sitähän se vapaus on?

No rehellisesti sanottuna viimekesänä meidän mamma kiinnostui kyllä jo jonkin verran aiheesta - käski mut pitemmälle lenkille vähintään sen 1krt/vko

Ilmeisesti havainnut että ukko on rauhallisempi kunnon lenkin kuin pitkän ajamattomuuden jälkeen

Muutenkin on varmaan huomannut jääneensä "paitsioon" moposuhtautumisensa kanssa kun molemmat natiaiset (11v ja 6v) suorastaan hinkuu mopon kyytiin aina kuin vain mahdollista

Ja mökkimatkoissakin pitää etukäteen sopia kumpi istuu kumman matkan mopon kyydissä - muijan pikkuveli vai vanhempi natiaisistamme