Prätkien osakaasutehot

[kawabata]

tätä lukiessa tuntuu, etteivät kaikki ole oikein ymmärtäneet asianlaitaa. liekö vika sitten lehden testissä, kirjoitusasussa, vaikeissa ja tuntemattomissa teknisissä termeissä, intohimoissa, läpissä, vai missä, en sano eli jätettäköön sanomatta, että lukijassa tai tänne vastaajissa.

sen verran hyppään syrjäpolulle, että otan esimerkin A-mallisesta zx12r kawastani, jossa ei ole eikä ole koskaan ollutkaan toisioläppiä ja kaasuun vastaavuus on täysin tai lähes täysin lineaarinen eli vaijerit kulkevat ympyränmuotoisen pylpyrän kautta. kaasua voi kuvailla pikakaasukahvaksi. vääntöä ja tehontuntua on heti 3000 rpm alkaen arkiajoon riittävästi ja liikenteessä harvoin tarvitsee kierrättää yli 5000 rpm, tuskin koskaan yli 6000 rpm.

kaasuunvastaavuus on monille liiankin terävä, kaasu on osittain on/off-tyylinen. ite tykkään siitä kun siihen olen jo tottunut. toiset ovat nuihinkin vaihtaneet epäkeskoisen pylpyrän ja pyrkineet saamaan kaasun terävyyttä tasaisemmaksi. kawa teki sitten B-malliin sellaisen epäkeskon jo valmiiksi ja 2004 tuli jo ne toisioläpätkin tusinaan, kaasuunvastaavuus muuttui hieman käyttäjäystävällisemmäksi. sitten tuli zzr1400 ja siinä oli 2006 malliseen tehty liiankin varovaisesti tuo kaasuunvastaaminen. pyörä tuntui jopa laiskalta monien mielestä. nyt sitten kawa on korjannut asiaa 2008 mallista alkaen ainakin ECUn säädöillä ja en tiedä onko tehty joitakin mekaanisia muutoksia ruiskutusaitteistoon ym. paljon mahdollista.

mutua: maksimikierrosluku lienee, kun en tiedä, zzr1400 kawassa himpun yli 11 000 rpm, tietoa: 12r kawassa se on 11 870 rpm, mutta siinä on 55,4 mm iskunpituus vs. zetorin 61 mm isku. pitempi-iskuista ei ole niin terveellistää kierrättää korkealle.

tosin 10r kawoissa on isku 55 mm ja ne kiertävät yli 13 000 rpm, paljonko tarkalleen, joku voisi valistaa?

niin, itse aiheeseen: erittäin mielenkiintoinen mittaustapa, jonka soisi yleistyvän. 20%, 40%, 60%, 80%, 100% kaasunavauksien mittaustulokset kertovat enemmän koneen luonteesta ja arkikäytettävyydestä kuin yksi max.vääntöarvo ja yksi täystehoarvo

 

[johtaja]

Olen kyllä samaa mieltä muutaman muun kanssa siitä, että tuolla tavalla mitattuna osakaasuteholla ei ole hevon humpan merkitystä. Yhdestä tasaisella osakaasulla tehdystä vedosta ei todellakaan näe, kuinka pehmeästi teho tulee ulos avatessa mutkasta. Hyötyä saataisiin, kun tehtäisiin sama veto esim 5% välein kuormaa vasten, ja katseltaisiin 3D-käppyrän pinnan muotoa/sen gradienttia.

 

[suski750-f]

mielenkiintoista tietoa... juu eiköhän tolla 10-50% kaasulla tule ajettua aika paljon.... osa tääl kirjoittelevista vetää matka ajossakin 100% kaasulla.. mikä järki siinäkin?? mun kymppi ärrä kwaakussa on ainai 6 vaihetta ja sillä kutos vaihteel voi ajaa 50km/h ilman ongelmia.. silloin noin 5% kaasusta käytössä.. toki käytän sitä 100% kaasuakin ihan h***vetin paljon...

 

[Utah]

Ainut asia joka vaikuttaa suorituskykyyn on teho, ja tehohan on periaatteessa vääntömomentti x kierrosluku. Vääntömomenttiin taas vaikuttaa eniten koneen koko. Siis iso kone ja matalat huippukierrokset tai pieni kone ja korkeat huippukierrokset voi johtaa aivan samaan _huipputehoon_, mutta isomman koneen osakierrosteho on suurempi. Miten se teho irtoaa eri kierroksilla selviää parhaiten vääntökäyrästä.

Mitähän tostakin selvisi...

 

[kawabata]

mielenkiintoista tietoa... juu eiköhän tolla 10-50% kaasulla tule ajettua aika paljon.... osa tääl kirjoittelevista vetää matka ajossakin 100% kaasulla.. mikä järki siinäkin?? mun kymppi ärrä kwaakussa on ainai 6 vaihetta ja sillä kutos vaihteel voi ajaa 50km/h ilman ongelmia.. silloin noin 5% kaasusta käytössä.. toki käytän sitä 100% kaasuakin ihan h***vetin paljon...

paljos sen maksimikierrokset ovat? siis missä rajoittaja? korjausmanuskasta ainakin näkyy se arvo.

niin ja mitä suurempi teho, sen suurempi vääntömomentti ja sitä suuremmilla kierroksilla näin epätarkasti ilmaistuna. rekan koneessa on matala litrateho, mutta litravääntö on aika hyvä, ne ovatkin ahdettuja ja parasta hyötysuhdetta on haettu niissä, ei suurinta tehoa.

esim. kustominkone on lähempänä rekan ts. kuorma-auton moottoria kun taas sporttikyykyn kone on lähempänä lennokin moottoria. on muuten aivan hirveät litratehot ja litraväännöt nuissa 2-5 cm3 lennokin kierrosdieseleissä, tosin koneetkin voivat kiertää 20 000 - 50 000 rpm. kuvitelkaa johonkin kilokyykkyyn vastaava kone. vaparina pukkaisi 500 hv.

vielä kun noihin osakaasumittauksiin saataisiin polttoaineenkulutusvariantti, niin päästäisiin katsomaan hyötysuhdetta. voisi kisanopeus parantua kun kone voitaisiin optimoida mahdollisimman vähälle polttoaineelle ja siten mahdollisimman kevyeksi, sekä silti se antaisi maksimitehot mutkista lähdettäessä, joka taas on eniten kierrosnopeuksiin vaikuttava seikka kisa-ajossa, vähän niin kuin parrua mukaillen sanaillen. miksei saataisi.

olisi mielenkiintoista tietää kulutuksen ero samanlaisessa vedossa zzr1400 vm. 2006-7 ja 2008 välillä. syntyykö teho tyhjästä vai syökö uudempi sitten enemmän kakkuakin siis samanlaisessa osakaasuvedossa. toki dynaaminen mittaus olisi tärkeämpää käytännön kannalta kuin staattinen esim. 40% osakaasulla. staattinen arvo on vain poiminta yhdestä hetkestä, pysäytyskuva, kun dynaaminen olisi liikkuva videokuva ja vielä eri kuvakulmista.

 

[Koris]

... jos tuo testi on tehty oikein niin noilla prosenttiluvuilla tarkoitetaan sitä määrää kuinka paljon kaasuläpät on auki, sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa kuinka paljon kaasukahva on itsessään auki. Tämä siksi että se kaasukahvan välitys voi olla ihan mikä tahansa. Ja ei ole mitään väliä onko fly-by-wire vai ei, jos se mittaus suoritetaan oikein niin se tehon tuotto mitataan silloin kun läpät on esim. 40% auki. Sama vaikka tikulla tökkis ne läpät tuohon asentoon.

Meinaatko ihan vakavalla naamalla, että ne olisi mitannut nuo osakaasut tuolla "oikealla" metodilla?

 

[KnightOfNi]

Vielä semmoisen lisäpointin keskusteluun voisi ottaa siitä että kuinka lineaarinen on vääntömomentin kasvu eri kaasuläppien asennoilla. Eli siis tarkoitan että kun läpät ovat auki 20% vs 40% niin tuskin momentin kasvu on 20%. Ja tämäkin varmasti on riippuu ihan täysin moottorista eli jollain toisella koneella momentin kasvu voi olla jollain välillä ihan toinen kuin toisella vertailtavalla koneella.

Edelleen olen täysin sitä mieltä että on ihan turhaa tehdä mitään mittausta yhdellä tai kahdella eri osakaasun alueella. Järkevämpää olisi jos testi tehtäisiin johtajan mainitsemalla 5% välein. Ei siinäkään nyt välttämättä mitään maailmaa mullistavia tuloksia saataisi aikaan, luulempa että syntyneet tulokset korreloisivat täysin 100% kaasunasennolla ajettuja vetoja eri mopojen kesken. Se joka vääntää täydellä kaasulla eniten vääntää todennäköisesti myös osakaasuilla eniten.

Ja mitä kaikkea hyvää analysoitavasta datasta osakaasutestauksella saataisiin aikaan. Ei mitään, koska edelleen on olemassa se progressiivinen kaasuvälitys ja kuljettaja joka vääntää kahvaa juuri niin paljon kuin tarvitaan. Kyllä ne 100% asennolla ajetut vertailut kertovat eri moottoreista kaiken oleellisen, loput on sitten kauheeta jossittelua.

 

[Tuppervaari]

Esimerkkinä lehdessä oli Kawasaki ZZR1400. Alkupään Zetoreissahan moitittiin paljon vaisua alakierrosvääntöä. Nyt vuoden -08 malliin Kawa on korjannut asian. Vanhemmasta -06 Zetorista oli mitattu 4500rpm kohdalla 50hv@40% ja 70hv@100%. Uudessa -08 mallissa 4500rp kohdalla 75hv@40% ja 80hv@100%. Täyskaasulla ei siis isoa tehoeroa ole, mutta osakaasulla valtava. Takuulla pyörä vastaa kaasuun ihan eri lailla!

Tuota hieman ihmettellyt mistä tuo vaisu alavääntö on saanut alkunsa.
Ilmeisesti käyppyröitä vertaamalla..onhan käyrässä tollanen notkahdus kyllä, mutta.....

Meinaan kun Bike 8/06 oli testissä "mailman nopeimmat matkapyörät"

Niin heidän mittauksissa saatiin lukemiksi suurimmalla vaihteella

60-160km/h

BMW S....9,61 sek..ja matkaa meni 296 metriä
CBR xx.....10,69.......327m
Busa.......10,71....327m
ZZR........9,09 sek.....272m


ainoastaan 60-100 km/h setori jäi hieman bemarille.

 

[suski750-f]

mielenkiintoista tietoa... juu eiköhän tolla 10-50% kaasulla tule ajettua aika paljon.... osa tääl kirjoittelevista vetää matka ajossakin 100% kaasulla.. mikä järki siinäkin?? mun kymppi ärrä kwaakussa on ainai 6 vaihetta ja sillä kutos vaihteel voi ajaa 50km/h ilman ongelmia.. silloin noin 5% kaasusta käytössä.. toki käytän sitä 100% kaasuakin ihan h***vetin paljon...

paljos sen maksimikierrokset ovat? siis missä rajoittaja? korjausmanuskasta ainakin näkyy se arvo.

niin ja mitä suurempi teho, sen suurempi vääntömomentti ja sitä suuremmilla kierroksilla näin epätarkasti ilmaistuna. rekan koneessa on matala litrateho, mutta litravääntö on aika hyvä, ne ovatkin ahdettuja ja parasta hyötysuhdetta on haettu niissä, ei suurinta tehoa.

esim. kustominkone on lähempänä rekan ts. kuorma-auton moottoria kun taas sporttikyykyn kone on lähempänä lennokin moottoria. on muuten aivan hirveät litratehot ja litraväännöt nuissa 2-5 cm3 lennokin kierrosdieseleissä, tosin koneetkin voivat kiertää 20 000 - 50 000 rpm. kuvitelkaa johonkin kilokyykkyyn vastaava kone. vaparina pukkaisi 500 hv.

vielä kun noihin osakaasumittauksiin saataisiin polttoaineenkulutusvariantti, niin päästäisiin katsomaan hyötysuhdetta. voisi kisanopeus parantua kun kone voitaisiin optimoida mahdollisimman vähälle polttoaineelle ja siten mahdollisimman kevyeksi, sekä silti se antaisi maksimitehot mutkista lähdettäessä, joka taas on eniten kierrosnopeuksiin vaikuttava seikka kisa-ajossa, vähän niin kuin parrua mukaillen sanaillen. miksei saataisi.

olisi mielenkiintoista tietää kulutuksen ero samanlaisessa vedossa zzr1400 vm. 2006-7 ja 2008 välillä. syntyykö teho tyhjästä vai syökö uudempi sitten enemmän kakkuakin siis samanlaisessa osakaasuvedossa. toki dynaaminen mittaus olisi tärkeämpää käytännön kannalta kuin staattinen esim. 40% osakaasulla. staattinen arvo on vain poiminta yhdestä hetkestä, pysäytyskuva, kun dynaaminen olisi liikkuva videokuva ja vielä eri kuvakulmista.

oisko jotain 13500-14000-- voisin kokeilla kalja päissään tossa ennen saunaa mut yhet wisecot rikkoneena kylmällä koneella en viiti

ei tuu katottua noita kierroksia ku -04 kympissä tahtoo nähä huonosti noi kierrokset mut jotai 265 on 6 vaihteel kyytiä ku vaihto valo syttyyy

 

[Teuwo]

Ymmärrän tokiParjaanin juttujen pointin mutta osakaasutehojen mittaaminen siten että vertailu olisi yhteismittainen kaikille vertailtaville kapineille ja se kertoisi moottorin käytöksestä kaasua avattaessa on perin vaikeaa.

Jotta hommassa olisi mitään järkeä pitäisi ensin saada määritettyä mistä se vaikka "40%" otetaan.

- kaasukapulasta ? Kertoo lähinnä välityksistä.
- TPS potikasta ? No se kertoo akselin asennosta - mutta ovatko läpät soikeat jne. mitkä ovat runkojen koot suhteessa moottorin kokoon jne.
- moottoriin päin auki olevasta virtausikkunan koosta ? (prosentteja maksimista, no tämä olisi jo aika tarkka mutta hankala)
- moottoriin menevän bensan määrästä? (jos seos sama kaikilla, duty cycle suhteutettuna suuttimien kokoon.)

-MAF signaalista, prosentteja maksimista, mopoissa vaan on noita imuilmamittauksia aika harvoin.(=ei lie koskaan)

Sitten pitää tosiaan muistaa että vaikka varsinaiset kaasuläpä olisikin saanut noiduttua tavalla tai toisella haluamaansa asentoon ECU vääntelee toisioläppiä kuten haluaa.

No jos haluttu "40% ja vastaavat" on saatu päätettyä niin sitten pitäisi ajaa vaikka 5% tai 10% välein tehokäyrät nollista tappiin asti ja piirtää näistä käyräparvi jonka poikkileikkaus vaikka 3000rpm kohdalla sitten muodostaisi käyrän siitä kuinka teho kehittyy "kaasunasennon funktiona ko. kierroksilla"

Mutta tosiasiassa mittauksethan olisivat saattisia joten herää kysymys aktivoituuko ECU acc kartta vai ei jos kaasupotikan arvon muutosnopeus tms. kiihdytyskartan käyttöönottoon johtava kynnys ei yli ?

Eli sitten päästään siihen että pitäisi mitata staattiselta lähtötilanteesta tehonkasvua standardoidulla kaasunavauksella ajan funktiona.
Siis jos tarkoitus olisi verrata sitä miltä osakaasulta avaaminen tuntuu.

ts. vaikkapa "@ 4500rpm & 40% avataan 3sekunnissa =>75%" ja sitten mitataan kuinka teho kehittyy ajan funktiona.

Vaikkakin informatiivista ei ihan helppoa, eikö totta ?

Edelleen ko. lehden testiin viitaten haluaisin tietään kuin se 40% oli määritelty.

Sitten hieman sivuten muita huomioita.

Jos haluaa vertailla vaikka muutosten tekemää parannusta vaihdevälillä (olkoon se 1500rpm tai mitä lie) niin käytännössä ala- ja ylärajakierrosten väliin jäävän tehokäyrän pätkän alle jäävän osan pinta-alaintegraalihan kertoo työn kokonaismäärän joka voi toteutua. Enemmän tehtyä työtä = peli on lähtenyt kovemmin.