• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pyörän valinta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mulleteer
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Ihan ensimmäiseksi suosittelisin kunnon ratarenkaita. Ei niille kaatumatateille ja poskisuojillekaan tule sitten heti tarvetta...
smile_org.gif
Meinasin jo vastata tähän että tuskin mitään ratarenkaita tarvitsen kun kierrosajat vielä mitataan kalenterilla. Tänään kuitenkin Alastarossa eturengas tuntui välillä lipsahtavan setin alussa aamupäivän ensimmäisillä kierroksilla (Dunlop Qualifier).

Pelästytti vähän, joko vauhti on kasvanut niin että pitää malttaa lämmitella kierros enemmän tai sitten tuo johtui jostain muusta.

Paineita oli laskettu 0.4bar edestä ja takaa. Koskaan ei rengas ole mennyt niin ruvelle laidoista kuin tänään.
 
Ihan ensimmäiseksi suosittelisin kunnon ratarenkaita. Ei niille kaatumatateille ja poskisuojillekaan tule sitten heti tarvetta...
smile_org.gif
Meinasin jo vastata tähän että tuskin mitään ratarenkaita tarvitsen kun kierrosajat vielä mitataan kalenterilla. Tänään kuitenkin Alastarossa eturengas tuntui välillä lipsahtavan setin alussa aamupäivän ensimmäisillä kierroksilla (Dunlop Qualifier).

Pelästytti vähän, joko vauhti on kasvanut niin että pitää malttaa lämmitella kierros enemmän tai sitten tuo johtui jostain muusta.

Paineita oli laskettu 0.4bar edestä ja takaa. Koskaan ei rengas ole mennyt niin ruvelle laidoista kuin tänään.
Ilman lämppäreitä? Ne nyt on ensimmäinen hankinta, kumin lämmittäminen ajamalla ratapitoon/paineeseen on vähän venäläistä rulettia. Sitä mukaa kun vauhti kasvaa, niin rullassakin tyhjät paikat vähenee...
 
monissa perusrenkaissa peruskuskin ei kannata pudottaa hirveesti painetta, menee lössöksi alkukierrokset yms. monesti esim 2.25 toimii edessä ja takana.

ja tottakai se luistaa ekoilla kierroksilla. se on kylmä. tuo parin kierroksen lämmittely on siitä ovela, että jos ajat hiljaa, niin ne lämpenee hitaammin. eli kannattaa näiden lämmityskierrosten aikana kuitenkin kiihdyttää ihan kunnolla ja jarruttaa pystyssä kunnolla, lämpenee nopeemmin kumi. jos ajaa ihan hiljaa kaksi kierrosta jarruttamatta ja kiihdyttämättä, niin eihän ne mitään ole vielä lämmenneet. ja sen jälkeenkin kannattaa kiihdyttää vauhtia tasaisesti, eikä heti tuupata kaikki irti, luottaen, että kaksi kierrosta on saanut renkaat täyslämpöön. se ei ole.

ajele ne orggisrenkaat loppuun, sitten tilaat rennsportit mandp.co.uk:sta. 139puntaa pari.

itse laittaisin kaatumatapit ainakin akseleiden läpi. säästää se takahaarukan ja etuhaarukan. voi myös vähän keventää/vähentää hajoavien osien määrää. esim peilit pois, takamatkustajan tapit pois jne.

jarrunesteeksi voi vaihtaa sen motul 600:sen. se lisää jo jarrujen toimivuutta mukavasti. ainakin eteen vaihtaisin.

"Koskaan ei rengas ole mennyt niin ruvelle laidoista kuin tänään."

todennäköisesti et roiku riittävästi/ollenkaan?, vaan ajat aivan renkaan reunalla. kannattaa ruveta roikkumaan. jousituksella on jotain mahdollisuutta toimia, samoin renkaalla.

jos näet radalla jonkun pro kuskin, niin käske sen vähän paikallaan vaan kokeilla sun jousitusta, että onko se aivan ilman vaimennusta ja mitä se suosittelisi. noi vakiosäädöt voi olla aika löysät.
 
Tänään kuitenkin Alastarossa eturengas tuntui välillä lipsahtavan setin alussa aamupäivän ensimmäisillä kierroksilla (Dunlop Qualifier).
Missä kohtaa/ jarrussa, mutkassa, apeksissa, avauksessa?

Lipsuminen tapahtui vain avauksessa apexin jälkeen, eli kun pyörä alkaa taas nousta pystyyn ja avaan kaasua reippaammin, mutkaan menen aina pieni veto päällä. (ymmärrän että apex = missä ollaan lähimpänä mutkan sisäreunaa?)

Ilman lämppäreitä ajellaan.
 
monissa perusrenkaissa peruskuskin ei kannata pudottaa hirveesti painetta, menee lössöksi alkukierrokset yms. monesti esim 2.25 toimii edessä ja takana.
Ovatko nuo kylmäpaineet? Tietysti kun ajan pyörän paikalle renkaat eivät ehdi jäähtyä ennen ensimmäistä settiä ja joudun vähän arpomaan kuinka paljon paineita lasken.

ja tottakai se luistaa ekoilla kierroksilla. se on kylmä. tuo parin kierroksen lämmittely on siitä ovela, että jos ajat hiljaa, niin ne lämpenee hitaammin. eli kannattaa näiden lämmityskierrosten aikana kuitenkin kiihdyttää ihan kunnolla ja jarruttaa pystyssä kunnolla, lämpenee nopeemmin kumi. jos ajaa ihan hiljaa kaksi kierrosta jarruttamatta ja kiihdyttämättä, niin eihän ne mitään ole vielä lämmenneet. ja sen jälkeenkin kannattaa kiihdyttää vauhtia tasaisesti, eikä heti tuupata kaikki irti, luottaen, että kaksi kierrosta on saanut renkaat täyslämpöön. se ei ole.
Tässä olen tehnyt virheen, eli tosiaan ajan lämmittelyn ilman suurempia kiihdytyksiä taikka jarruksia. Pitää korjata asia.

jarrunesteeksi voi vaihtaa sen motul 600:sen. se lisää jo jarrujen toimivuutta mukavasti. ainakin eteen vaihtaisin.
Laitoin jotain halpaa DOT4-nestettä, mutta minusta jarruissa ei ole mitään ongelmia.

todennäköisesti et roiku riittävästi/ollenkaan?, vaan ajat aivan renkaan reunalla. kannattaa ruveta roikkumaan. jousituksella on jotain mahdollisuutta toimia, samoin renkaalla.
Joo, en roiku ja kuvamateriaalikin on todisteena
blush.gif

http://mikatou.pp.fi/images/image/Alastaro%208.6.2010/IMG_1999.JPG
Kyykky on tosiaan minulle uusi tuttavuus ja ajattelin jättää tuon ohjelmanumeron pois ennenkuin totun siihen muutoin. Vanhalla matkalehmällä piti roikkua tai tapit raapi rataa.

Luulin etten kanttaa kovin syvään, mutta ei kait se pyörän reuna itsestään mene kankaille.

jos näet radalla jonkun pro kuskin, niin käske sen vähän paikallaan vaan kokeilla sun jousitusta, että onko se aivan ilman vaimennusta ja mitä se suosittelisi. noi vakiosäädöt voi olla aika löysät.
Alusta on vakiosäädöillä, laitan esijännityksen kohdilleen ennen seuraavaa kertaa.

Kiitän neuvoista, tässä oli paljon pureksittavaa.
 
joo, se 2.25 on kylmänä.(20 astetta esim). sitä oon itse käyttänyt ja moni muukin on käyttänyt ja tykännyt.

sanoi:
Laitoin jotain halpaa DOT4-nestettä,

vaihda pois. itse joskus luulin, että dot kuin dot, laitoin jotain ad varaosan halpanestettä ja sillä botniaringille. jarrut hävis pikkuhiljaa koko ajan ja kahva meni syvempään. joka sessiolla oli huonompi.(pyörä 954rr honda)

tolla motulilla voi ajaa kesän ja toimii. eikä sekään maksa kuin jonkun kympin motonetissä.

se ajaminen on helpompaa kun vaan rupeet heti roikkumaan, hanuri sivulle ja päätä siihen sisäpuolen peilin kohdille. yleensä alussa se mikä on oikein tuntuu liioittelulta.
 
Lipsuminen tapahtui vain avauksessa apexin jälkeen, eli kun pyörä alkaa taas nousta pystyyn ja avaan kaasua reippaammin, mutkaan menen aina pieni veto päällä. (ymmärrän että apex = missä ollaan lähimpänä mutkan sisäreunaa?)
Paljoko sä painat?
Elopaino liikkuu siinä 87kg pinnassa, mutta miten paljon kuljettajan paino voi näissä vauhdeissa vaikuttaa?
JOSSITTELUA:
ajat kroppa pystyssä, sulla on paljon painoa/ vakiojousi on löysä sun painolle, menovaimennus on defaulttina löysä, takajousen esijännitys defaulttina löysä, niin kaikki noi keventää keulaa avauksessa. Varsinkin kun kyseessä on lyhtyakselivälinen kusiainen joka on mitoitettu japanilaisen kokoluokan kuskille (68kg?). Kaasun avaus jo itsessään aiheuttaa "painonsiirtymää" takarenkaalle, ja mitä enemmän avaa niin sitä enemmän.

Kokeile vaikka ajaa selkä pystyssä suoraa tietä ja rullailet kaasuu auki ja kiinni niin huomaat kuin paljon mopo keinuu eestaas. Ja sit "makaat tankin päällä" testaat saman.

Ei sun välttämättä tarvi tehä "noissa vauhdeissa" mitään muuta kuin pistää paino kunnolla eteen avauksissa. Eli hilaat sen perseen eteen siinä penkillä, käyttäen jalkojasi, ja makaat tankin päällä. "Muutama sentti" tekee ihmeitä.

Ja ne painaumat kohdilleen ihan ensimmäisenä. Ja jos tuntuu että joutuu ruuvata esijännitystä ihan liikaa, niin sitten jäykemmät jouset.

Racetechin laskuri sanois ett defaulttina mopossas on edessä 1.000 kg/mm ja takana 11.00 kg/mm jouset ja suosittelee 87kg kuskille 0.993 kg/mm & 11.13 kg/mm.

Ett veikkaisin ett jouset on aika sopivat, joten ongelma luultavasti hoituu painaumat kohdilleen pistämällä, ja ajoasentoa ko tilanteessa muuttamalla.
 
nii, panokseni tähän ketjuun ei auta aloittajaa eikä ketään muutakaan, ajattelin vain valottaa tuota Scuuban vastausta lisää:

Jos sulla on vaan tilaa ja rahaa, niin osta toinen mopo radalle, eli valmis ratakusiainen. Niin ei tarvi tehä minkäännäköstä kompromissa, vaan on kiva ajaa kadulla lehmällä ja radalla kusiaisella.
Osta "RR"-versio, niis on enemmän ja vähemmän ratamyönteistä eroa "R"-versioihin.
Osta mielummin semmonen missä on valmiina kaikki peruspalikat; niinku tyyliin ohjausiskari, cliparit, kaatumatatit, poskisuojat, jalkatappisarjat, sifteri, (PC), ratastettu, jne.

Kusiaisen etu radalla on se ett on pakko opetella ajamaan "tarkemmin" vs tonnisella voi yrittää paikkailla kädettömyyttä vääntämällä kaasua.
Kusiainen kuluttaa "vähemmän" bensaa ja renkaita.
tehottomampi kusiainen on helpompi ajettava avauksissa.

ajoasennoissa on ihan perkeleesti eroja. Ja mihin tahansa tottuu. Mut helpommalla pääset ku pidät lehmän kadulla ja kyykyn radalla.
Myös se etu että voi pitää lehmässä tourinkikumit, ja kyykyssä ratakumit. Ratakumit kuitenkin on iha ehottomat jos vähäkään enemmän meinaa radalla pärräillä.


Eli eli, jos jo nyt tiedät astuneesi polulle, josta ei ole paluuta, niin vaikka et vielä "tarvitse" ratamopoa, niin osta silti se ratamopo.  
...
 
Ohhoh, erittäin selventävät kuvat
biggrin.gif
Älä nyt vähättele, paljon odotuksia paremmin alkoi tämäkin päivä ja tehokkaasti tuli herättyä! Eli apua oli kyllä
 
Kokeile vaikka ajaa selkä pystyssä suoraa tietä ja rullailet kaasuu auki ja kiinni niin huomaat kuin paljon mopo keinuu eestaas. Ja sit "makaat tankin päällä" testaat saman.

Ei sun välttämättä tarvi tehä "noissa vauhdeissa" mitään muuta kuin pistää paino kunnolla eteen avauksissa. Eli hilaat sen perseen eteen siinä penkillä, käyttäen jalkojasi, ja makaat tankin päällä. "Muutama sentti" tekee ihmeitä.

Ja ne painaumat kohdilleen ihan ensimmäisenä. Ja jos tuntuu että joutuu ruuvata esijännitystä ihan liikaa, niin sitten jäykemmät jouset.

Racetechin laskuri sanois ett defaulttina mopossas on edessä 1.000 kg/mm ja takana 11.00 kg/mm jouset ja suosittelee 87kg kuskille 0.993 kg/mm & 11.13 kg/mm.

Ett veikkaisin ett jouset on aika sopivat, joten ongelma luultavasti hoituu painaumat kohdilleen pistämällä, ja ajoasentoa ko tilanteessa muuttamalla.
Täytyy laittaa esijännityssäädöt kuntoon ennen ensi kertaa. Löysin muutaman ohjeen jotka vaikuttavat päteviltä.

http://www.gostar-racing.com/informa....-up.htm

http://www.scribd.com/doc/15909651/Motorcycle-Suspension-Setup-101
 
Täytyy laittaa esijännityssäädöt kuntoon ennen ensi kertaa.
Ja ota huomioon että se sun ajoasento vaikuttaa niinhin/mittaustuloksiin. Joten kannattais alusta asti ruuvata se ajoasento eri tilanteissa kaikenkaikkiaan kohdilleen suurin piirtein sinne päin, niin sillon sä pystyt rakentamaan sitä koko kokonaisuutta samalta pohjalta eteenpäin.
Jos sä nyt ajelet selkä pystyssä ja säädät esijännitykset sen mukaan, niin joudut sit taas säätämään esijännitykset uudestaan kun alat makaamaan tankin päällä.
Sen sisäksi, kuten olet jo huomannut, niin mopo/mopon alusta käyttäytyy eri tavalla riippuen siitä ajoasennosta. Joten jos nyt ajat selkä pystyssä, ja sitten myöhemmin tankin päältä, niin mopon käytös muuttuu.
Sen lisäksi jos nyt ajelet selkä pystyssä, niin vaimennuksien etu/taka-balanssi, koska sulla on paino takana, niin keula on liian jäykkä ja perä liian löysä, jos siis noi defaulttiasetukset on ruuvattu tehtaalla balanssiin siltä pohjalta ett sitä mopoo ajetaan tankin päältä.
Toki voit ajaa edelleen selkä pystyssä, mutta tiedät nyt ainakin suurin piirtein mitä se aiheuttaa, miten se muuttaa mopon käytöstä, ja mitä se aiheuttaa jatkossa.


Mittaamisesta...
Keula:
Tarkoitus on mitata keulan painaumat minimi ja maksimi esijännityksellä, jolloin voi arpoa suuntaa-antavasti onko keulan jouset sopivan jäykät ko kuskille.

Pistä esijännitys täysille, eli väännä säätömutterit kiinni (myötäpäivään)
Ja väännä vaimennukset täysin auki (vastapäivään)
Pistä nipparit putkiin
Pari kaverii nostaa keulan ylös
Ja vedä viel eturengasta pikkasen alaspäin (liikkuu pari millii)*
Työnnä nippari kiinni pölysuojaan aina ennen mittaamista
Mittaa nipparin ja kolmion välinen etäisyys (A) (oisko joku +120mm tjsp)
Keula alas
Ilman kuskia
Mittaa (B)
Kuski kyytiin, normi ajoasento
Mittaa ©
Väännä esijännitykset täysin auki (vastapäivään)
Ilman kuskia
Mittaa (D)
Kuskin kanssa
Mittaa (E)

Sit laskeskelet A-B, A-C, A-D, A-E, niin niistä voi bauttiarallaa arpoo onko jouset kuskille sopivan jäykät.
Jos tulokset on suuruusluokkaa ~20, ~30, ~30, ~40mm niin aika tontilla on (sillä oletuksella että keulan kokonaisjoustomatka on 120mm, mitä se taitaa "kaikissa" uudemmissa kyykkypyörissä olla, voi se olla jotain muutakin, manuska ehkä kertoo).
Ei millilleen, mut sinneppäin...

*Ja toi edellä mainittu proseduuri (max esijännitys+nykäsy alaspäin) siitä syystä, että keulan top-out jouset vaikuttaa aika paljon siihen keulan pituuteen silloin kun keula on ilmassa, eli mitataan sitä keulan vapaata pituutta.
Jolloin saa hieman paremman verrokkimitan sille keulan kokonaispituudelle.
Esim -05 pikkuninjassa keulan vapaa pituus vaihteli 11mm riippuen siitä oliko esijännitys min vai max ja vetikö rengasta viel alaspäin vai ei.
Eli virhe ois luokkaa 55% 37% 28%, ilman tuota proseduuria, kun mittaa noita edellä mainittuja, joten tulokset on mitä on.
Jos saa tiputettuu (tuolla proseduurilla) ton mittavirheen vaikka esim 2mm:iin, niin silloin virhemarginaalit on 10,0% 6,7% 5,0%, jolloin mitauksista on jo jotain iloakin.

Ongelma on siis tuo:
http://www.racetech.com/html_files/preload.htm


Perä:
Perässä on toi ihan sama top-out jousen aiheuttama "ongelma". Eli metodi on pauttirallaa ihan sama. Mittaamisen apuvälineeksi voi pistää vaikkapa teipinpalan takakatteeseen kiinni suoraan taka-akselin yläpuolelle, ja pistää pikkuviivan siihen teipinpalaan niin on helpompi mittailla ja mitta tulee aina samasta kohtaa.

Sillä oletuksella että perän kokonaisjoustomatka on 120mm (joissakin on esim ...140mm tai jotain muuta).
Sit laskeskelet A-B, A-C, A-D, A-E, niin niistä voi bauttiarallaa arpoo onko jousi kuskille sopivan jäykkä.
Jos tulokset on suuruusluokkaa ~15, ~25, ~25, ~35mm niin aika tontilla on.
Ei millilleen, mut sinneppäin... Eli perän jousi saa suhteessa olla hieman jäykempi kuin keulan jouset.


Ja noi ohjearvothan ovat suuntaa-antavia hihamutuvakionyrkkisääntöjä joilla keskiverto harrastaja voi lähtee liikkeelle. Ja sitten omien mieltymyksien ja fiilisten mukaan ruuvailla säätöjä suuntaan tai toiseen, tai vaihtaa jouset sopivammaksi.


Jos haluat on-site-tukea, niin maanantaina ahvenistolla?
 
Threadi ajelehtii alkuperäisestä aiheesta mutta menköön vielä tänne.

Mittailin painumat vakioalustalla. Ajorytkyt päällä ja istuma-asento etukumara, paino jaloilla kädet rentoina.

Etu.
Kuormittamaton: 133mm
Ilman kuljettajaa: 105mm
Kuljettaja: 92mm

Taka.
Kuormittamaton: 491mm
Ilman kuljettajaa: 474mm
Kuljettaja: 440mm

Siis vaativat kumpikin kiristystä?
 
Mittailin painumat vakioalustalla. Ajorytkyt päällä ja istuma-asento etukumara, paino jaloilla kädet rentoina.

Etu.
Kuormittamaton: 133mm
Ilman kuljettajaa: 105mm
Kuljettaja: 92mm

Taka.
Kuormittamaton: 491mm
Ilman kuljettajaa: 474mm
Kuljettaja: 440mm

Siis vaativat kumpikin kiristystä?
Tuolla ajoasennolla keula suht ok. Perää saa kiristää melko reilustikkin. Jos muutat ajoasentoo/alat pistämään painoa eteen, niin mittaa/säädä painaumat sit uusiks.

Hifist: Ja vakiojouset, etu ja taka, taitaa sittenkin olla sun painolle turhan löysät. Vaiha ne sit sopiviks ku pääset kunnolla vauhtiin, ja alat pistää painoo eteen.
 
Juu sori että tulen tänne pro-ratailijoiden keskelle kommentoimaan, kun en edes osaa vielä ajaa lujaa ja esijännityskin tarkoittaa mulle sitä, että meinaa ennen radalle menoa tulla jännäkakat ratanahkoihin..  
lookaround_orig.gif


Mutta tosiaan kun ottaa painonsiirron mukaan kaarreajoon, niin CBR600RR alkaa pelittämään ihan toisella tavalla. Tuli huomattua tuo itse kun vihdoin opettelin tätäkin taitoa. Ja liikkuminen Hondan päällä tuntuu luontevalta, mukavampi siinä on sivussa roikkua kuin keskellä satulaa. Loppui tämän jälkeen omalta osalta Mulleteerin kuvailemat ongelmat kaarteessa, renkaina mulla Corsa kolmoset.
 
ilman painonsiirtoa koko kuskin paino ja pyörän paino painaa pyörän jousitusta kasaan kaarrevoimien takia. jos mutkassa on töyssy, niin jousitus on melko pohjasssa töyssyn kohdalla ja ei voi toimia. lisäksi eihän se jousitus toimi sivuttain.

kun kuski roikkuu, niin kuskin paino ei paina enää niin paljon pyörän jousitusta mutkassa. jousitus on korkeammalla ja pystymmässä suhteessa tien pintaan, jolloin se pystyy nielemään töyssyjä paremmin ja pito on parempi.

myös rengas toimii paremmin, kuin se ei ole ihan reunalla, joka ei jousta. ja rengasta on enemmän tiessä.
 
ilman painonsiirtoa koko kuskin paino ja pyörän paino painaa pyörän jousitusta kasaan kaarrevoimien takia. jos mutkassa on töyssy, niin jousitus on melko pohjasssa töyssyn kohdalla ja ei voi toimia. lisäksi eihän se jousitus toimi sivuttain.

kun kuski roikkuu, niin kuskin paino ei paina enää niin paljon pyörän jousitusta mutkassa. jousitus on korkeammalla ja pystymmässä suhteessa tien pintaan, jolloin se pystyy nielemään töyssyjä paremmin ja pito on parempi.

myös rengas toimii paremmin, kuin se ei ole ihan reunalla, joka ei jousta. ja rengasta on enemmän tiessä.
Niin on varmaan monta näkemystä kuin on neuvojaakin eli kannattaa varmaankin kokeilla askel kerrallaan mikä toimii ja mikä ei ja punnita saamansa neuvot. Oma (edelleen hitaahko) ajo ainakin on alkanut sujumaan paremmin kun yrittää päästä eroon siitä roikkumisesta ja hanurin vispaamisesta puolelta toiselle ja keskittyy yläkropan asentoon ja siten painopisteen saamiseen oikeaan paikkaan kaarteessa. Harmittaa oikein,että radalla harjoittelua aloitellessa oli tavoitteena saada polvi maahan muka kovan vauhdin merkiksi. Tästä seurauksena älytön hanuria roikottava mutka-ajoasento. Parempi (nykyinen) ajatus olisi ollut tavoitella sisäpuolen kyynärpäätä asfalttiin ja kypärää clipariin. Takamus siirtyy samalla ehkä viisi senttiä sisäkaarteen puolelle.
Ei se rengaspito ainakaan ratarenkaalla lopu kallistamalla, tuskin ratakäyttöön suunnitellulla katurenkaallakaan. Kuva
Väärällä avauksella, jarrulla ja muulla ohjelmalla sen saa lähtemään pystystäkin alta.
Jos jousitus ei niele Suomen radoilla olevia pomppuja pohjaamatta pyörän ollessa kallellaan, ei jousitus taida olla ihan kohdillaan kyseisen kuskin vauhtiin.

Ainakin kartion mallisella ratarenkaalla rengasta on enemmän tiessä kun se on kyljellään verrattuna pystyasentoon vai olenko väärässä?
 
Niin on varmaan monta näkemystä kuin on neuvojaakin eli kannattaa varmaankin kokeilla askel kerrallaan mikä toimii ja mikä ei ja punnita saamansa neuvot. Oma (edelleen hitaahko) ajo ainakin on alkanut sujumaan paremmin kun yrittää päästä eroon siitä roikkumisesta ja hanurin vispaamisesta puolelta toiselle ja keskittyy yläkropan asentoon ja siten painopisteen saamiseen oikeaan paikkaan kaarteessa. Harmittaa oikein,että radalla harjoittelua aloitellessa oli tavoitteena saada polvi maahan muka kovan vauhdin merkiksi. Tästä seurauksena älytön hanuria roikottava mutka-ajoasento. Parempi (nykyinen) ajatus olisi ollut tavoitella sisäpuolen kyynärpäätä asfalttiin ja kypärää clipariin. Takamus siirtyy samalla ehkä viisi senttiä sisäkaarteen puolelle.
Ei se rengaspito ainakaan ratarenkaalla lopu kallistamalla, tuskin ratakäyttöön suunnitellulla katurenkaallakaan. Kuva
Väärällä avauksella, jarrulla ja muulla ohjelmalla sen saa lähtemään pystystäkin alta.
Todella hyvä postaus! Tästä asiasta keskusteltiin juuri viimeksi kouluttajien kanssa Alastarolla. Toin julki ihmettelyni siitä, miksi tuolla hitaassakin ryhmässä roikotetaan sitä hanuria mutkissa ja samalla ajoasento on sellainen hassu kylki edellä mutkaan surffaus. Ja nämä usein myös ovat tukkona siinä mutkassa ja saa toisissaan väistellä niitä ohittaessaan.

Vahvajussi (kouluttaja) selitti syynä olevan juuri tuo äijämäinen luulo, että polvi on saatava pian maahan merkiksi siitä, että mennään lujaa
smile_org.gif
Itsekin oli aikanaan tähän syyllistynyt ja vieläkin on kuulemma vaikeuksia ajoasennon kanssa, olkapää tuppaa työntymään edellä ja yläkroppa ei ole tarpeeksi edessä/alhaalla.

Tämä on se syy miksi mielestäni ajotaito III kurssia kaivataan kipeästi niille, joita ratailu alkaa enemmänkin kiinnostaa. Opittaisiin ohjatusti niitä taitoja joita nimenomaan rata-ajossa tarvitaan. Jarrutuksia, avauksia, ajolinjoja, painonsiirtoa jne. Itse opiskelemalla mennään yleensä enemmän tai vähemmän metsään. Kun kehitystä ei tapahdu eivätkä kierrosajat parane niin innostus ratailuun saattaa pikku hiljaa hiipua. Pahin tietysti se, että mennään nutulleen kun radalla toimitaan väärin.
 
Back
Ylös