• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pyöränlaakerit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Calypso
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Keskiholkin pituus ja pesän liikkumavara. Se aksiaalinen liikkumavara tarvitaan siellä ihan lämpölaajenemisen ja valmistusepätarkkuudenkin takia. Ajatellaan että etuvanne lämpiää 100 astetta kuumemmaksi kuin akseli ja se holkki, aiheuttaa se navan pitenemisen, eli niiden laakeripesien pohjien etäisyydet toisistaan kasvaa 0,48 mm (Al) jos oletetaan tämän mitan olevan 200 mm. Tätä tietysti kompensoi akselin holkin lämpöpiteneminen sitten kun lämmöt tasaantuvat, pitenee akselin holkki 0,23 mm (St), joka tarkoittaa että erotukseksi jää kuitenkin tuo 0,25 mm tässä esimerkissä. Joten ainakin tämän verran pidempi pitää sen keskiholkin olla, lisättynä tarpeellisilla toleransseilla.

Akselitiivisteessä yleensä täytetään pölyhuulen takana oleva rasvatila aina asennuksen yhteydessä, tämä saattaa olla hyödyllistä. Laakereissa taas yleisohjeena on että asennuksen missään vaiheessa ei asennusvoima saa kulkea vierintäelimien kautta, vaikka ei siitä välitöntä vikaa tulisikaan, saattaa se lopulta lyhentää laakerien kestoikää. Tässä vain teoriaa, mikä suurimmalle osalle on varmasti ihan selvää.
 
Keskiholkin pituus ja pesän liikkumavara. Se aksiaalinen liikkumavara tarvitaan siellä ihan lämpölaajenemisen ja valmistusepätarkkuudenkin takia. Ajatellaan että etuvanne lämpiää 100 astetta kuumemmaksi kuin akseli ja se holkki, aiheuttaa se navan pitenemisen, eli niiden laakeripesien pohjien etäisyydet toisistaan kasvaa 0,48 mm (Al) jos oletetaan tämän mitan olevan 200 mm. Tätä tietysti kompensoi akselin holkin lämpöpiteneminen sitten kun lämmöt tasaantuvat, pitenee akselin holkki 0,23 mm (St), joka tarkoittaa että erotukseksi jää kuitenkin tuo 0,25 mm tässä esimerkissä. Joten ainakin tämän verran pidempi pitää sen keskiholkin olla, lisättynä tarpeellisilla toleransseilla.

Akselitiivisteessä yleensä täytetään pölyhuulen takana oleva rasvatila aina asennuksen yhteydessä, tämä saattaa olla hyödyllistä. Laakereissa taas yleisohjeena on että asennuksen missään vaiheessa ei asennusvoima saa kulkea vierintäelimien kautta, vaikka ei siitä välitöntä vikaa tulisikaan, saattaa se lopulta lyhentää laakerien kestoikää. Tässä vain teoriaa, mikä suurimmalle osalle on varmasti ihan selvää.
Eli kylmänä (napa alle 100 astetta) laakerit sitten puristaa keskeltä ulospäin kun se ylimittainen keskiholkki ahistaa..

Milloin normaali käytössä napa on sen 100 astetta kuumempi kuin ympäristö?.
 
Eiköhän tuo paketti lähtökohtaisesti nollille mitoiteta ja lähtökohtaisesti jotain on pielessä, mikäli laakerit ei mene pohjaan, tai holkki seilaa väljänä.. ?
biggrin.gif
 
Uskokaa jo että vain toinen laakeri saa mennä pohjaan asti ulkokehältään. Toinen laakeri on lukittu paikoilleen ja toinen ui ulkokehältään. Esim. kaikissa sähkömoottoreissa on vastaavanlainen rakenne. Jos molemmat laakerit lukitaan paikoilleen voi tuho olla hyvinkin nopea.
 
Uskokaa jo että vain toinen laakeri saa mennä pohjaan asti ulkokehältään. Toinen laakeri on lukittu paikoilleen ja toinen ui ulkokehältään. Esim. kaikissa sähkömoottoreissa on vastaavanlainen rakenne. Jos molemmat laakerit lukitaan paikoilleen voi tuho olla hyvinkin nopea.
ainakin omassa riumpissa piti naputella molemmat pohjaan asti että saa lukkorenkaat takaisin paikoilleen.
 
Urakuulalaakereilla pitää olla tietty lämpölaajenemisvara aksiaalisuunnassa. Tämä on asia mistä ei päästä mihinkään. Olipa kysymyksessä moottoripyörän rengas tai sirkkelin laakeritukki. Samat fysiikan lait pätevät molemmissa. Eli nyt puhutaan normaaleista urakuulalaakereista niin toinen laakeri on AINA uiva. Tämä on aivan perusasioita kunnossapidon ammattimiehille. En viitsi väitellä selvästä asiasta enempää vaan viittaan edelliseen vastaukseeni.
wink.gif
 
Uskokaa jo että vain toinen laakeri saa mennä pohjaan asti ulkokehältään. Toinen laakeri on lukittu paikoilleen ja toinen ui ulkokehältään. Esim. kaikissa sähkömoottoreissa on vastaavanlainen rakenne. Jos molemmat laakerit lukitaan paikoilleen voi tuho olla hyvinkin nopea.
Kysymys onkin siitä kuinka suuri on lämpötilaero, ns. tallilämpimän (kylmä) ja ajossa olevan (kuuma). Rohkenen epäillä ettei kunnossa oleva napa / akseli ikinä kuumene 50 astetta enempää muualla kuin Saharassa. Kardaanivetoinen perä lienee kuumempi johtuen kulmavaihteesta. Jarrulevyt saa helposti sinisiksi mutta se on eri asia.
Sähkömoottorien käyntilämpö saattaa hyvinkin olla yli sata astetta.
 
Uskokaa jo että vain toinen laakeri saa mennä pohjaan asti ulkokehältään. Toinen laakeri on lukittu paikoilleen ja toinen ui ulkokehältään. Esim. kaikissa sähkömoottoreissa on vastaavanlainen rakenne. Jos molemmat laakerit lukitaan paikoilleen voi tuho olla hyvinkin nopea.
Aika harvassa moottoripyörässä on sähkömoottori takanavassa. Ja jos ulkokehä liikkuu pesässään on laakeri ns. leikannut kiinni.
 
Takapyöränlaakerit olivatkin finaalissa. Vaikka rengasta vetkuttamalla ei mitään tuntunutkaan. Uusi rengas tasapainoitettii vanhoilla laakereilla, jolloi painoa tuli vanteeseen repullinen. Uudet laakerit ja helvetillinen vatkaus. Uus tasapainoitus, enää muutama paino ja kulkee hienosti. Kuinkahan moni suomalainen renkulakauppias kokeilee laakereita? Kannattaa tarkistaa..
 
Kuinkahan moni suomalainen renkulakauppias kokeilee laakereita? Kannattaa tarkistaa..
Ei varmaan monikaan, mutta itse on tullut tavaksi kokeilla ne laakerit noin käsipelillä joka kerta kun vanne on irti.
Tuo on hyvä tapa.

Jos koneella tasapainotetaan niin laakeriviat näkyy jo ennenkuin niitä sormin pyöritellen tuntee.
Eivät minun tapauksessa ainakaan löytäneet. Ainakaan muuta syytä en keksi miksi painot meni ekalla kerralla niin metsään..
 
Kuinkahan moni suomalainen renkulakauppias kokeilee laakereita? Kannattaa tarkistaa..
Ei varmaan monikaan, mutta itse on tullut tavaksi kokeilla ne laakerit noin käsipelillä joka kerta kun vanne on irti.
Tuo on hyvä tapa.

Jos koneella tasapainotetaan niin laakeriviat näkyy jo ennenkuin niitä sormin pyöritellen tuntee.
Eivät minun tapauksessa ainakaan löytäneet. Ainakaan muuta syytä en keksi miksi painot meni ekalla kerralla niin metsään..
Tehtiinkö tasapainotus pukissa vai sellaisessa dynaamiset heitot huomiovassa pyörityslaitteessa?

Ei se kone sitä kerrokaan mutta ammattitaitoinen käyttäjä sen huomaa.
 
Emminä tiedä miten ne mahtoi mennä – takapyörän laakerit. :rant:

Vanteen oikealla puolella on kaksi pienempää laakeria vierekkäin ja vasemmalla yksi isompi (vetopakan laakerin lisäksi), mikä mun järkeni mukaan on se "kelluva", eli takanavan läpi menevä holkki tulee ulos laakeripesästä. Se holkinperkele jäi tietysti ekayrityksellä vähän vinoon sinne takanapaan laakerien väliin (vanteessa kartiomallinen se akselin/holkin reikä laajeten laakeriin päin) ja jumitti vielä laakerit niin että eivät pyörineet kun ilkeästi rahisten ja pienehköllä voimalla. :( Jaa mutta... se rahina saattoi tulla tietty siitäkin, että se akseliholkki ei vinossa päässyt pyörimään ja laakerin sisäkehä rahisi sitä holkkia vasten. Niin se varmaan oli.. kai...

No, siinä jo ärräpäitä päästellen mietin uusien laakerien hankkimista.. Mutta moukaroin kuminuijalla sitten taka-akselin kuitenkin kohtuullisela voimalla väkisin navan läpi ja se holkki napsahtikin oikeaan asentoon. Se stnan holkki jäi nyt sinne aavistuksen löysästi. Koitin vielä lämmittää takanapaa ja lyödä laakeria kireämmälle, mutta en vaan uskaltanut, ajattelin että se napsahtaa sitten kerralla liian kireälle. Se holkki liikkuu nyt siellä navassa sivusuunnassa, mutta en minä oikein saanut tuntumaa että se päittäin olisi "klapannut". Kun toisen puolen kaakerin sisäkehää painaa sormella ja pyörittää, niin myös toisen puolen laakerit pyörii – jos ei paina, niin pyörii tyhjää. Että ei kai se nyt ihan löysälle jäänyt?

Ikävää hommaa tollanen, kun ei ole selkeää kierrä auki, vaihda, kiristä... Vaan epämääräistä lämmittämistä ja epämääräistä moukarointia kellosepän tarkkudella ja kaikki ihan one-timereita… kerralla oikein tai sitten lopullisesti väärin.

No, kyllä se takapyörä nyt ainakin pyörii ihan nätisti ja ilman klappia. Kai se sitten alkaa oireilemaan jos se yksi laakeri kiristyy liikaa sivusuunnassa.
 
Esim. kaikissa sähkömoottoreissa on vastaavanlainen rakenne. Jos molemmat laakerit lukitaan paikoilleen voi tuho olla hyvinkin nopea.

Juuh, vaan nyt ei puhutakaan sähkömoottorin laakeroinneista, vaan moottoripyörän pyörän laakeroinnista.
Sähkömoottorille saattaa käynnistys tapahtua - 40- asteessa ja käyntilämpö saattaa olla +150- astetta. Tuolloin laakeri tarvitsee pienen pelivaran aksiaalisesti.

Moottoripyörän pyörissä ei noin rajuja lämpötilavaihteluita ole, joten myöskään aksiaaliset laajentumiset eivät ole noin rajuja. Mp:n pyörän laakeroinnin mekaaninen rakenne myöskään ei ole niin herkkä lämpö yms laajenemiselle, joten tuota ongelmaa ei tule.

Sinua lainaten: "tämä on aivan perusasioita kunnossapidon ammattimiehelle".
 
Ajankohtainen aihe meikäläiselle...

Päästin takapyörän pois tarkoituksena puhdistaa ja rasvata swingin sekä jousituksen vivuston laakerointi, pyöränä siis thundercat-jammu.
Kokeilin tietenkin takapyörän laakerointia ja kappas, laakerit taitaa olla ehtoopuolella, pyöri sormin kokeiltuna tahmeasti ja nykien, joten lähimpään laakerikauppaan ja uudet laakerit löytyi, vakiokokoa kun ovat, 6204-2RS, C3 välyksellä.
Poistin vanhat paikoiltaan normityyliin ja hieman yllätyin kun laakerit irrallaan tuntui olevan ihan ok.
Laakeripesät ja väliholkki samaten näytti olevan silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa joten asentamaan uusia laakereita paikoilleen...
Naputtelin laakerit paikalleen väliholkkia linjaten suoraan olettaen että laakerit painetaan pesän pohjaan saakka ja lopputulos oli että laakerit sai hädintuskin sormivoimin pyörimään ja sittenkin nykien.

Näin tiukalla laakerit (akselinsuuntaisesti) ei voi käsittääkseni olla joten hieman kyselin tuota, muutamalta taholta (myös laakerikauppiaalta), sain omaa mielipidettä vastaavan vastauksen, yksi mp-asentaja (varsin kokenut käsittääkseni) kertoi että usein laakerit ihan oikein asennettunakin asettuu varsin tiukalle akselinsuuntaisesti.

Ratkaisin asian niin että napautin takarattaan puoleista laakeria hieman ulospäin (väliholkin välityksellä ja kuulien kautta, näinhän ei tietysti pitäisi tehdä mutta sallittakoon tässä tilanteessa), varmistin että jarrulevyn puoleinen laakeri on pohjassa ja löin varovasti toisen puolen laakeria uudelleen sisäänpäin niin että laakerin sisäkehä asettui jo napakasti väliholkkia vasten ja laakerin pyörittäminen onnistui vielä sormenpäävoimin, pientä tahmeutta jo havaittavissa joka kuitenkin poistui testatessani asennusta järeällä pultilla jolla tiukkasin sisäkehät väliholkkia vasten.
Asennus näin tehden onnistui hyvin, laakerit (siis pyörä) pyörii hyvin ja herkästi eikä tunnu minkäänlaista nykimistä käsin akselinkorvikkeesta kannattelemalla.

Vois todeta että yleisestä käsityksestä poiketen pyöränlaakereiden asennus ei aina olekaan ihan niin suoraviivainen homma, mukana on kuitenkin erinäinen määrä muuttuvia tekijöitä, mittatarkkuudet (toleranssit) tehtaalla, montako kertaa uusia laakereita on paukutettu paikalleen (alumiinivalun muokkautuminen) jne, joten kannattanee tehdä homma ikäänkuin yksilöllisesti...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös