• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

RVS kokemuksia?

… kokiksella elvytetty kytkin ettei luista kauppaa tehdessä...

Lapsuudesta muistan yhden 96:sen kytkinrempan, jossa tarvikelevy oli liian paksu eikä siis irrottanut kunnolla. Vaihde päällä käyntiin, kytkin pohjaan, jarrulla auto seis, tarpeeksi kaasua että kytkin luisti, ja kokista vauhtipyörän tarkistusreiästä sisään. Korjauksen haju oli kyllä mielenkiintoinen, mutta eipä tarvinnut purkaa uusiksi, ja lähteä hakemaan paremmin sopivaa kytkinlevyä.
 
Onhan tällaistakin. Ei tää nyt mikään iso öljy-yhtiö ole, mutta kuitenkin.

A4AA907F2ABD957636E272972A461077C1638047
JA tuossa öljyssä mukana RVS aine, on vain ylläpitää käsittelyn jälkeen tai näin RVS:ltä vastattu, niin ei tarvisi tehdä välttämättä uutta käsittelyä 100tkm päästäå

Omakohtaisia kokemuksia aineesta jo vuoden 2002 kieppeiltä kun silloinen työpaikka oli ensimmäinen autokorjaamo jossa tuota lähdettiin käyttämään ja kokeilemaan silloisen RVS-porukan kanssa.
Valtaosa ihmisistä ei kykene käsitämään asiaa vaikka kuinka koittaisi avata.
Ei ole lisäaine vaan pinnoiteaine jossa öljyn tehtävänä on ainoastaan aineen kuljettaminen voitelujärjestelmän mukana kaikkiin mahdollisiin kohteisiin.
Rikkinäistä ei korjaa, kulumaa pystyy pienentää ja jopa poistamaan. Vähentää kitkaa, hukkalämpöä ja siten erenrgiahävikkiä.
Toimii vain rautaa sisältävissä materiaaleissa.
Itse olen käyttänyt siitä lähtien kaikessa missä voi ja tulen käyttämään tulevaisuudessakin.
Tämä ajatusmaailma on omalla kohdalla..

Mitenkäs RVS, jos se muodostaa liukkaan kalvon moottorin pinnoille, niin miten pitkään se pysyy siellä ja milloin pitää käsittely uusia.

Jos se muodostaa tuon kalvon niin tukkiiko se sylinterin seinämien hoonausjäljet eli heikentäisi mäntien/sylinterin voitelua?
Valmistaja puhuu 100tkm, sitä en sitten tiedä käytännössä miten kauan..Ainakin testien mukaan puristukset nousseet käsittelyiden jälkeen, että ei heikennä.
 
No kylläpä lähti edellisilä vastaajilla käsistä koko homma... Sähköautot ja kaikki.

Mutta kuten sanoin, tulen laittamaan ko. aineet seuraavan öljynvaihdon yhteydessä tuohon 400tkm ajettuun dieselmoottoriin. Tämän moottorin öljynkulutuksen tiedän nyt, n. 1litra/10tkm. Ajo on tasaista menoa töihin ja takaisin, 80km suuntaansa. Tuosta nyt jo voi saada jotakin havaintoa suuntaan tai toiseen.
Ja kyllä, varmasti uskallan sen tulla sanomaan jos lopputulos olisikin vaikka huonompi. EN ole tämän aineen myyjä enkä edustaja.

Elämme jännittäviä aikoja. Kunnes kerron tämän oman kokeiluni lopputuloksen.
 
https://valovertailu.com/x-1r-lisaaineiden-kayttotesti/

Työkaverini joka harrastaa kiihdytysajoja käyttää kuulemma aina tuota kisapyörässään, tarkentaa en viitsi, kun en ole itse sitä aiheesta haastatellut.

Yhdessä kotilokorjaamossa juttelin työn vastaanottajan kanssa, kun heillä oli tuotaX-1r:ää hyllyssään, että mitä mieltä he ovat ko. tökötistä. Kuulemma olivat toivottaneet myyntimiehen huitsin helvettiin ensin, mutta sitten kaupparatsu oli tuonut jonkinlaisen vempeleen demonstroimaan aineen vaikutusta ja esitys oli niin vaikuttava, että ottivat ainetta myyntiin. Noin hakematta tuli kyllä mieleen, että minkälainen taikatemppu vehje se oli, jolla taioittiin kaniini hatusta epäluuloisen yleisön edessä:grin:
 
Valmistaja puhuu 100tkm, sitä en sitten tiedä käytännössä miten kauan..Ainakin testien mukaan puristukset nousseet käsittelyiden jälkeen, että ei heikennä.

Puristuspaineiden kasvu ei taida kertoa sitä miten sylinteriseinämien hoonaus toimii. Niiden idea on se, että öljyä tarttuu hoonausuriin ja se edistää männän voitelua. Jos RVS tukkii nämä urat niin ei kait se hyvä ole?
 
Puristuspaineiden kasvu ei taida kertoa sitä miten sylinteriseinämien hoonaus toimii. Niiden idea on se, että öljyä tarttuu hoonausuriin ja se edistää männän voitelua. Jos RVS tukkii nämä urat niin ei kait se hyvä ole?

Hyvin oli hoonausjälkeä näkyvissä RVS:n jäljiltä moottorissa kun kk-laakerivaurion takia jouduttiin avaamaan, eli ei näyttäisi tukkivan sitä, mutta ei kyllä pelastanut kampiakselia eikä kiertokankea kun laakeri antautui. Ehkä ilman ainetta se olisi hajonnut aikaisemmin, mene ja tiedä.
 
Puristuspaineiden kasvu ei taida kertoa sitä miten sylinteriseinämien hoonaus toimii. Niiden idea on se, että öljyä tarttuu hoonausuriin ja se edistää männän voitelua. Jos RVS tukkii nämä urat niin ei kait se hyvä ole?
ei ole mitään tutkimus tietoa, mutta väittäisin että se tarttuminen tapahtuu enemmän männän renkaisiin, se selittäisi puristuspaineiden nousun, kuin hoonauksen jälkiin. Voihan se täyttää hoonaus jälkiä mikroskoopisella tasolla/tekee liukkaan pinnan mikä voisi selittää sen että moottori jarrun teho on pienentynyt ja kulutuslaskee, myös se selittäisi että miksi toisilla öljyn kulutus laskee, jos sylinterin seinissä jostain syystä syviä jälkiä tms. Mutta jotenkin en usko että se täyttäisi hoonaus jälkiä, niin että se huonotaisi männän voitelua, mutta jos tekee sitä, niin silloihan tuo aine toimii, niin kuin pitää. Kun se moottori käy silti
 
Mä tyrkkäsin HDI 1.6 Pösöön RVS:n enkä ole huomannut mitään eroa, sillon mittarissa jotain 260 000 tms. Kuusärrän Ninjaan pujautin Xadot ja ekankerran Alastarossa kahvilasta kiihdyttäessä kevitti kivasti keulaa ja tuntui lipakkaalta. Sen jälkeen enpä osaa sanoa, Kawan mittarissa oli kai 90-95 000 km. Itteeni kaadan just punaviiniä, ja tuntuu aika hilpeältä.

Tämmölstä se on siitte.
 
Jos asiaa tarkastellaan ihan kemian reaktioiden kannalta, niin

- kemialliset reaktiot tapahtuvat ensisijaisesti kiinteän aineen 'kärjissä' - siis urat ovat reaktioiden kannalta ne viimeisimmät lokaatiot, ja aine tarttuu lähinnä karheuden ulkoisimpiin osiin. Eli urien 'täyttymistä' ei tapahdu

- reaktiot tapahtuvat ei-selektoidusti (=ei-halutusti) - siis paikkoihin, jotka ovat kemikaalille saatavilla ja siis kaikkialle missä kemikaali on kontaktissa aineen kanssa

- RVS:n tapauksessa kemikaalin väitetään muodostavan kulumiskestävän pinnoitteen, mikä ei kuulosta uskottavalta. Ja vain ja ainoastaan pinnoille, joiden päälle sen haluttaisiin tarttuvan. Tämä lupaus on kuin populistipoliitikon lupaus tarjota helppo ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.
 
Mä tyrkkäsin HDI 1.6 Pösöön RVS:n enkä ole huomannut mitään eroa, sillon mittarissa jotain 260 000 tms. Kuusärrän Ninjaan pujautin Xadot ja ekankerran Alastarossa kahvilasta kiihdyttäessä kevitti kivasti keulaa ja tuntui lipakkaalta. Sen jälkeen enpä osaa sanoa, Kawan mittarissa oli kai 90-95 000 km. Itteeni kaadan just punaviiniä, ja tuntuu aika hilpeältä.

Tämmölstä se on siitte.

Törkkäsit sisään, etkä huomannut eroa?

Suomalainen mies ei lue käyttöohjeitä :p
 
Jos asiaa tarkastellaan ihan kemian reaktioiden kannalta, niin

- kemialliset reaktiot tapahtuvat ensisijaisesti kiinteän aineen 'kärjissä' - siis urat ovat reaktioiden kannalta ne viimeisimmät lokaatiot, ja aine tarttuu lähinnä karheuden ulkoisimpiin osiin. Eli urien 'täyttymistä' ei tapahdu

- reaktiot tapahtuvat ei-selektoidusti (=ei-halutusti) - siis paikkoihin, jotka ovat kemikaalille saatavilla ja siis kaikkialle missä kemikaali on kontaktissa aineen kanssa

- RVS:n tapauksessa kemikaalin väitetään muodostavan kulumiskestävän pinnoitteen, mikä ei kuulosta uskottavalta. Ja vain ja ainoastaan pinnoille, joiden päälle sen haluttaisiin tarttuvan. Tämä lupaus on kuin populistipoliitikon lupaus tarjota helppo ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.

Virheellinen olettamus tapahtuu käsittääkseni etenkin keskimmäisessä väitteessä. Reaktion tapahtumiseen vaaditaan muutakin kuin metalli, nimittäin metallien välinen kontakti jossa syntyy kitkaa. Kemikaalin ja aineen läsnäolo ei vielä riitä, eikä mitään hyödyllistä tapahtuisi jos laakerin pudottaa 100 celsiusasteen öljykylpyyyn möllöttämään ja kaataa sekaan RVS:ää. Sen enempää ei auta myöskään huljuttelu jotta kemikaali tunkeutuisi. Hoonausurat eivät näin ollen myöskään täyttyisi, sillä ne ovat kontaktipintaa syvemmällä eikä niissä tapahdu metallien välistä kontaktia.

Voikin siis olla, että yo. kemianteoriat eivät sovellu tähän tapaukseen kuin Menthos kokispulloon.
 
Jos asiaa tarkastellaan ihan kemian reaktioiden kannalta, niin

- kemialliset reaktiot tapahtuvat ensisijaisesti kiinteän aineen 'kärjissä' - siis urat ovat reaktioiden kannalta ne viimeisimmät lokaatiot, ja aine tarttuu lähinnä karheuden ulkoisimpiin osiin. Eli urien 'täyttymistä' ei tapahdu

- reaktiot tapahtuvat ei-selektoidusti (=ei-halutusti) - siis paikkoihin, jotka ovat kemikaalille saatavilla ja siis kaikkialle missä kemikaali on kontaktissa aineen kanssa

- RVS:n tapauksessa kemikaalin väitetään muodostavan kulumiskestävän pinnoitteen, mikä ei kuulosta uskottavalta. Ja vain ja ainoastaan pinnoille, joiden päälle sen haluttaisiin tarttuvan. Tämä lupaus on kuin populistipoliitikon lupaus tarjota helppo ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.

Äkkiseltään tulee mieleen, että vaikuttavan aineen paikallinen konsentraatio lienee aika tärkeä osa yhtälöä. Jos konsentraatio on riittävän pieni, ei kemiallista reaktiota tapahdu. Vaikuttavan aineen/aineiden pikkuhiljaa kertyessä koloihin, joista se ei pyyhkiydy jatkuvasti pois, nousee konsentraatio riittävän korkeaksi reaktiota varten. Rakokorroosio ja teräksen vetyhauraus lienee todellisen elämän esimerkkejä vastaavasta?

Tämä siis tälleen arvauksena miten kemiallinen reaktio voisi tapahtua ns. selektiivisesti. Muita vaikuttavia tekijöitä esim. lämpötila ja paine/jännitys. En sano, että tällä mekanismilla olisi mitään tekemistä tämän RVS:n tms. aineiden kanssa, kunhan yleisellä tasolla pohdintaa.
 
^tuo on jo alkemiaa. Jokainen on uskossaan autuas.

Käsittääkseni kyse on tribologiasta eikä alkemiasta. Ounasteluni johtuu siitä, että jokin merkitys varmaankin on rajavoitelulla. Muutenhan aine toimisi jo pelkästään mainitsemassani öljykylvyssä ilman pintapainetta. Näin ei kuitenkaan tapahdu ohjeistuksen eikä kokemuksen perusteella.

Onneksi en ole tribologian ekspertti, joten uskonlahkoa ei tarvitse perustaa. Jos vain suihkumoottorin toimintaperiaatteen ymmärtävät saisivat matkustaa lentokoneella, niin vähän olisi porukkaa. Muille riittää se, että ilmiö on havaittavissa.

Kolmeen teesiisi voit siis kirjoittaa M.O.T. ja todeta käärmeöljyksi niillä reunaehdoilla, että sovelletaan vain kemian teorioita.
 
https://valovertailu.com/x-1r-lisaaineiden-kayttotesti/

Työkaverini joka harrastaa kiihdytysajoja käyttää kuulemma aina tuota kisapyörässään, tarkentaa en viitsi, kun en ole itse sitä aiheesta haastatellut.

Yhdessä kotilokorjaamossa juttelin työn vastaanottajan kanssa, kun heillä oli tuotaX-1r:ää hyllyssään, että mitä mieltä he ovat ko. tökötistä. Kuulemma olivat toivottaneet myyntimiehen huitsin helvettiin ensin, mutta sitten kaupparatsu oli tuonut jonkinlaisen vempeleen demonstroimaan aineen vaikutusta ja esitys oli niin vaikuttava, että ottivat ainetta myyntiin. Noin hakematta tuli kyllä mieleen, että minkälainen taikatemppu vehje se oli, jolla taioittiin kaniini hatusta epäluuloisen yleisön edessä:grin:

Joskus 90-luvulla demosivat öljyn lisäaineita sellaisella paineenkestoa mittaavalla laitteella jossa pyörivä kiekko metallia vasten ja siihen lastattiin painoja = painetta. Normaaliöljyllä leikkasi kiinni aiemmin ja lisäaineen kanssa sai lastata enemmän painoja. Laite siis mittasi ep-lisäaineen toimintaa. No toimiihan se, mutta ep lisäaineilla ei ole paljoakaan käyttöä normaalissa moottoriöljyssä.
 
Joskus 90-luvulla demosivat öljyn lisäaineita sellaisella paineenkestoa mittaavalla laitteella jossa pyörivä kiekko metallia vasten ja siihen lastattiin painoja = painetta. Normaaliöljyllä leikkasi kiinni aiemmin ja lisäaineen kanssa sai lastata enemmän painoja. Laite siis mittasi ep-lisäaineen toimintaa. No toimiihan se, mutta ep lisäaineilla ei ole paljoakaan käyttöä normaalissa moottoriöljyssä.

Joo,tuossa testissähän saavutettiin Coca-Colalla ja kirnupiimällä aika hyviä tuloksia.
 
Back
Ylös