Olisiko jotain toimivaa linkkiä?
Linkkihän toimii, tuossa sama kumminkin kopioituna:
KK 411/2009 vp - Mikko Alatalo /kesk
Marginaalisten ylinopeuksien valvonnan kiristäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Sisäasiainministeriössä on suunnitteilla ehdotus, joka tähtää ylinopeuksien nollatoleranssiin. Ehdotuksen mukaan syksystä 2009 lähtien autoilija saisi huomautuksen jo siitä, kun ylinopeutta on 3 kilometriä tunnissa. Nykykäytännöksi on muotoutunut se, että huomautus tulee, jos ylinopeus on 7-10 kilometriä tunnissa. Puuttumiskynnys on ollut hyvä.
Kolmen kilometrin toleranssin ehdotus on liian kaavamainen, eikä se huomioi riittävästi liikenteen sujuvuutta ja sen myötä turvallisuutta. Se myös yliarvioi poliisin resurssit valvoa nopeusrajoitusten rikkomuksia. Marginaalisten ylinopeuksien valvonnalla ei ole myöskään merkitystä todellisten riskikuljettajien ajokäyttäytymiseen.
Monilla autoilijoilla tuo nopeuden ylitys 3 km/h saattaa sisältyä nopeusmittarin virhemarginaaliin. Uusi käytäntö vaatisi koko maan autojen nopeusmittareiden kalibrointia, jotta autoilijat voisivat luottaa siihen, etteivät saa huomautusta poliisilta. Kyseinen marginaalitoleranssi aiheuttaa myös turhaa mittarin tuijotusta autoilijoille ja vie näin huomion pois liikenteen muista vaaratekijöistä. Pilkuntarkka nopeustoleranssi aiheuttaa myös sen, että monet jo nyt ylivarovaiset kuljettajat ajavat varmuuden vuoksi alinopeutta ja muodostavat peräänsä mittavia kiireisempien autoilijoiden jonoja. Tästä seuraa vaarallisia ohitustilanteita, jotka kestävät todella kauan siksi, että jo 3 km:n ylinopeuden varominen ohitustilanteessa pakottaa matelemaan ohitettavan rinnalla. Kun tähän lisätään vielä suomalaisten autoilijoiden kummallinen käyttäytyminen ohituskaistoilla, on vaaratilanne valmis: yleensä ohitettavat nostavat ohituskaistojen viereisellä reunakaistalla nopeuttaan nopeusrajoituksen maksimiin tyyliin "minusta ei mennä ohi" ja sitten taas laskevat nopeutensa alinopeuteen ohituskaistan päätyttyä. Siinäkään ei ole järkeä, että rekat joutuisivat ajamaan alamäessä jarrut päällä.
Sisäasiainministeriössä uskotaan ilmeisesti kaavamaisesti, että onnettomuudet vähenevät, mitä enemmän liikennettä rajoitetaan pienten nopeusylitysten osalta kaikkialla maassa. Olisi paremmin huomioitava eri teiden ja alueiden väliset erot. Nopeusrajoitus, jonka tulee olla varsin tiukka toleranssiltaan taajamassa esim. koulun läheisyydessä, ei voi olla samalla toleranssilla Lapin korvessa. Taajamassa, jossa on runsaasti jalankulkuristeyksiä, toleranssin tulee olla toinen kuin kuivalla ja hyväkuntoisella moottoritiellä. Pitkien välimatkojen Suomessa eivät toimi samat tiukat nopeusrajoitukset kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa.
Ehdotus 3 kilometrin toleranssista perustuu lyhyeen kokeiluun Uudellamaalla. Toisaalta voidaan kysyä, jos jollakin tieosuudella kaikki autoilijat ajavat lievää ylinopeutta, onko nopeusrajoitus silloin liian alhainen ja käytännön järjen vastainen nykyisellä varsin turvallisella ajokalustolla hyvällä kelillä. Tilannenopeus on kuitenkin se olennainen seikka, joka autoilijan täytyy ymmärtää: sumussa, lumisateessa tai liukkaalla kelillä ei tietenkään käytetä maksiminopeutta, jonka liikennemerkki osoittaa. Kolmen kilometrin toleranssilla poistetaan autoilijoilta viimeinenkin oman harkintakyvyn käyttö. Jos kaikki autoilijat ovat ikään kuin hyväksyneet nopeusrajoituksen lievän ylityksen juuri kunnostetulla tiellä, kannattaisiko tienpitäjän harkita nopeusrajoituksen nostoa, kuten Tanskassa on tehty?
Suomen tiet olisi siilattava läpi, jotta nopeusrajoitukset ja teiden kunto olisivat oikeassa suhteessa keskenään. Kysynkin, onko Tiehallinto alentanut tarkoituksella rajoituksia yli tarpeen sen vuoksi, että saadaan kansalaisilta suuttumuksen ja kritiikin kautta poliittista painetta poliitikkoihin, jotta he lisäisivät teiden määrärahoja? Käytetäänkö nopeusrajoituksia jopa vääntömomenttina poliittiseen painostukseen ihmisten lisääntyvien työmatka-aikojen kustannuksella?
Nopeusrajoituksia pitää ylipäätään muuttaa harkiten, koska moni ajaa samoja teitä ja reittejä päivittäin. Rutinoitunutta ajoa ei pidä mennä muuttamaan, koska samalla vähennetään liikenneturvallisuutta, joka on meillä ollut eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Tämän vuoksi on myös tärkeää, että jo vanhentuneita tietöiden tai talvinopeusrajoitusten aikaisia liikennemerkkejä ei jää kummittelemaan sakkoansoiksi.
Poliisin kannalta 3 kilometrin toleranssissa on vaarana, että todellisten riskikuljettajien liikennevalvonta jää liian vähälle, kun aletaan tuijottaa liian tarkasti tavallisten työssä käyvien ihmisten kulkemista nopeustutkan avulla. Samalla jäävät valvomatta kuolonkolarien ja onnettomuuksien kannalta traagiset piittaamattomat kuljettajat, kuten rattijuopot ja hurjastelijat, jotka viis veisaavat 3 kilometrin toleransseista.
On ollut erikoista, että nopeusrajoitusasiasta ei aiota käydä poliittista keskustelua lainkaan. Nopeusrajoitusten uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä ei pidä murentaa tekemällä sääntöjä, jotka toimivat järjen vastaisesti tosielämässä. Lakeja ja asetuksia, joita ei pystytä kunnioittamaan ja valvomaan, ei pidä säätää. Pilkuntarkka nippelivalvonta aiheuttaa vain sen, että autoilijat eivät motivoidu järjettömänä pitämäänsä rajoitukseen silloinkaan, kun se turvallisuuden takia olisikin perusteltua. Sinänsä on myönteistä, että ehdotettu kiristys johtaisi vain huomautuksiin eikä automaattisiin sakkoihin.
Sisäasiainministeriön tulee ottaa tavoitteekseen löytää optimaaliset nopeusrajoitukset, jotka huomioivat ihmisten luontaisen nopeuden ajaa autoa ja toisaalta turvallisuustekijät sekä teiden kunnon. Nopeusrajoituksia valmistelevan työryhmän on kuultava tarkasti myös ammatti- ja henkilöautoilijoiden etujärjestöjä. Logistiikan toimivuus Suomen kaltaisessa suurten etäisyyksien maassa on elintärkeää. Se, että ihmiset ja tavarat kulkevat sujuvasti, vaikuttaa jopa kansalliseen kilpailukykyymme. Se vaatii parempaa tiestöä. Toisaalta se vaatii joustavaa liikennettä, johon tarvitaan myös asennekasvatusta ja toisen autoilijan kunnioittamista. Liikenteen keskinopeuksien hidastuminen 10 kilometrillä aiheuttaisi vuosittain paljon ajavilla henkilöillä kymmeniä, jopa satoja lisätyötunteja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko ylinopeuksiin 0-3 km/h kohdistuva valvonta perusteltu keino vähentää liikenneonnettomuuksia, kun todelliset riskikuljettajat aiheuttavat onnettomuuksia huomattavasti suuremmilla nopeuksilla,
voidaanko nopeusrajoitukset suhteuttaa entistä paremmin teiden kuntoon ja ympäröivään alueeseen ja
onko ammattiautoilijoiden ammattijärjestöjä ja autoilijoiden etujärjestöjä kuultava nykyistä tarkemmin, kun sisäasiainministeriö on tiukentamassa ylinopeuksien valvontaa?
Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2009
Mikko Alatalo /kesk
