• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pyörän laitto talviunille

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TeijaMM
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Joskus oli nyrkkisääntö akun latauksessa käytettävän virran suhteen. Akun kapasiteeti /Ah) per nimellisjännite (v) = max latausvirta (A). Mutta tuohon on öpaut sama, kuin em.

Käsittääkseni lyijyakkua voi ladata hetkellisesti suuremmallakin virralla vahingoittamatta sitä. Liian suuri latausvirta aiheuttaa pitemmässä juoksussa akkuveden kiehumista ja akun kuumenemista, joka taas voi vahingoittaa akun lyijylevyjä.
 
Joskus oli nyrkkisääntö akun latauksessa käytettävän virran suhteen. Akun kapasiteeti /Ah) per nimellisjännite (v) = max latausvirta (A). Mutta tuohon on öpaut sama, kuin em.

Käsittääkseni lyijyakkua voi ladata hetkellisesti suuremmallakin virralla vahingoittamatta sitä. Liian suuri latausvirta aiheuttaa pitemmässä juoksussa akkuveden kiehumista ja akun kuumenemista, joka taas voi vahingoittaa akun lyijylevyjä.
 
Turhan paljon tuokin useimmille mp akuille. 1/10 osa akun kapasiteetista on riittävä latausvirta normaaliolosuhteissa.

No, amppeerin parin latureilla mp-Yuasat ovat kestäneet pitkälti toistakymmentä vuotta, joten ei 1A liene kovinkaan tuhoisaa.:;):

Niin peruslaturi kuin olla voi, vaikka oikein Ctek.:)

Kunhan ei käytä pakkasessa.:no:
 
Akku ei "kiehu" jos jännitettä ei nosteta yli täyden kennojännitteen. Akku ottaa silloin virtaa sen verran kun tykkää. Kun sen napajännite nousee niin virta putoaa. Asia on helposti todettavissa jos viitsii mitata (jos tarkkoja ollaan niin pitäisi käyttää RMS-mittaria).

Onhan monissa autoissakin 120A laturi ja 60Ah akku, virtaa on runsaasti tarjolla. Ei se laturin virta-arvo tarkoita muuta kuin että paljonko sieltä maksimissaan irtoaa. Vanhoilla tyhmillä muuntaja+tasasuuntaja -latureilla hetkellinen jännite nousi joka syklillä noin 1,4*munskin jännitteen tehollisarvo miinus 2*diodin kynnysjännite. Sellainen laturi kyllä purkaa akkunesteen vedyksi ja hapeksi, sitä alkaa tapahtua kun akku on liki täysi eikä pysty enää sitomaan syötettyä energiaa kemiaansa.
 
Kysymys tietäjille:

Kuinka ylläpidätte talvella lithium akkuja?
Lithium akusta miinus napa irti vai ei?

Tähän mennessä olen ottanut pois mutta sen johdosta joutuu keväällä viemään trumpan testeriin että saa luistoneston täysin pois päältä ja siten kaikki ajomodet käyttöön.
 
Tänä talvena koitan toisessa Apriliassa vain latailla sen täyteen 4-6 viikon välein.

Kattoo kuin käy. Enskassa semmonen on kiinni koko ajan ja latailen jos ledit niin vinkkaavat tai on tiedossa hyytävä starttiyritys, mutta se pyörä ei tunnu syövän akkua kovin.
 
Kuinka ylläpidätte talvella lithium akkuja?
Lithium akusta miinus napa irti vai ei?

Litiumakku on minun Gixerissä kiinni läpi talven ja akkukaapeleita en ole irroittanut. Akkuhuollon olen ratkaissut sillä, että käytän pyörän lämpimäksi kerran kuussa ja siinä se akku ehtii myös latautua niin, ettei ongelmia ole tullut. Eihän se miinuskaapelin irroitus akusta pahaa tee, jos ei ole vaarana pyörän elektroniikan sekoaminen.
 
Mulle annettiin ohjeeksi että akku irti, lataus täyteen ja sitten antaa olla.

Eikö TuneEculla pääsis tarvittaessa itse sorkkimaan elektroniikat kohdilleen?
 
Mulle annettiin ohjeeksi että akku irti, lataus täyteen ja sitten antaa olla.

Litium-akkua ei saisi koskaan päästää kokonaan tyhjäksi eikä toisaalta säilyttää pitkiä aikoja täysin varattuna. Optimi varaustaso varastoinnissa olisi kait noin 80% luokkaa.
 
säilytin yhtä lithium akkua varmaan reilun vuoden , joskus painelin sitä nappia joka näyttää varauksen, ei se ikinä näyttänyt että tarvis mitään lisää. sitten otin sen käyttöön ja hyvin toimi.
 
Tähän väliin huomio pienkonebensasta: bensa lopppui (varatankistakin) Pasilassa, en jaksanut lähteä siinä kiireessä kävellen huoltoasemalle, joten Prismasta pienkonebensaa 5L kanisteri ja kaikki suoraan tankkin. Ajoin 20km kotiin, seuraavana aamuna huomasin että bensahana kääntyi löysemmin/kevyemmin ja itseasiassa tiputtaa aika paljon bensaa.

Äkkiä huoltoasemalle, 98 bensaa tankki täyteen ja paljon ajoa. Loppui se vuotaminen. Mutta joo, olen ollut siinä uskossa että talveksi pienkonebensaa tankkiin, niin eipäs tähän uskallakaan laittaa. Yamaha Dragstar 650 kyseessä.
 
Pienkonebensa ja moottorisellainen ovat kemiallisesti kohtalaisen eri aineita, vaikka osittain samaan käyttötarkoitukseen tehtyjä. Mm pintajännitys on ko aineilla eri, pienkonebensalla selkeästi alempi.
 
säilytin yhtä lithium akkua varmaan reilun vuoden , joskus painelin sitä nappia joka näyttää varauksen, ei se ikinä näyttänyt että tarvis mitään lisää. sitten otin sen käyttöön ja hyvin toimi.

Litium akun sisäinen purkautuminen on liki nolla eli suht täyteen ladattu akku säilyy hengissä vuositolkulla jos ulkoista purkuvirtaa ei ole (ja /tai akkukaapelit ei oo kiinni).

Hyväkin lyijyakku purkautuu itsekseen 2-3 %/kk hieman akun tyypistä ja lämpötilasta riippuen. Ja siis niinpäin että lämpötilan noustessa itsepurkautuminen lisääntyy, eli ei viedä akkua pannuhuoneeseen talvisäilöön..,
 
Pienkonebensan aiheuttamat vuodot on usein semmoisia että ne tiivisteet ovat turvonneet tavan bensan vaikutuksesta jo valmiiksi (mutta eivät vuoda koska ovat sovittuneet paikkansa), ja sitten kun vaihdetaan tiivisteitä turvottamaton pienkonebensa tilalle, niin nehän eivät enää pysy turvonneena siinä asennuspaikassaan vaan kutistuvat ja alkavat vuotamaan. Ongelma on siis vähän erilainen kuin mitä kuvittelisi :)

t. Janne
 
Paketin avattuaan löysi sisältä Ctekin varoituslapun, EI SAA KÂYTÂÂ PAKKASESSA.

Ehkä sillä voi lämpimässä tallissa ladata jotain? Latausteho oikein 1A.

Vastaavan lappusen löysin omastakin paketista ja muistaakseni asiaa tutkittuani varoitus johtuu siitä etteivät kaapelit kestä vääntelyä pakkasella, menee kuori poikki herkästi.

Latailin tuolla kyllä pakkasellakin ja hyvin pelitti, olin vain varovainen kaapeleitten kanssa. Laite käytössä edelleen, nykyään vain omistan jo lämpimän tallin.
 
Pienkonebensan aiheuttamat vuodot on usein semmoisia että ne tiivisteet ovat turvonneet tavan bensan vaikutuksesta jo valmiiksi (mutta eivät vuoda koska ovat sovittuneet paikkansa), ja sitten kun vaihdetaan tiivisteitä turvottamaton pienkonebensa tilalle, niin nehän eivät enää pysy turvonneena siinä asennuspaikassaan vaan kutistuvat ja alkavat vuotamaan. Ongelma on siis vähän erilainen kuin mitä kuvittelisi :)

t. Janne

Ko aineilla on myös eri pintajännitys, pienkonebensiinillä pienempi. Myös tuo vaikuttaa tiivisteisiin.

PS mikäli vanhat tiivisteet ( joihin ei ole siis koskettu tai vaihdettu ) ovat turvonneet moottoribensiinin takia vuotamattomiksi, niin miksi talven yli tyhjänä ollut polttoainejärjestelmä on heti tiivis kunhan tankkiin kaataa moottoribensiiniä, eikä pienkonebensaa?

Turvottaako moottoribensa kuivuneet tiivisteet silmänräpäyksessä vuotamattomiksi?:no:
 
Pintajännitys ja viskositeetti voivat olla ja varmaan ovatkin erilaiset, mutta en jaksa oikein uskoa että niin merkittävällä tavalla. Pitäisi olla testijärjestely missä vaihtuva asia on ainoastaan bensan tyyppi ja kaikki muu pysyy samana, mutta tämä on kieltämättä vähän hankalaa eikä ihmiset varmaan halua alkaa tekemään tiedettä.

Minulla on vain yksi kokemus milloin totesin että pienkonebensa ei enää pysynyt tiivisteissä. Kävi juuri niin kuin yllä selostettu että normi bensan käytön jälkeen pienkonebensa ei pysynyt sisällä. No avasin paikat ja totesin että tiivisteet olivat vallan hapertuneet ja halkeilleet.

Ehkä joku muukin on huomannut että kaasarien tiivisteet eivät tahdo enää irroittamisen jälkeen mahtua takaisin paikkaansa ainakaan jos ne ovat lionneet tavan bensassa normaalissa käytössään; tosin en ole asiakseni testannut pienkonebensassa. Sitä en osaa sanoa miksi kuivaksi jättäminen ei välttämättä aiheuta vuotamista. Ehkä palautuminen ilmakuivaamalla on hitaampaa, mene ja tiedä. Tosin onpa mahdollista että kaikki ei välttämättä haperru, halkeile tai edes turpoa. Voi olla että vanhoissa tiivistemateriaaleissa on huonompi kemikaalien sieto, eikä etanoli välttämättä ole pääsyyllinen, tavan bensassahan on muitakin "vihreitä" happea sisältäviä yhdisteitä. Happi ei taas ole kumin paras ystävä.

Ehkä nuo hapertuneet ja halkeilleet tiivisteet olisi tavallisella bensalla saanut turvotettua takaisin tiiviiksi, mutta katsoin asianmukaiseksi hoidoksi vaihtaa sitten vaan uudet tiivisteet tilalle ja ongelma poistui; ei vuotanut pienkonebensa ulos.

Summa summarum, ei voi ehdottomalla varmuudella todeta onko pienkonebensa hyvä vai huono asia, vastaus on varmaan että se riippuu, myös sen laitteen historiasta mihin sitä on laittamassa, onko hyötyä vaiko ei.

t. Janne
 
En osannut muuta tehdä, kuin pesin ja kuivasin pyörän. Pinnat käsittelin Korrekin keraamisella pinnoitteella ja sitten lämpimään talliin.
Seurakseen pyörä sai vanhusbemarin ja pari -50 luvun museoautoa. Autoihin syötin kaasariin pienkonebensaa erillisestä kannusta. Muutamia minuutteja sai käydä ja sitten siirto samaiseen lämpimään talliin. Kaikissa tankkeissa on 98 kesäbensaa. Kaikista myös päävirrat pois ja akkujen ylläpitolataus kuukauden välein.
 
Nyt alkaa tietysti öljy- ja korroosiokeskustelu, mutta päätin jättää öljyt vaihtamatta, kun mittariin tuli 1880km kauden aikana sitten edellisen öljynvaihdon. Vaikea kuvitella, että täyssynteettinen moottoriöljy happanee noilla kilsoilla ja pyörä on säilössä lämpimässä tallissa.
 
Back
Ylös