21 kuollutta

[turboJR]

No juu tuo on kyllä tosi kuin vesi. Kaikki on mahdollista ja aikanaan ihmetelin, kun joku oli kävellen kompastunut,lyönyt päänsä ja kuollut, mut on se mahdollista sekin ja en enää ihmettele miksi. Kerran kun hain vaimoa duunista ja tulin "siis Helsingistä kyse" Hämeentietä pitkin lahden väylän suunnalta. Pysähdyin 2 linjan liittymään antamaan jalankulkijalle tietä, kun itse käännyin sinne 2 linjalle. Eräs keski ikäinen nainen käveli suojatietä pitkin tien yli ja kompastui ratikkakiskoon. Ei siinä mitään ja jos ite kompuroittee niin ainakin mulla refleksit vielä toimii niin et käsillä otan vastaan. Tämä nainen kuitenki kaatusi poski edellä suoraan assuun ja kädet sojotti taaksepäin ylös

Moista en ole koskaan ennen nähnyt ja en ymmärrä eikö sillä refleksit toimi sen vertaa et ois käsillä ottanut vastaan. No tälle ei sattunu sen kummempaa, mut housutkin repes polvesta. Tämän perusteella pysty kuitenki jo päättelemään et onhan kävelykin joillekkin näemmä vaarallista

 

[PSmo]

Hirvi ei koskaan juokse aukean poikki päättömästi vaan pysähtyy metsänreunaan ja tarkkailee hetken ja tekee päätöksen lähteäkkö vai kääntyä takaisin metsään.

Vai niin. Taitaa osata liikennesäännötkin? Enpä nyt kyllä luottaisi luupäiden ajatteluun.

Enää kiinnostaa, että miten ihmeessä niitä hirvikolareita kuitenkin sattuu tämän tästä, vaikka elikot on niiiiiiiiiiiiiiin viisaita. Tiettävästi etsivät jopa suojatiet tien ylittämiseen...

Tuohon hirvihommaan sen verran, et Ruottissa vissiin on tehty tutkimuksia, et teiden läheisyydestä ei kannattaisi ampua vanhoja hirviyksilöitä, ne kun "oppii liikennesäännöt" omalla reviirillään, elikkä osaavat varoo jo liikennettä. Kun sit se vanhaviisas posautetaan, (kuten Suomessa) tilalle tulee uusi, joka hölmöilee ja juoksee ajotiellekin reviiriä luodessaan. Tämä tietty, kun eletään rauhaisaa rinnakkaiseloo, eikä esim. susi tms. tosivihulainen hätistele hirveesti hirvee, jolloin menee tietty opitut asiat sekaisin. Ja faktahan kuitenkin lienee, et hirvi ensisijaisesti vahtaa ns. luontaisia vihulaisia liikkuessaan, kuten susii, karhui yms. elikoita, jotka se jo geeniperimässään tietää hengelle huvaksi. Ei oo hirvipolon geenit vielä kehittyneet silleen varomaan peltivihulaisia, ne kun jokainen haisee erilaisellekin, et ei tiedä silleen laittaa aivon lokeroon -vihulainen. Ja nämä ne "vaanii" hirvii eniten kun mennään kesälaitumille tai talvilaitumille, elikkäs liikutaan ikiaikaisia reittejä, joiden poikki sit immeinen on väsänny sen he..vetisti kiitäville vehkeilleen reitit. Ei se oo helppoo olla hirvi.
Niin ja kiima-aika nyt on asia erikseen, kaikki me se tiedetään, et silloin ei ehdi autoja vahtaamaan, kun p..u on mielessä.

 

[petrik]

Kokeile huristella vaikka 7-tietä Hamina-Vaalimaa niin pitäisi tärpätä.

Tytär on tuolla Haminan lähellä koulussa ja kertoi pari viikkoa sitten että olivat vieneet suolakiviä metsään. Tämä tehtiin siksi että kohta alkava teiden suolaus kuulemma houkuttelee hirviä liikkumaan teiden läheisyydessä ... mitäs tästä opimme turvallisuuden parantamisesta suolaamalla teitä ?

-----------------------------------------------------

Sitten toinen mielenkiintoinen asia on että näyttää onnettomuusriski olevan moottoripyörillä ja autoilla olevan aika lähellä toisiaan, kun se vielä muutama vuosi sitten oli erittäin paljon autojen hyväksi. Sitten vastaavasti näyttää moottoripyöräkanta kasvaneen oleellisesti viimeisten vuosien aikana.

Nuo tilastot näyttävät aivan selvästi että joko moottoripyöräilijöille sattuu paljon enemmän kalliita vahinkoja (pysyvät vammautumiset, koko pyörän lunastaminen) tai sitten vakuutusyhtiöt tekevät moottoripyöräilijöiden vakuutuksilla tällä hetkellä hyvää tiliä. Toinen vaihtoehto on että pieni osa moottoripyöräilijöistä tekee vakuutusyhtiöillä hyvää tiliä

Mistähän voisi tarkistaa maksetut korvaussummat suhteutettuna kantaan ja ikään ? Voisi nimittäin olla kohta aineksia alkaa valittamaan vakuutusmaksujen kohtuuttomuudesta ...

Vähintään pitäisi vakuutusmaksut suhteuttaa ikään, ainakin smoton mukaan nuorille sattuu merkittävästi enemmän vahinkoja. Nykyinen teho-painosuhde on huomattavasti huonompi mittari (ainakin omasta mielestä ;-))))

 

[marpii]

Päivitetäänpäs tätä ketjua välillä. Niin tai eihän tuota onneksi tartte päivittää, uusia kuolemaan johtuvia turmia ei oo sattunut kolmeen vikkoon.
Tuo mielipide, että täytyy hyväksyä märätty osa kuolemia on vähän outo. Eihän nyt sentään missään sodassa olla jossa lasketaan että määrätty osa taisteluun osallistuneista kuolee.
Parempaan suuntaan kehitys on mennyt jos vertaa esim. viime vuoden turmiin, viime vuonna 26 kuollutta äkkiä laskien noista ORG:in viesteistä, pyörien määrä on sentään kasvanut vuodessa paljon.
Noille hirvikolareille(1kpl) tai sumussa vastaantulijoille(1kpl) tai känni (1kpl) ei juuri mitään voi, se mikä noissa tämän kesän onnettomuuksissa kiinnittää huomiota, on nuo tieltä suistumiset.
Onko liikaa vauhtia vai kurvi-ajo hukassa, kukapa tuon osaisi kertoa.
Mihinkäs sitä pitäis panostaa esim. opetuksessa/autokoulussa, olisko tuohon mutka-ajoon?
kukkahattuterveisin marpii

 

[kirin]

Mihinkäs sitä pitäis panostaa esim. opetuksessa/autokoulussa, olisko tuohon mutka-ajoon?

Ihan oikein! Kun tämän kesän aikan olen peesannut muutamia pyöriä niin yllättävän usein on oikeat ajolinjat olleet täysin hukassa motoristeilta mutkateillä. Yleensä tilanteet vaarattomia "mutkat suoriksi"-tyyppisiä tapauksia, mutta jos ko. motoristi on ollut liikkeellä itselleen aikaisemmin tuntemattomalla pätkällä, niin riskejä on tietoisesti tai tiedottomasti otettu kyllä muutamissa tilanteissa kohtuuttomasti.

Kun tämä on niin perusasia, niin kukaan ei kai taida näitä neuvoja osaa jakaa riittävästi:

Eli ihan lyhesti oikeat ajolinjavalinnat ovat seuraavat:

JOKAINEN Oikealle kaartuva mutka:
Lähdetään keskiviivan vierestä ja ajetaan keskiviivan vieressä kunnes mutka aukeaa ja nähdään seuraava suora tai mutka.

JOKAINEN Vasemmalle kääntyvä mutka:
Lähdetään aivan tien oikeasta laidasta ja jatketaan oikeaa laitaa kunnes mutka aukeaa ja nähdään seuraava suora tai mutka.

Kun tähän yhdistää vielä sen, että ymmärtää ja hallitsee (=on harjoitellut riittävästi) työntöohjauksen sekä sen, että mutkassa jarruttamisen sijasta kanssa pystyy työntämään sitä tankoa, jos mutka yllättää, niin taitaisi valtaosa näistä pyörän hallinnanmenetysonnettomuuksista olla poissa päiväjärjestyksestä.

Kenelle teistä tämä oli uutta?

Ei tarvitse vastata tällä foorumilla, mutta jos joltakulta tuntuu ihme tarinalta kannatta viimeistään nyt tulevan talven aikana tutustua johonkin alan kirjallisuuteen esim. Mikko Paason Ajamisen nautinto- kirjaan sekä vakavasti ajatella osallistumista ensi keväänä ohjatulle EAK-kurssille. Tai ainakin kokeilla tuota hommaa käytännössä ja huomata kuinka paljon helpommin, turvallisemmin (ja vauhdikkaammin) mutkateitä itse asiassa voi ajella.

 

[Tuppi Nurin]

Ja kaikkein tärkein tai ainakin yhtä tärkeä tosta sun listastas puuttuu eli katse. Katse vie pyörän jotakuinkin sinne minne tuijotat. Eli katse mahdollisimman pitkälle kaarteessa. Vältä ulkokaarteen puolelle tuijottamista, koska sinne se pyörä lähtee sitten menemään.

 

[tidnab]

Tai niin kuin nuoruudessanikin kun uutisoitiin hepun ajaneet 30 km/h pihatiellä hirvikolarin ja kuoli... Eli tahdon vain sanoa että täysikasvuinen hirvi on helevetin iso eläin hiiren aivoilla ja se kykenee tappaa ihan kävelyvauhdissakin, eli hirven kohdalla nopeuden pudotus teoria on vain teoriaa. Aina hirven kohdalla on kyse vain ja vain tuurista - piste.

ÖHÖM. Hirvi on eläin joka EI havaitse yli 80km/h liikkuvaa kohdetta, oli se sitten auto, moottoripyörä tai vaikka mopo. Joten sillä on aika kova merkitys sillä nopeudella. Pienempi nopeus lisää myös kuljettajan aikaa reagoida tilanteeseen paremmin. Nimimerkillä kaksi kertaa autolla hirveä ja kaksi kertaa moottoripyörällä peuraa väistänyt ja onneksi oli oikea nopeus.

Hirvi ei havaitse yli 80km/h liikkuvaa kohdetta, mielenkiintoista... Onko sillä väliä tuleeko se liikkuva kohde suoraan kohti hirveä, esim. jos se seisoo keskellä tietä, tai näkeekö se pellon reunassa seisoessaan 500m päässä olevalla tiellä hirveen nähden sivusuunnassa 90km/h ajavaa rekkaa vai mitenkä? Mitenkäs jos hirvi juoksee tietä pitkin vastaantulevaa autoa kohti 40km/h niin näkeekö se autoa joka ajaa sitä kohden 50km/h vauhdilla?

 

[Teemu Tanila]

Eli juurihan se oli tuossa suhteutettuna. Onnettomuudet kasvoi 13 ja risat % ja kanta 9,8 % tammi-elokuun aikana.

Uudempaa kansainvälistä vertailumateriaalia, joka kertoisi tilanteemme suhteessa muihin maihin vuonna 2003-2005 ei vain ole saatavilla. Mutta kyllä onnettomuuksien kasvusta voi jo päätellä, että 2002 jälkeinen kehitys ei ole ollut Suomelle kansainvälisessä vertailussa imartelevaa, koska itseäni toistaen onnettomuuksien kokonaismäärä kasvaa meillä jopa nopeammin kuin kanta ja syitä tähän haluaa moni aidosti tunnistaa.

No, lyödään sitten (väitettyjen) provojen sijasta pöytään kylmää faktaa. Aika hyvin tässä on pärjätty verrattuna prätkäkantaan nähden, johon tietysti kuolemia ja onnettomuuksia on verrattava tilastoissa. Esim. vuonna 2002 oli kuolleita prätkäkuskeja 22 ja prätkien lukumäärä 115.000. Vuonna 2006 tähän asti on 22 vainajaa (jos tuo Tampereen valitettava onnettomuus otetaan mukaan) ja prätkien määrä n. 165.000 (lopullisia tietojahan kuolleista ja prätkäkannasta ei ole vielä v. 2006). Prätkien lukumäärä on kasvanut 4 vuodessa 43 %, mutta kuolleiden määrä ei käytännössä yhtään. Prätkäonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on kasvanut 480:sta 639:ään vuodesta 2002 vuoteen 2005 eli 33 % kun prätkien määrä on lisääntynyt samassa ajassa 115.000:sta 155.000:een eli 34 %. Vuosilta 1997-2005 laskettu 5 vuoden keskiarvo kuolemissa prätkäkantaan suhteutettuna on 15,5 100.000 prätkää kohti. Vuoden 2006 tähän astisten lukujen perusteella keskiarvoksi laskin 13,3, joten alle mennään kirkkaasti ellei kauden lopuksi tule suurta ruumisaaltoa (kun nuo ns. hirvenmetsästäjätkin ampuvat kaikkea liikkuvaa metsästätovereista ja traktoreista alkaen). Kaikki luvut lukuunottamatta vuoden 2006 lukuja löytyvät Liikenneturvan sivuilta.

En tiedä, mistä johtuu se, että ei ole kansainvälisiä vertailutietoja prätkäonnettomuuksista ajalla 2003-2005, mutta siitähän ei voi ainakaan normaalilla logiikalla (mutta sosialidemokraattisella logiikalla voi tietty aina) vetää johtopäätöstä, että "2002 jälkeinen kehitys ei ole ollut Suomelle kansainvälisessä vertailussa imartelevaa" johtuen siitä, että vertailutietojahan ei ole eli ei ole, mihin verrata. Liikenneturvan tilastojen mukaan onnettomuuksien kasvu olisi pitkälti tapahtunut prätkäkannan kasvun kanssa tasatahtiin. Ainahan joku voi tietysti yrittää kiistää joidenkin tilastojen arvon, varsinkin kun otetaan huomioon vanha perustotuus: valhe > emävalhe > tilasto. Ongelma siinä metodissa on se, että ei ole silloin olemassa yhtään luotettavaa tilastoa.

Tuli vain mieleen, että VTT:n julkaisussa vuonna 2002 "Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt" arvioitiin prätkäkannan olevan 130.000 vuonna 2006 (taulukko s. 39). Ennuste ulottuu vuoteen 2020 ja prätkien määrä pysyy ajalla 2005-2020 tuossa 130.000 kappaleessa. Ei voi syyttää julkaisun tekijöitä ainakaan liioittelusta.

Pakko nyt sen verran sanoa, että kyllä Bomberilla on paremmin hallussa ns. common sense ja tilastolliset menetelmät/ajattelutapa.

Ei ole mitään järkeä käynnistää tutkimuksia tai edes ylipäätään vaivata päätään esim. yhden vuoden aikana tapahtuneiden tilastomuutosten takia. Bomberin laskelmat sen sijaan merkitsevät ihan aidosti jotain (olettaen että lukemat on oikein).

No, toivottavasti Aironian kommentit eivät heijastele sitä taustalla käynnissä olevaa liikenneturvallisuustyötä, vaan ovat ennemminkin tämmöistä foorumilla tapahtuvaa spekulointia.

 

[seku]

Palkitaan sekun provoyritykset, vaikka mies vaihtaakin mielipiteitään kuin paitaa.

Eli juurihan se oli tuossa suhteutettuna. Onnettomuudet kasvoi 13 ja risat % ja kanta 9,8 % tammi-elokuun aikana.

Hups! Aironian kommentti on jääny multa näkemättä. ” Tilastolliset tutkimukset regressioanalyyseineen kaikkineen” ei ole minun taholta teilattu ”psykologien puuhasteluksi”, muistaakseni. Käsittelin ainoastaan sitä, ettei otantaa, joka on kaksikymmentä, voida luotettavasti tarkastella tilastollisin kriteerein, erityisesti regressioanalyysiä käyttäen. Jos sitä todella on käytetty, laitettakoon tuokin osio esille! Kansan suussa on valhe, emävalhe, tilasto. Se selittyy sillä, ettei käytetyt, tilastomatemaattiset metodit, kestä tarkastelua. Riippuvuus on tarkasteltava edustavasti. Tarkastelua alkeita esim:

Analyysin perusteiden alkeiden tarkastelua:
http://www2.uiah.fi/projects/metodi/088.htm#ttesti

>niin se maailma vain sekuseni menee, että tieto lisää tuskaa
Täsmälleen totta! Entisessä elämässäni minulle todella tuotiin näitä prosenttilaskuesimerkkejä, jotka oli tekijänsä mielestä tulkittavissa viiltäväksi analyysiksi. Mm. energiankulutus oli lisääntynyt 100 %. Kun sitten tutkin, mitä oli merkittävän prosenttilaskututkijan analyysin takana, selvisi, että kellarin palaneiden lamppujen tilalle oli vaihdettu uudet (akateemisen tutkijan yhteys todellisuuteen?). Prosenttilasku ei ole sellaisenaan tieteellisen tutkimuksen väline. Se ei ole sitä myöskään liikenneturvallisuustutkimuksissa. Lähes yhtä älyllistä on verrata kuolleiden määrää viime vuotiseen ja muodostaa siitä prosentuaalinen analyysi ja jättää koko analyyttinen suorite sille tasolle. Tälle, viiltävälle analyysille, tarvitaan ulkosuomalaisen tason arviointi, mielellään mahdollisimman julkisella foorumilla.

Niinpä tulisi, Suomessakin, ottaa käyttöön ne välineet, joita sovelletaan muuallakin. Erityisen toivottavaa olisi, että liikenneturvallisuustutkimuksissa kyettäisiin suhteuttamaan asioita todelliseen ajosuoritteeseen, vaikka se sitten näyttäisikin meikäläisittäin epäedulliselta, karussa ajoympäristössä; vrt. erityisesti tiestön kunto!

Tutkimus on tärkeä sarka. Teiden kunto on merkittävä liikenneturvallisuustekijä, vaikka se ei vaikuta liikenneministeriössä oleelliselta tutkimusalueelta. Onnettomuustapausten analysointi jää monista syistä varsin rajalliseksi intimiteettisuojan yms, asioiden vuoksi. Tilastollinen menetelmä on siksi tärkeä. En halua esiintyä tilastomatematiikan asiantuntijana, mutta koska olen tehnyt aikoinaan tehnyt tutkimusta, soveltaen tilastomatematiikkaa ja joutunut silloin omat soveltavat metodini akateemikoilla hyväksyttämään, joten niin se on, "aironiaseni” että niin se maailma vain menee, että tieto lisää tuskaa

Tilastomatemaattiset analyysikeinot eivät metoditeknisesti selviä esim. tästä:
http://www.bajahill.net/mponnettomuus1999.html
Tarkoitan varsinaisia analysointityökaluja, joskin tutkimus on silminähden ansiokkaampi, kuin prosenttilaskuharjoitukset.

Apua kotimaassa voisi hakea vaikka täältä.
http://www.stat.fi/

Kun ja jos, tutkimus on käynyt läpi ne kriteerit, että sitä voidaan pitää tilastomatematiikan kriteerit täyttävänä, myös metodisesti, voidaan tuloksella ylpeillä myös kansainvälisillä foorumeilla. Onhan ministeriön rahoittamat julkaisut näin laatuvarmistettu, onhan?

Vielä pikku julkinen tilasto:

http://statfin.stat.fi/StatWeb....FI&TT=2

Näytäpä nyt, liikenneministeriön tilastotutkija, tästä tilastomatemaattinen -myös metodinen, analyysi ja opeta meitä kaikkia.

 

[marpii]

Ovathan nuo prosenttiluvut ja tieteelliset tutkimukset varmaankin jonkun mielestä tärkeitä ja tarpeellisia.
Mutta, moottoripyörällä liikkuvia ihmisiä on siis kuollut tänä vuonna 21 kappaletta, minun mielestäni jokainen kuolema on turha joka harrastuksen parissa tapahtuu.
Mihinkään nollatoleranssiin en sentään usko, mutta en kyllä usko siihenkään, että vääjäämättä pitää kahdenkymmenen ihmisen menettää henkensä pyöräilyn parissa vuosittain.
Jos kuolleita olis 10, niin pitäskö ajokauden lopuksi vaikka ampua toiset 10, että lukumäärä täyttyisi.
Mutta jos noita kuolemia jollain yksinkertaisella koulutuksella tms. saisi vähemmäksi.
Ja itse itseäni toistaen, nuo suistumiset ovat suurin ryhmä (puolet) noissa turmissa, eli siis mutka-ajoon oppia lisää. Tuossa edellähän tulikin jo hyviä neuvoja. Lisää vaan ja kehitysideoita.

 

[seku]

Harvassa ovat ne, jotka ovat marpiin kanssa eri mieltä. Mukavaahan se olisi, jos ei kukaan kuolisi. Poliitikkojen asettamat tavoitteet ovat absoluuttisia, Siksi ministeriössäkään ei ehkä kaivata suhteellisuudentajua.

Toi antamani linkki: http://motosurvival.com/Fi/Onnettomuudet/koonta2006.html
On vissiin yksi parhaimmista listoista. Kuitenkin käsittelemäsi Tuusulan onnettomuus on selitetty:
”Motoristi menetti pyöränsä hallinnan oikealle kaartuvassa mutkassa.”

Tuli taas yksi suistumisonnettomuus, vaikka kyseessä on renkaan puhkeaminen. Suistumisonnettomuudet ovat merkittävä ja kasvava osuus. Kun niiden tutkintaa on kritisoitu, kritisoijat oppivat, että intimiteettisuoja ehkäisee tehokkaasti materiaalin julkista käyttöä ja siten myös analysointia.

Lisäksi lyhyisiin selitteisiin jää aina epätäsmällisyyksiä ja suoranaisia virheitä. Siltä pohjalta, kun tällaista otantaa, tällaisin selittein, käytetään lukumääräisesti suppean materiaalin perusteella, joudutaan hakoteille. Siksi otanta tulisi olla laaja –erityisesti jos sovelletaan tilastollisia menetelmiä, vaan on maamme pieni ja väestö sen, puhumattakaan moottoripyöräonnettomuuksissa kuolleista… etenkin vuositasolla.

Kun ja jos ajatellaan liikenneturvallisuustyötä ja vaikka vakuutusalan tilastoja, törmätään taas merkittäviin vaikeuksiin saada käyttöön muuta materiaalia, kuin mitä vakuutusyhtiöiden tiedotus jakaa. Sen tiedon perusteet ja etenkin johtopäätökset, vaikuttavat tarkoitushakuisilta, joten moottoripyöräonnettomuuksien tutkinnassa on todella sarkaa ja hyvin monenlaista.

 

[speedmaster]

Toivottavasti muistavat uutisoida loka-marraskuun taitteen iltapäivälehdissä "Motoristikuolemat kääntyivät jyrkkään laskuun!!"; ainakin ajamalla tapahtuneet sellaiset..

PS. tupakanpolttoon pitäisi saada nopeusrajoitukset; esim vain 5 röökiä päivässä, niin säästyisi muutama tuhat ihmishenkeä vuodessa.. Nyt tietysti joku röökin "vetomies" sanoo, ettei se haittaa jos omassa tuvassaan piipullisen vetää eikä vaaranna muita, mutta tietäkää, että siellä ilmastointiräppänän toisessa päässä saattaa olla astmainen mummo tai yskäinen sylivauva!!

 

[pato]

Noi tilastot, missä kerrotaan montako motoristia missäkin maassa kuolee vuodessa antaa aivan väärän kuvan siitä kuinka turvallien maa Suomi on verrattuna esimerkiksi eteläeuroopan maihin. Suomessa ajetaan vuodesta 6 kk ja etelässä 12 kk. Jos siis kuolonkolarit suhteutettaisiiin per kk niin johan meilläkin prosenttiluvut nousisivat.
Ja sit vielä noista 21 menehtyneestä motoristista, 17 olisi vieläkin keskuudessamme, jos eivät olisi olleet typeriä.

 

[Koris]

Ja sit vielä noista 21 menehtyneestä motoristista, 17 olisi vieläkin keskuudessamme, jos eivät olisi olleet typeriä.

Meidän omista sukulaisistamme olisi vähintään tuo 17 kpl keskuudessamme, elleivät he olisivat olleet typeriä:

- Eero teki itsarin 18 vuotiaana
- Jussi söi liikaa epäterveellistä ruokaa ja kakkostyypin diabetes vei miehen jo 54 vuoden iässä
- Anja murehti liikaa aikamiespoikiensa yksinäisyydestä, ja sai fataalin sydänkohtauksen 49 vuoden iässä
... jne...

Tuo määritelmä typerä on valitettavasti vähän hassu liikenneturvallisuudesta keskusteltaessa...

 

[Tylyttäjä]

Noi tilastot, missä kerrotaan montako motoristia missäkin maassa kuolee vuodessa antaa aivan väärän kuvan siitä kuinka turvallien maa Suomi on verrattuna esimerkiksi eteläeuroopan maihin. Suomessa ajetaan vuodesta 6 kk ja etelässä 12 kk. Jos siis kuolonkolarit suhteutettaisiiin per kk niin johan meilläkin prosenttiluvut nousisivat.
Ja sit vielä noista 21 menehtyneestä motoristista, 17 olisi vieläkin keskuudessamme, jos eivät olisi olleet typeriä.

Entä kun verrataan vaikkapa Ruotsin, Norjan ja Tanskan tilastoihin

Suomi on siinäkin vertailussa ylivoimainen.

Ihme juttu, kun jotkut yrittää väkisin saada keksittyä ongelman, vaikkei sitä ole. Luulis olevan parempaa ja hyödyllisempääkin tekemistä.

Tosiasia on, että motoristeja kuolee ihan pirun vähän suhteessa motoristien määrään ja moottoripyöräkantaan.

Nollatoleranssista on ihan turha haaveilla. Niin kauan, kuin tuolla tienpäällä jollain härveleillä liikutaan, pieni osa (tässä tapauksessa promillen osia) menehtyy.

Mikset olisi ennemmin huolissasi vaikka itsemurhien määrästä, alkoholiongelmista, henkirikoksista, rattijuopoista, hukkuneista tai liukastuneista.

 

[mcmies]

Koska itsekin olen DI, en lähde Sekun viitoittamalle linjalle pitämään itseäni absoluuttisen totuuden lähteenä. Jos tietääkin paljon, niin sen pitäisi lähinnä muistuttaa meitä siitä miten paljon maailmassa on olemassa asioita joista emme tiedä. Tietoa on kuitenkin aina jokaisella rajallisesti, mutta uuden ymmärtämisen mahdollisuus on rajaton.

No johan on. Nyt eivät ole yli-insinöörikoulun opit menneet perille ollenkaan... onneksi!

 

[seku]

No johan on. Nyt eivät ole yli-insinöörikoulun opit menneet perille ollenkaan... onneksi!

Tai sitten aamukammassani jäljellä olevien piikkien vähyys pakottaa tunnustamaan tosiasiat...

Menestystä uusiin haasteisiin! Kysymykseni/toiveeni ei nyt välttämättä ollut suoraan sinulle, vaan niille tutkijoille, jotka ministeriön toimeksiannosta niitä tutkimuksia tekevät.

 

[seku]

Eipä Sekukaan varmaan ymmärrä, että ikävien asioiden ääneensanominen ja niille vasta-argumenttien hakeminen on työtäni.

Ei -ei sekukaan kaikkea ymmärrä. Kuhan ny yritin selventää kyseenalaistamaani argumentointia... sen perusteita ja tekotapaa.

 

[mcmies]

No johan on. Nyt eivät ole yli-insinöörikoulun opit menneet perille ollenkaan... onneksi!

Tai sitten aamukammassani jäljellä olevien piikkien vähyys pakottaa tunnustamaan tosiasiat...

Nyt taitaa "aironiaseni" olla turhan vaatimaton!

 

[rico]

Lyhyesti ja pelkistettynä moni lienee sitä mieltä, että koska suuri osa kuolemaan johtaneista moottoripyöräonnettomuuksista johtuu kuljettajan puuttuvasta ajotaidosta (-kortista), kännissä, huumeissa tai varastetulla pyörällä ajamisesta tai muusta 'älyttömästä' kohelluksesta, on hölmöä tai vähintään epäreilua keskustella tavallisiin motoristeihin suuntautuvista sääntörajoituksista tai muista liikenneturvallisuutta muka lisäävistä toimenpiteistä.

On aivan järjetön idea, että 99 % motoristeista joutuu 'kärsimään' sen vuoksi, että kymmenen-viisitoista hölmöä koheltaa itsensä hengiltä. Nimenomaan noihin järjen jättiläisiin nuo toimenpiteet eivät millään lailla vaikuta tai tehoa!
Jos joku ei välitä ajokortin puutteesta tai liikennesäännöistä muutenkaan, mitä sääntöjen kiristäminen auttaa?!?


Ajatelkaa nyt käytännön esimerkkiä: Hyvällä suoralla ja hiljaisella 100km/h rajoitetulla maantienpätkällä sattuu vuoden aikana kolme ulosajoa, jotka kaikki johtuvat siitä, että kuljettaja on joko ajanut kännissä tai valtavalla ylinopeudella.
No, ikävä juttu. Mitä keksivät viranomaiset? Heureka!
Laitetaan tielle kahdeksankympin rajoitus!
Siinähän se ongelma ratkesikin.

Tällaista on suomalainen liikenneturvallisuustyö pahimmillaan.
Kokonaisuus ja maalaisjärki hukkuvat tilastojen ja näpertelyn taakse.