• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Jarrutusmatka

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sportster2
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tilanne
Keskustelu on suljettu.

sportster2

New member
Kaikki varmasti ovat kuulleet jarrutusmatkoihin liittyvän viisauden eli nopeuden kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa jarrutusmatkan. Mutta ei liene haitaksi lukaista asia vielä kerran läpi, ehkä niitä fysiikan lakeja alkaa sitten itse kukin paremmin kunnioittaa.

Tuo nelinkertainen jarrutusmatka on nimittäin niin iso pidennys, että sitä ei aina kertakaikkiaan tule ajateltua, että se todellakin on niin paljon. Joskus huomaa itsekin pitävänsä liian lyhyttä turvaväliä, jos vaikka lähdetään 40 alueelta 80 alueelle.

En nyt osaa ottaa kantaa ikuisuusvääntöihin kuten mikä laite pysähtyy nopeimmin tai kuka pääsee lähimmäs tehokkainta jarrutusta, jokaisen pitää itse kokeilla omat matkansa jossain suljetulla alueella.

Esim vaikka tällä sivulla on laskentakaavoja, teoreettisia matkoja, käytännön matkat toki ovat pidempiä kuin se teoreettinen minimi.

Toivottavasti tämä antaa ajattelemisen aihetta niillekin jotka valitsevat itse omat nopeutensa.
 
Jos jarrutusmatkaa ei tule ajateltua, kannattaa tehdä radalla esimerkiksi 1000 toistoa 200-300 km/h nopeudesta. Sen jälkeen ei enää pelota niin paljon nostaa vauhti 40:stä 80:een ja muutoksen voi myös helposti arvioida. Hidastuvuus sinänsä ei juuri muutu nopeuden kasvaessa, ainoastaan jarrutusmatka ja -aika pidentyvät. Ongelmia tulee ainoastaan silloin, jos kokeilee tuota huippunopeudesta jarruttamista tahtomattaan, ensimmäistä kertaa elämässään samalla kertaa kun kokeilee pyörän huippuja.
 
Avaus muistuttaa miksi ruuhkaisten kehäteiden ja moottoriteiden liikenteessä kannattaa fuskata ja aloittaa jarrutus ennen edelläajavaa.

Parhaiten tämän voi tehdä vilkuttamalla jarruvaloa takanatulevan herättämäiseksi moottorijarrutuksen aikana ja sen jälkeen voikin jäädä seuraamaan koska edelläajava huomaa mitä on tapahtumassa.

En väitä aina pystyväni tuohon, mutta se on hyvä tavoite. Tämä on ennakointia, johon sekä kukkahatulla että vetomiehellä on varaa ilman kasvojen menetyksen pelkoa, jos vain osaavat.
 
En koskaan ruuhkissa jarruta, vain moottorilla. Haluan että takana ajava tietää että hidastan, painan aina jarrua, syttyy Jarruvalo. On ainakin ilmoitettu että hidastan!
 
ei se edessä menevä kuitenkaan koskaan pysähdy kuin seinään kun aloittaa jarrutuksen.
turvaväli jos on riittävä niin ei reaktioajan puitteissa hivauta edellä menijän perään ja ehtii aloittaa oman tehokkaan jarrutuksen.
 
Tossa vähän aikaa sitten märällä Kehä-I:llä tuli eteen tilanne, jossa edellä ajava auto poksautti sen edellä ajaneen perään. Näin jo etukäteen että tuossa on säätö tulossa, mutta silti tuli hieman kiire löytää kottaraisesta jarruja ja yrittää jotenkin varmistella, ettei omaan persrakoon änkeä kukaan. Tuostapa ne ketjukolarit tulee, äkkiseltään riittäväksi katsottu turvaväli käykin aika äkkiä ahtaaksi kun peräänajon kaltainen Kehien normitilanne sattuu vastaan. Ei olisi väliksi testata mopolla tuota.

Avausviestissä linkitettyyn juttuun voisi kommentoida sen verran, että samalla kun asia on esitetty aivan liian monimutkaisilla kaavoilla, on homman oleellisin pointti onnistuttu väistämään. Se pointti selviää aika äkkiä, kun vetää taviskuskeille jarrutreenin. Ja tunnelma vaan tiivistyy, kun jatketaan treeniä sopivan taitaviksi katsottujen kanssa maantienopeuksiin asti. On se human factors vaan ihmeellinen asia, paljon ihmeellisempi kuin jarruletkujen paisuntaviive.
 
Parhaiten tämän voi tehdä vilkuttamalla jarruvaloa takanatulevan herättämäiseksi moottorijarrutuksen aikana ja sen jälkeen voikin jäädä seuraamaan koska edelläajava huomaa mitä on tapahtumassa.
Erittäin pieni ja yksinkertainen konsti viestittää jotakin takantulijalle ja saada itselle pelivaraa myös taakse.

Samaten...vilkku..säästöt ovat melko mitättömiä jos kytkee vilkun vasta kääntyessä.

Näitä kandeis pohtia jokaisen.
 
MP kouluttajana, tämä ns. hyvät jarruttajat, Myytti, romuttuu aika äkkiä. Kun pitää, tosissaan alkaa jarruttelemaan, esim kurssilla, nähty on, kaatojakin, etujarrulla. Se on vaan Myytti. Ainoa hyvä jarruttelija on ABS. Muut on vaan keskitasoa. Jos turvaväli riittää, toivottavasti! Voi toki oppia jarruttamaan tiukassakin tilanteessa! Kyllä, kun vaan harjoittelee!

Vetomies ABS ? En usko!
 
Ensimmäiseen viestiin kommenttina:

Kuvittelisin jarrutusmatkaan vaikuttavan huomattavasti enemmän kuskin taidot ja pyörän jarrujen mitoituksen, kuin fysiikan teoriakaavojen tutkiskelu.

Jos mopedi on ylipainoinen ja jarrut alimitoitettu ei teoriatiedoista paljoa ole apua. Paitsi jos ymmärtää ajoneuvon rajoitukset ja pitää vauhdit konstruktion rajoissa, alle 60 km/h.

Selvennyksenä vielä etten itse kuulu vetomiesten, kukkahattujen enkä tosimotoristien kastiin.

Niin kysymyksenä vielä: Kuka sen nopeuden valitsee, ellei itse? Liikennetilanteen, mopon ominaisuuksien ja omien taitojen mukaan.
 
Jarruvalohan vois syttyy myös moottorijarrutuksessa, pelastais persuksii.
Kaasun lepuuttajaa käyttäessä sormet on (voi olla) valmiimpana jarruttamaan kun sormet lepää jarrukahvan päällä.
Ei siinä paljoo voita, mut satasen nopeudessa varmaan 6,23m.
Täytyypä hankkii ne punosletkut, niillä vielä 2,77m lisää.
tekee muuten yhteensä 9,00 metrii vähemmän jarrutus matkaa...joskus se riittää ettei mee nenä ruvelle  
062802moto_prv.gif
 
MP kouluttajana, tämä ns. hyvät jarruttajat, Myytti, romuttuu aika äkkiä. Kun pitää, tosissaan alkaa jarruttelemaan, esim kurssilla, nähty on, kaatojakin, etujarrulla. Se on vaan Myytti. Ainoa hyvä jarruttelija on ABS. Muut on vaan keskitasoa. Jos turvaväli riittää, toivottavasti! Voi toki oppia jarruttamaan tiukassakin tilanteessa! Kyllä, kun vaan harjoittelee!

Vetomies ABS ? En usko!
Eiköhän tuo ole aika selvää mikä on tilanne kun katsoo Uskalin testit ABS-Hondalla. Tuskin jättää kovinkaan paljon epäselvää,
vai onko Uskali vielä riittävän pätevä kaveri jarruttamaan... (kuitenkin ns.vetomies ja kaikkea...)  
tounge.gif
 
Jessus mitä tuubaa tuolla sivustolla...

Maksimihidastuvuudeksi on laskettu 6,67m/s^2 kun käytännössä hidastuvuus pitäisi saada suhteellisen vaivattomasti 8m/s^2 ja pyörälehtien testeissä on jarruteltu yli 9m/s^2 hidastuvuuksia. Miksi ko. tilanteessa lasketaan vain eturenkaalla jarrutus, kun minä ainakin käytän molempia renkaita jarrutukseen.

Saa olla prätkä aika heikossa hapessa ja jarruletkut tehty purukumista jos jarruviiveet on luokkaa 0,36s.. Vanhemmissa autoissa ja kuorma-autoissa tuo voikin pitää paikkansa, mutta muuten on kyllä aika schaissea.

reaktioajaksi voidaan ottaa tosiaan mitä tahansa 0,3s-5s. Riippuu siitä mielentilassa kuski on. (vrt. radalla vetämässä settiä vs. turvallinen 33h ajorupeama takana rautaperseajossa Nordkappista Gibraltarille) Tästä lienee väännetty jo ihan tarpeeksi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mihin tuon artikkelin kirjoittaja perustaa väitteensä siitä, että kitkakerroin pienenee ajonopeuden kasvaessa... Jos viitataan siihen, että renkaan kosketuspinta-ala pienenee, ei se kuitenkaan vaikuta kitkakertoimeen eikä edes hidastuvuuteen. Ainoa selitys voisi olla, että pyörä "lähtee lentoon" eli kevenee, mutta aika hiljaista voi olla tämäkin.

Huomioimatta on jäänyt sellainen pikku juttu, kuin ilmanvastus. Kahdensadan nopeuksissa ilmanvastus alkaa olemaan moottoripyörälle jo ihan todellinen hidastuvuuden lisääjä, korkeammista nopeuksista puhumattakaan. Tämä perustuu siihen, että ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä, eli samalla tavalla kuten jarrutusmatkakin. Moottoripyörä on verrattain kevyt kapistus ja siksi ilmanvastus jarruttaa sen menoa enemmän kuin esim. autoa.

Alussa huudettiin fysiikkaa apuun, mutta käytetään vain ne elementit jotka tukevat omaa teoriaa. Näppärää...

Joka tapauksessa olen Hannulan ja muiden kanssa samaa mieltä siitä, että suurin vaikuttava tekijä löytyy sieltä satulan ja tangon välimaastosta. Absit on kivat, muttei nekään autuaaksi tee.
 
Kuvittelisin jarrutusmatkaan vaikuttavan huomattavasti enemmän kuskin taidot ja pyörän jarrujen mitoituksen, kuin fysiikan teoriakaavojen tutkiskelu.

Jos mopedi on ylipainoinen ja jarrut alimitoitettu ei teoriatiedoista paljoa ole apua. Paitsi jos ymmärtää ajoneuvon rajoitukset ja pitää vauhdit konstruktion rajoissa, alle 60 km/h.
Avauksessa esitetty jarrutusmatkan suhde nopeuden neliöön pätee ja nopeuden tuplaaminen tosiaan vähintään nelinkertaistaa jarrutusmatkan.

Tuo vähintään tulee käytännön tilanteessa siitä, että myös sinä tuossa yllä olet oikeassa ja huono kuljettaja tai huonot jarrut voivat ainoastaan pahentaa tilannetta optimista.

Tässä ollaan nyt turvavälikeskustelun ytimessä: koska erot kuljettajien havaintomatkassa ja jarrutustekniikassa ovat valtaisat, häviävät eri ajoneuvojen jarrutehojen erot kohinaan käytännön liikennetilanteessa. Huonot törmäävät hyvilläkin jarruilla ja hyvät eivät millään jarruilla.

HUOM: nyt en puhu niinkään siitä kuinka kovaa tai kuinka lähellä (kilo)metreissä mitattuna joku ajaa, vaan siitä, kuinka todellinen käsitys kuljettajalla on omasta todellisesta pysähtymismatkastaan.
 
Esim vaikka tällä sivulla on laskentakaavoja, teoreettisia matkoja, käytännön matkat toki ovat pidempiä kuin se teoreettinen minimi.
Yritin etsiskellä sieltä nopsaan mittoja jarrutukselle eri vauhdeissa. Noh lopulta löytyikin. Silmään pisti se, että reaktioaika ajaessa 200 km/h on hitaampi kuin ajaessa 100 km/h. Voihan tälle olla joku selitys, mutta en sitten jaksanut enää alkaa sitä etsimään, kun ero ei tunnu perustellulta. Omalla kohdala se reaktio varmaankin hidastuisi, kun olisin kuitenkin 200 km/h vauhdeissa jännäkakan vuoksi liian keskittynyt rypistämään kankkuja, mutta yleisesti, tuskin.
 
"Moottoripyörä on verrattain kevyt kapistus ja siksi ilmanvastus jarruttaa sen menoa enemmän kuin esim. autoa".

Kerro millä tavalla ajoneuvon paino (massa) vaikuttaa ilmanvastukseen?. Hidastuvuuteen ja kiihtyvyyteen kylläkin melkolailla suoraan.
 
Ajelin tuossa kesäloman aikana seitkytlukulaisella rumpujarrullisella pyörälläni ja meinasin saada halvauksen kun jouduin vähän tiukempaan jarrutukseen.Niillä täytyy kyllä ennakoida ja paljon.Toistuva kovempi jarru söi tehot kokonaan.Ja siellä on sentään uudet hilut rummuissa sisällä.Ei ihme että silloin kolisi vähän useammin.
Mutta aiheeseen liittyen,vaikka en omaan matkaenskaan huolikaan abseja,puhtaisiin katuvehkeisiin ne ovat varmaan ihan oivalliset varusteet.Taitavat antaa tavan tallaajalle aika paljon lisäturvaa.Edellinen kokeilu soralla teki selväksi että sinne ne eivät kaikilla pinnoilla kyllä sovellu.Eiköhän ne ole muutaman vuoden päästä ihan vakiokamaa katuvehkeissä.
 
"Moottoripyörä on verrattain kevyt kapistus ja siksi ilmanvastus jarruttaa sen menoa enemmän kuin esim. autoa".

Kerro millä tavalla ajoneuvon paino (massa) vaikuttaa ilmanvastukseen?. Hidastuvuuteen ja kiihtyvyyteen kylläkin melkolailla suoraan.
Jos pyörä painaa kuskeineen 300kg ja siihen kohdistuu 100km/h vauhdissa vaikka nyt 100N voima, ilmanvastus aiheuttaa hidastuvuuden 0.33m/s^2 autolla taas 1500kg ja 300N jolloin saadaan 0.2m/s^2. Lukemat ihan hatusta kun ei tietoa auton tai pyörän ilmanvastuksista mutta idea ilmeisesti tuollainen. Pyörä on tosin aika kapea verrattuna autoon kun taas auto on toisaalta tasainen joka puolelta ja jotenkin virtaviivaiseksi suunniteltu.
 
Pysähtymismatka (eli reagointiaika + jarrutusmatka) tosiaankin kasvaa aika yllättävän vikkelästi vauhdin kasvaessa esim. 80->100, 100->120, 120->140, jne.

Eli aika pieni lisäys nopeudessa tarkoittaa huomattavasti kusisempaa paikkaa, jos ei supermanin luokkaa olevia väistämiskykyjään voikaan syystä tai toisesta hyödyntää. Jos vaikka menee hartiat lukkoon juuri silloin, kun ei pitäisi.

Vauhtihan ei suurimmalla osalla nykypyöristä tunnu yhtään missään, mutta äkkipysäys silti tuntuu ihan kuten aina ennenkin.

Ja ABS:it tulee kaikkiin katumoottoripyöriin ihan perustellusti. Äärimmäisen harva meistä on niin hyvä, että saa 100% jarrutustaidoistaan käyttöön samalla hetkellä, kun menee kalsarit vaihtoon. Ylivoimaisella valtaosalla meistä tekee 50% tiukkaa juuri silloin.
 
"Moottoripyörä on verrattain kevyt kapistus ja siksi ilmanvastus jarruttaa sen menoa enemmän kuin esim. autoa".

Kerro millä tavalla ajoneuvon paino (massa) vaikuttaa ilmanvastukseen?. Hidastuvuuteen ja kiihtyvyyteen kylläkin melkolailla suoraan.
Jahas, pilkkua piti nusasta. Massahan ei tietenkään vaikuta ilmanvastukseen vaan siitä johtuvaan hidastuvuuteen. Koitas heittää kiveä ja saman ilmanvastuksen omaavaa paperipalloa.
 
Tilanne
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös