sky, mikä on kokemuksiesi perusteella näkemyksesi siitä, miten hyvin tuollainen LiFePo-kennosto soveltuu normaalilla latausjärjestelmällä varustettuun moottoripyörään? Eli lähinnä mikä on ns. ylilatauksen ja yksittäisen tai useamman kennon vikaantumisen todennäköisyys, jos balansointi laiminlyödään ja lataukseen käytetään vain pyörän omaa latausjärjestelmää eli kennosto ei pääse varsinaisesti purkautumaan sykleinä kuten sähköautossa?
Itse en laittaisi ko kennoja käynnistysakkujen tilalle. Tilanne jossa kennoja ladataan purskemaisella virralla ja kennoston varauksen taso on mitä sattuu on huonoin mahdollinen lähtökohta kyseisille kennoille. Tällöin helposti liikutaan ylä ja alarajoilla, joissa kennojen sisäiset erot ovat suurimmat mahdolliset, jolloin ne vaurioituvat helpoiten.
Katukäytössä ko ratkaisusta ei ole mitään apua ja ratakäytössä taas virrantarve on niin pieni että kannattaa käyttää erillisiä latureja. Muutenkin kisavehkeestä kannattaa heittää laturi kuuseen pois painamasta ja lisäämästä hitausmomenttia
Lähtökohtana kennojen kestämiselle ilman balansointia on kyse siitä kuinka hyvin kennosi ovat samanlaisia. Halvemmat kiinalaiset ovat huonompia toleranssiltaan, mutta kalliimmat amerikkalaiset ovat parempia toleransseiltaan.
Eli käytännössä on kyse kuinka monta Ah kuhunkin kennoon mahtuu ja mitkä ovat kennojen impedanssit. Käytössä kuvioihin astuu myös kennojen lämpötila joka on esim. 4 kennon sarjassa aika pieni, kun taas sähköautossa se voi olla hyvin suurikin. Kymmenen asteen lämpötilaero vaikuttaa jo erittäin rajusti kennon sisäiseen impedanssiin(vastukseen) ja tämä taas aiheuttaa sen että kennot elävät hyvinkin erilaista elämää, jolloin myös balansoinnin tarve on suuri.
Periaatteessa kannattaisi ostaa kennoja isompi erä varmistaakseen että saa mahdollisimman samanlaiset kennot.
Tällöin jokaisen kennon kapasiteetti ja impedanssi pitäisi mitata. Mittaus kannattaneen tehdä kolmessa eri pisteessä: täytenäisenä, puoliksi ladattuna ja lähes tyhjänä.
impedanssin laskukaava on Rs=(U1-U2)/(I1-I2)
U1,U2,I1 ja I2 saadaan siten että tehdään kaksi eri mittausta samalla kennolla: Laitetaan kuormaksi kaksi eri vastusta. ELi jos vaikka kennon koko on 3.2Ah otetaan vastukseksi 1Ohm tehovastus (5w) jolla tehdään enimmäinen mittaus. Toinen mittaus tehdään 2 ohm tehovastukssa( 5W) riittää kuhan et pidä kauaa päällä
I:t saat suoraan laskemalla: 3.2A ja 1.6 A, mittaus on toki aina parempi. U:t täytyy mitata yleismittarilla.
Kapasiteetit saadaan laskettua tehokkaasti labraamalla. Eli sopiva tehovastus paikoilleen ja sitten vaan mittauslukemat virta ja jännite ylös esim 5 minuutin välein. Lähtökohta on se että kaikki kennot ladataan samaan jännitteeseen, esim. 4.2V ja puretaan vaikka 2.7 volttiin. Mittauspöytäkirjasta sitten vaan lukemat ylös exeliin ja lasketaan Ah:t.
Ennenkuin akkupaketti otetaan ekankerran käyttöön kannattaisi kaikkien kennojen plus ja miinusnavat yhdistää (kytkeä kaikki kennot rinnan) ja ladata kennopaketti täyteen hyvin pienellä virralla. Tämän jälkeen kennopaketin pitää antaa olla kasassa pari päivää, että virrat ja lämpötilat tasoittuvat. Tällöin kennosto on parhaassa mahdollisessa tilassa, mikäli kaikki kennot ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia.
Jos rakentaisin kisakäyttöön akkupaketin niin voisin käyttää yhtähyvin näitä edellä mainittuja litiumkobolttikennoja jotka ovat tulenarkoja. Käyttäisin vain tätä mainitsemaani erillislatausta, niin akut eivät syty palamaan.
