Shell V-Power

[compact_d]

Kun lukee noita Shellin speksejä, niin olellisin arvo puuttuu lämpöarvo. Mutta V-Poweriin on lisäaineistettu vähän etanolia ja noin 15 % eettereitä, kun 95 noita ei ole ollenkaan. Eettereiden ansiosta V-Powerissa on 2,7 % happea, eli maksimi määrä mitä EU-salllii. Eetterit nostavat:

- Oktaanilukua
- Lämpöarvoa
- ja vähentävät korroosiota

Alkoholipohjaisena tuotteena eetteri ei nokea eli palaa puhtaammin ja kun ei nokea tulee huomattavasti vähemmän vähentyy kitka. Alkoholilla on puhdistava vaikutus, joten se todellakin pitää paikat kunnossa.

En nyt sanoisi että nuo Shellin mainokset ole tuulesta temmattuja. Korkeampi tiheys ja lämpöarvo nostavat palolämpötilaa ja siten tehoa.

Miksi tuossa testatussa Cliossa ei noussut teho?

Tuosta vertaamaan Shellin 95:ttä ja V-Poweria:
95: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/formula_bensiini95.pdf
V-Power: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

Kyllä siellä 95:ssä on myös ne eetterit. Etanoli puuttuu, mutta perinteisesti sen ajatellaan laskevan tehoa..

Hapen määrä liikkuu Shellin mukaan samalla alueella sekä 95:ssä että V-Powerissa, eli 2.0-2.7%.

Että näin.. Kandee oikeesti lukee tarkasti noi speksit, ettei mee mutuilun puolelle

Ainoa ero hapen määrän ilmoittamisessa on se, että V-Powerille ilmoitetaan tyypillinen arvo < 2.7%. 95:n tapauksessa se ilmoitetaan 2.1%. Tuo voi käytännössä olla siis ihan sama asia, koska vaihteluväliksi ilmoitetaan sama

Njaa, katoppas olihan siellä Eetteriäkin 95:ssa. Tosin sitä on 4 % vähemmän kuin V-Powerissa. Mitä mutuiluun tulee, niin olet väärässä noissa laaturajoissa. Ei Shell niitä laaturajoja määrää, vaan ne tulee EU-direktiivistä (EN 228). Jos Shell ilmoittaa happipitoisuuden tyypilliseksi arvoksi 95:lle 2,1 % niin se käytännön vaihteluväli on 2,099 - 2,101 %.

En tiedä miksi Cliossa ei tehot nousseet, enkä niin ole väittänytkään. Shell mainostaa että heillä on oktaanitasoltaan korkein bensiini markkinoilla. Jos moottori kykenee sitä käyttämään hyväkseen, niin tehot nousee automaattisesti. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa? Saabissa ahtopaineet nousivat automaattisesti 0,1 barilla ja se tuntuu aika perkeleesti selkänojassa.

Perinteisesti korkeaoktaanisessa bensiinissä on korkeampi lämpöarvo ja tiheys. V-Powerin speksit viittaavat myös siihen (korkeampi tiheys, enemmän Eetteriä). Tällöin vaparistakin saadaan enemmän tehoa, jos ruisku ja sytkä säädetään kohilleen.

 

[Tylyttäjä]

Kun lukee noita Shellin speksejä, niin olellisin arvo puuttuu lämpöarvo. Mutta V-Poweriin on lisäaineistettu vähän etanolia ja noin 15 % eettereitä, kun 95 noita ei ole ollenkaan. Eettereiden ansiosta V-Powerissa on 2,7 % happea, eli maksimi määrä mitä EU-salllii. Eetterit nostavat:

- Oktaanilukua
- Lämpöarvoa
- ja vähentävät korroosiota

Alkoholipohjaisena tuotteena eetteri ei nokea eli palaa puhtaammin ja kun ei nokea tulee huomattavasti vähemmän vähentyy kitka. Alkoholilla on puhdistava vaikutus, joten se todellakin pitää paikat kunnossa.

En nyt sanoisi että nuo Shellin mainokset ole tuulesta temmattuja. Korkeampi tiheys ja lämpöarvo nostavat palolämpötilaa ja siten tehoa.

Miksi tuossa testatussa Cliossa ei noussut teho?

Tuosta vertaamaan Shellin 95:ttä ja V-Poweria:
95: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/formula_bensiini95.pdf
V-Power: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

Kyllä siellä 95:ssä on myös ne eetterit. Etanoli puuttuu, mutta perinteisesti sen ajatellaan laskevan tehoa..

Hapen määrä liikkuu Shellin mukaan samalla alueella sekä 95:ssä että V-Powerissa, eli 2.0-2.7%.

Että näin.. Kandee oikeesti lukee tarkasti noi speksit, ettei mee mutuilun puolelle  

Ainoa ero hapen määrän ilmoittamisessa on se, että V-Powerille ilmoitetaan tyypillinen arvo < 2.7%. 95:n tapauksessa se ilmoitetaan 2.1%. Tuo voi käytännössä olla siis ihan sama asia, koska vaihteluväliksi ilmoitetaan sama  

Njaa, katoppas olihan siellä Eetteriäkin 95:ssa. Tosin sitä on 4 % vähemmän kuin V-Powerissa. Mitä mutuiluun tulee, niin olet väärässä noissa laaturajoissa. Ei Shell niitä laaturajoja määrää, vaan ne tulee EU-direktiivistä (EN 228). Jos Shell ilmoittaa happipitoisuuden tyypilliseksi arvoksi 95:lle 2,1 % niin se käytännön vaihteluväli on 2,099 - 2,101 %.

En tiedä miksi Cliossa ei tehot nousseet, enkä niin ole väittänytkään. Shell mainostaa että heillä on oktaanitasoltaan korkein bensiini markkinoilla. Jos moottori kykenee sitä käyttämään hyväkseen, niin tehot nousee automaattisesti. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa? Saabissa ahtopaineet nousivat automaattisesti 0,1 barilla ja se tuntuu aika perkeleesti selkänojassa.

Perinteisesti korkeaoktaanisessa bensiinissä on korkeampi lämpöarvo ja tiheys. V-Powerin speksit viittaavat myös siihen (korkeampi tiheys, enemmän Eetteriä). Tällöin vaparistakin saadaan enemmän tehoa, jos ruisku ja sytkä säädetään kohilleen.

Vaihteluväliksi on spekseissä ilmoitettu sekä 95:lle että V-Powerille 2.0-2.7.

Tuossa oli muuten juuri Koriksen Neste Oilin tutkijalta saama vastaus. Lämpöarvon ja oktaanin nousu ei kulje käsi kädessä ainakaan heidän bensoissaan. Tuskin muillakaan. Oktaani kun ei ole palamista parantava aine..

Sitähän tässä ollaan koitettu kertoakin, että suurimpaan osaan prätkistä tai autoista ei tule tuolla lisää tehoa. Niinhän Shell antaa ymmärtää, että teho nousisi ihan kaikissa vehkeissä. Täälläkin moni sitä käyttää suuremman tehon toivossa, jotkut jopa väittää huomaavansa ihan tavallisessa prätkässä eroa, vaikka ei ole turpoa tai erityisen korkeita puristuksia  

Turbot yms on sitten eri juttu, jos ne pystyy hyödyntämään korkeampaa oktaania.

Tässä vielä se Shellin mainos. Hyvin tuntuu uppoavan yleisöön. Kyllä tuossa annetaan ymmärtää, että suorituskyky kasvaa laitteessa kuin laitteessa tankkaalla V-Poweria:

Shell tuo myyntiin Suomen markkinoiden korkeimman oktaanitason omaavanbensiinin. Shell V-Power on lyijytön ja rikitön yli 99-oktaaninen bensiini, joka on kehitetty antamaan autolle parempaa suorituskykyä, vähentämään kitkaa moottorissa ja pitämään moottorin puhtaana sekä poistamaan moottorissa olevaa likaa ja karstaa. V-Power lisää ajomukavuutta ja tarjoaa ajamisen iloa.



Kesäkuun 7. päivä oy Shell ab lanseeraa uuden polttoaineen - Shell V-Powerin. Uusi bensiini on kehitetty parantamaan auton tehoa ja kiihtyvyyttä ja antamaan autoilijalle nautinnollisen ajokokemuksen. Tämä saavutetaan uuden bensiinin ainutlaatuisen koostumuksen ansiosta.



”Omat tutkimuksemme osoittavat, että Shell V-Power takaa moottorille paremman suorituskyvyn verrattuna tavalliseen polttoaineeseen. Autot kiihtyvät nopeammin ja moottori reagoi herkemmin,” sanoo Henry Hellberg, joka toimii Suomen Shellin huoltamotoimintojen myyntijohtajana. ”Shell voi nyt tarjota Suomen markkinoille todella tehokasta bensiiniä. Yleensä sanotaan, että kaikki bensiinit ovat samanlaisia, mutta ainakaan enää tämä väite ei pidä paikkansa,” jatkaa Henry Hellberg.



Korkean oktaaniluvun lisäksi uudessa bensiinissä on kitkaa vähentävä ominaisuus, mikä auttaa lisäämään moottorin suorituskykyä. Shell V-Power puhdistaa moottorin imu- ja ruiskutusjärjestelmiä, ja antaa moottorille paremman suojan.



Suorituskykyä parantavan polttoaineen kehitys on haaste, joka vaatii merkittävät tutkimus- ja tuotekehityspanostukset. V-Power on kehitetty yhteistyössä Shellin tutkimus- ja tuotekehitysyksikön (Shell Global Solutions) sekä Englannin ja Saksan tutkimuslaboratorioiden kanssa, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja polttoainetutkimuksistaan. V-Powerin kehitystyössä hyödynnetään kokemuksia Ferrarin ja Shellin välisestä Formula 1 –yhteistyöstä.



Lyijytön ja rikitön Shell V-Power on myynnissä Shellin miehitetyillä huoltamoilla Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Oulun alueella. Shell V-Power tulee korvaamaan näillä asemilla 98-oktaanisen bensiinin.

 

[Tylyttäjä]

mielestäni shellillä on omat tankkerit, satamat ja varastot tuolla laajasalon takana et eikaine hae ensin kakkua rekoilla kilpilahdesta nesteen hanoista ja täytä sitten omat säiliöt laajasalossa... olisko siällä essollakin jotain systeemiä ollu ku joskus kävin työn puolesta.
Tosin ei kunnon  faktaa ole ,voin olla täysin väärässäkin.

Kaipa se shell ja exxon/esso vissiin pikkasen isompi pulju ku neste/fortum...

Eis fortum kilpilahti ole öljynjalostamo ja jalostaa itse oman bensan?
mutta  tiedän että ryssistä tulee ainakin polttoöljyä mitä entiset nesteen pomot uudella omalla firmalla myyvät edelleen suomeen ja varmaan joillekkin automaattiasemille menee muutakin tavaraa.

ps. kyl  bandit tuntu ainakin hyvin sillä v-powerilla toimivan... paha sanoa mitään...

Eiks toimi sit 95:llä?

 

[RRRami]

Ei Shell niitä laaturajoja määrää, vaan ne tulee EU-direktiivistä (EN 228). Jos Shell ilmoittaa happipitoisuuden tyypilliseksi arvoksi 95:lle 2,1 % niin se käytännön vaihteluväli on 2,099 - 2,101 %.

Vaihteluväliksi on spekseissä ilmoitettu sekä 95:lle että V-Powerille 2.0-2.7.

Niin tuossahan sanotaan että tuo tyypillinen arvo ei käytännössä juurikaan heittele muutamaa promillea enempää. Tosin ihmettelen että miksi sitten ilmoittaa vaihteluväli noin suurena? Mutta aika hämäävästi shell tuon happipitoisuuden tuolle ferraribensalleen ilmoittaa, siis tuo "<2,7". Tuosta ei nyt oikeen osaa sanoa mitään, tuota voi tulkita siten että se on juuri ja juuri tuon EU-rajan alla tai sitten että se on mitä lie. Tämä on varmaan ollut osittain tarkoituskin shellillä. Jos se kuitenkin on lähellä tuota niin onhan siinä sitten ~25% enemmän happea kuin 95:ssä. Tiedä noista sitten, epäilen että suurin vaikutus tolla bensalla on psykologinen ja enpä tuota itse tankkaisi, turhana kun sitä pidän koska vanhalla bensallakin on eteenpäin päässyt.

edit. lainauksien korjaus

 

[Tylyttäjä]

Ei Shell niitä laaturajoja määrää, vaan ne tulee EU-direktiivistä (EN 228). Jos Shell ilmoittaa happipitoisuuden tyypilliseksi arvoksi 95:lle 2,1 % niin se käytännön vaihteluväli on 2,099 - 2,101 %.

Vaihteluväliksi on spekseissä ilmoitettu sekä 95:lle että V-Powerille 2.0-2.7.

Niin tuossahan sanotaan että tuo tyypillinen arvo ei käytännössä juurikaan heittele muutamaa promillea enempää. Tosin ihmettelen että miksi sitten ilmoittaa vaihteluväli noin suurena? Mutta aika hämäävästi shell tuon happipitoisuuden tuolle ferraribensalleen ilmoittaa, siis tuo "<2,7". Tuosta ei nyt oikeen osaa sanoa mitään, tuota voi tulkita siten että se on juuri ja juuri tuon EU-rajan alla tai sitten että se on mitä lie. Tämä on varmaan ollut osittain tarkoituskin shellillä. Jos se kuitenkin on lähellä tuota niin onhan siinä sitten ~25% enemmän happea kuin 95:ssä. Tiedä noista sitten, epäilen että suurin vaikutus tolla bensalla on psykologinen ja enpä tuota itse tankkaisi, turhana kun sitä pidän koska vanhalla bensallakin on eteenpäin päässyt.

edit. lainauksien korjaus

Tästä voinee vetää melko selkeän johtopäätöksen, miksi tuo vaihteluväli hapessa on niinkin suuri. Mitäs tuo Koris juuri tuossa laittoi Neste Oilin tutkijalta; ei pysty sanomaan lämpöarvoa, kun erät heittelee niin paljon.

Eiköhän se ole sama tuon V-Powerin kanssa, kun kerran antavat noin ison vaihteluvälin. Tuskin se on mikään teoreettinen vaihteluväli, jos noin ilmoittavat. Miksei ne ilmoittais pienemmän vaihteluvälin, jos se vaan pitäisi paikkansa.

Jos tuossa V-Powerissa olis tosiaan parempi lämpöarvo kuin 95:ssä, se antaisin enemmän tehoa kaikissa rakkineissa mihin sitä kaadetaan. Kuitenkin tuossa testissä Clio ei hyötynyt yhtään mitään. Se oli ainoa missä ei ollut turboa.

 

[Matva]

Kuitenkin tuossa testissä Clio ei hyötynyt yhtään mitään. Se oli ainoa missä ei ollut turboa.

Unohtakaa nyt jo ne turbot ja muut, olennaista on moottorinohjausjärjestelmät, joita on kaikissa tehokkaammissa autoissa (joissa suositellaan 98, mutta toimii myös 95, mm.VW, BMW, MB). Auton maks. teho ilmoitetaan tietysti optimiolosuhteissa ja 98 liemellä. Mutta koska jossain olosuhteissa ei 98 ole saatavilla, niin bittitekniikka huomioi tuon oktaanipuutteen ettei moottori särkyisi, samalla myös tehoja häviää.
Tuskin monessakaan pyörässä on näitä tekniikoita, vielä!

 

[Tylyttäjä]

Kuitenkin tuossa testissä Clio ei hyötynyt yhtään mitään. Se oli ainoa missä ei ollut turboa.

Unohtakaa nyt jo ne turbot ja muut, olennaista on moottorinohjausjärjestelmät, joita on kaikissa tehokkaammissa autoissa (joissa suositellaan 98, mutta toimii myös 95, mm.VW, BMW, MB). Auton maks. teho ilmoitetaan tietysti optimiolosuhteissa ja 98 liemellä. Mutta koska jossain olosuhteissa ei 98 ole saatavilla, niin bittitekniikka huomioi tuon oktaanipuutteen ettei moottori särkyisi, samalla myös tehoja häviää.
Tuskin monessakaan pyörässä on näitä tekniikoita, vielä!

Ei auta mikään elektroniikka (eli nakutustunnistin) tai sytkän säätely, auto/prätkä ei pysty hyötymään siitä korkeammasta oktaanista, jos siinä ei ole tarpeeksi puristuksia tai ahtopainetta.

Kysymys on ihan mekaanisesta ominaisuudesta. Ei siihen ole eletroniikalla ja moottorinohjausjärjestelmillä mitään sanomista, jos mekaaniset ominaisuudet eivät vaan pysty sitä korkeampaa oktaania hyödyntämään.

Todella harvassa pyörässä on niin paljon puristuksia, että se hyödyttäisi mitään.

Melkein kaikkiin pyöriin suositellaan 95. Toki se on sitten eri asia, jos suositellaan 98. Silloin siitä voi ollakin hyötyä. Eihän sitä ole kukaan kiistänyt.

Kuitenkin esimerkiksi kaikkiin tiukimpiin kyykkyihinkin tehdas suosittelee 95 tällä hetkellä. Ei ne silloin hyödy korkeammasta oktaanista.

Lähes kaikki nuo autot, jotka hyötyy 98:sta (ja joihin suositellaan sitä), ovat ahtimella varustettuja.

Mutta eikös täällä nyt puhuta pyöristä ja mitä ne hyötyvät tuosta V-Powerista? Ei se lohduta ER5:llä ajavaa Seppoa, jos Arton Turbo-Audista saadaan V-Powerilla 8 heppaa enemmän.

 

[ZR-7herwood]

Hmm...   Mitä tekemistä sytytyksen ajoituksella ja polttoaineen itsesyttymisellä on keskenään? Tuota itsesyttymistähän korkeammalla oktaaniluvulla estetään. Ei sillä siis pitäisi olla vaikutusta sytytyshetkeen. Ja tästä päästään siihen, että ilman turboa ei vaikutusta oktaaniluvulla pitäisi olla. Ehkä polttoineen muilla ominaisuuksilla sitten.

e: tossahan tota oli jo ylläkin.

 

[nixu]

Eis fortum kilpilahti ole öljynjalostamo ja jalostaa itse oman bensan?

Se on Neste Oil nykyään, eikä enää onneksi missään tekemisissä sähköyhtiö fortumin kanssa.
Ja jotain 95-99% suomessa myytävästä bensasta tulee kilpilahdesta.

 

[Matva]

Kysymys on ihan mekaanisesta ominaisuudesta. Ei siihen ole eletroniikalla ja moottorinohjausjärjestelmillä mitään sanomista, jos mekaaniset ominaisuudet eivät vaan pysty sitä korkeampaa oktaania hyödyntämään.

Todella harvassa pyörässä on niin paljon puristuksia, että se hyödyttäisi mitään.

Melkein kaikkiin pyöriin suositellaan 95. Toki se on sitten eri asia, jos suositellaan 98. Silloin siitä voi ollakin hyötyä. Eihän sitä ole kukaan kiistänyt.

Kuitenkin esimerkiksi kaikkiin tiukimpiin kyykkyihinkin tehdas suosittelee 95 tällä hetkellä. Ei ne silloin hyödy korkeammasta oktaanista.

Lähes kaikki nuo autot, jotka hyötyy 98:sta (ja joihin suositellaan sitä), ovat ahtimella varustettuja.

Mutta eikös täällä nyt puhuta pyöristä ja mitä ne hyötyvät tuosta V-Powerista? Ei se lohduta ER5:llä ajavaa Seppoa, jos Arton Turbo-Audista saadaan V-Powerilla 8 heppaa enemmän.

No osuit asian ytimeen, puhutaan samasta asiasta, mutta eripäin, tarkoitin tietysti sitä, että bitit korjaa sen, jos oktaanit ei riitä! Ei koskaa toisinpäin, näin oli jo -80 luvun perushengittävissä mersuissa, ainakin sentasoisissa mitä YK-joukoista raahattiin.

Mutta hohhoijaa, kylväköön jokainen rahansa sinne mihin haluaa, tämähän on vapaa maa.
Itse keskityn saamaan mahdollisimman monta kilometriä per käytetty euromäärä ja FJR toimii 9vitosella kuin kello, niinkuin tehdas lupaa ja oktaanit ei myöskään vaikuta kulutukseen (vaikka varmaan siitäkin joku kina saadaan aikaan).
p.s. kannattaa säästää bensakuluissa ja säästää ne ropot senverran tehokaaseen pyörään, ettei tarvii muutaman pollen perässä juosta........

 

[Guest]

Itse keskityn saamaan mahdollisimman monta kilometriä per käytetty euromäärä ja FJR toimii 9vitosella kuin kello, niinkuin tehdas lupaa ja oktaanit ei myöskään vaikuta kulutukseen (vaikka varmaan siitäkin joku kina saadaan aikaan).

Omani vie 92:lla vähemmän. Tankkasinpa Saksasta jopa 91:ä, ei räjähtänyt silläkään.

 

[ZR-7herwood]

Ja jotain 95-99% suomessa myytävästä bensasta tulee kilpilahdesta.

Jos näin on, niin mitä Naantalista sitten tulee?

 

[nixu]

Ja jotain 95-99% suomessa myytävästä bensasta tulee kilpilahdesta.

Jos näin on, niin mitä Naantalista sitten tulee?

Niin tuleehan sieltäkin jotain, unohtui tosiaan.
Naatali on vaan todella paljon pienempi jalostamo.
Mutta pointti oli että suomessa myytävästä bensasta lähes kaikki tulee nesteen jalostamoilta.

 

[kukari]

mulla R1200ST käyttää ysikasia normaalisti ja kun siihen tankkasin V-Poweria niin ero on ihan selvästi havaittava. Moottori käy puhtaammin, vetää puhtaammin V-Powerilla.
Olen 2x tankannut kyseistä litkua, välissä ysikasia. Piti sitä testata että kuvittelenko mä tuon vai onko tosiaan noin selkeä ero. Ja kyllä se on, ainakin tuohon boxeribemuun se v-power sopii kuin nakutettu.

Teholisäyksestä en tiedä, toi 55 heppaa per sylinteri on ihan tarpeeksi mulle muutenkin

.

 

[kuulapää]

No pitihän sitä powerbensaa minunkin kokeilla. En huomannut mitään muuta kuin että alkoi kaasareissa kauhee tulviminen.

(ovat taas muuten tuolla pöydällä)

 

[Xolo]

Ainakin V-power + vähän boosterilla(nitrometaania) terästetty soppa jysähtää putkessa aika saatanan lujaa!

Kuulu varmaan lepuskiin asti jysäys, ihme ettei pönttö räjähtänyt! Kestäviä noi micronit.. Kelasin, että kohta tulee posliinit, jos tää meno jatkuu

Mistä saa nitrometaania  

Nitrometaania käytetään RC piireissä.
Tuolta saa ainakin
Nitrometaania

 

[kawajack]

Hmm...   Mitä tekemistä sytytyksen ajoituksella ja polttoaineen itsesyttymisellä on keskenään? Tuota itsesyttymistähän korkeammalla oktaaniluvulla estetään. Ei sillä siis pitäisi olla vaikutusta sytytyshetkeen. Ja tästä päästään siihen, että ilman turboa ei vaikutusta oktaaniluvulla pitäisi olla. Ehkä polttoineen muilla ominaisuuksilla sitten.

Kipinäsytyskoneessa (eli ottomoottorissa) nakutus ei ole ihan sama ilmiö kuin dieselissä polttoaineen itsesyttyminen. Ottomoottorissa nakutus syntyy siitä, että PALAMISEN ALETTUA KIPINÄN SYTYTTÄMÄNÄ PALOTILASSA VIELÄ PALAMATON SEOS SYTTYY PAINEEN JA LÄMPÖTILAN NOUSUN SEURAUKSENA. Bensa ei ikina syty pelkällä puristuksella. Sytyksen myöhästyttäminen pienentää nakutustaipumusta, koska myöhäisemmällä sytyksellä palamispaine ei ehdi nousta niin korkeaksi, että syntyisi detonaatiota. Myös moottorin kierrosluku vaikuttaa, ja siksi sytytysennakkoa yleensä muutetaan käyntinopeuden mukaan.

Jos moottorissa on hyvin korkea puristussuhde, niin matalaoktaanisella bensalla joudutuaan sytytystä myöhästyttämään eli ennakkoa pienentämään. Tällaisessa moottorissa, vaikka ei olis turboakaan, tulee korkeammasta oktaaniluvusta hyötyä, jos moottorinohjausjärjestelmä osaa siihen mukautua, ja lisää ennakkoa. Tästä on useimmissa yllä mainituissa keisseissä kyse, jos on ilmennyt tehon lisäystä.

 

[10100]

Tehot kasvaa huimasti tolla veepoverilla

 

[Tylyttäjä]

Hmm...   Mitä tekemistä sytytyksen ajoituksella ja polttoaineen itsesyttymisellä on keskenään? Tuota itsesyttymistähän korkeammalla oktaaniluvulla estetään. Ei sillä siis pitäisi olla vaikutusta sytytyshetkeen. Ja tästä päästään siihen, että ilman turboa ei vaikutusta oktaaniluvulla pitäisi olla. Ehkä polttoineen muilla ominaisuuksilla sitten.

Kipinäsytyskoneessa (eli ottomoottorissa) nakutus ei ole ihan sama ilmiö kuin dieselissä polttoaineen itsesyttyminen. Ottomoottorissa nakutus syntyy siitä, että PALAMISEN ALETTUA KIPINÄN SYTYTTÄMÄNÄ PALOTILASSA VIELÄ PALAMATON SEOS SYTTYY PAINEEN JA LÄMPÖTILAN NOUSUN SEURAUKSENA. Bensa ei ikina syty pelkällä puristuksella. Sytyksen myöhästyttäminen pienentää nakutustaipumusta, koska myöhäisemmällä sytyksellä palamispaine ei ehdi nousta niin korkeaksi, että syntyisi detonaatiota. Myös moottorin kierrosluku vaikuttaa, ja siksi sytytysennakkoa yleensä muutetaan käyntinopeuden mukaan.

Jos moottorissa on hyvin korkea puristussuhde, niin matalaoktaanisella bensalla joudutuaan sytytystä myöhästyttämään eli ennakkoa pienentämään. Tällaisessa moottorissa, vaikka ei olis turboakaan, tulee korkeammasta oktaaniluvusta hyötyä, jos moottorinohjausjärjestelmä osaa siihen mukautua, ja lisää ennakkoa. Tästä on useimmissa yllä mainituissa keisseissä kyse, jos on ilmennyt tehon lisäystä.

Kyllä se voi syttyä bensakoneessakin ennen aikojaan ilman kipunaa, esimerkiksi "hot spottien" takia. Eli pienet terävät kulmat esim männässä voivat juurikin olla niin kuumia, että sytyttävät gason ennen aikojaan.

Sehän on juuri esim turpo-moteissa vanha juttu, että palotilasta ja männästä pitää silotella nuo kynnykset ja muut hot spot -alttiit paikat pois..

 

[ZR-7herwood]

Hmm... Mitä tekemistä sytytyksen ajoituksella ja polttoaineen itsesyttymisellä on keskenään? Tuota itsesyttymistähän korkeammalla oktaaniluvulla estetään. Ei sillä siis pitäisi olla vaikutusta sytytyshetkeen. Ja tästä päästään siihen, että ilman turboa ei vaikutusta oktaaniluvulla pitäisi olla. Ehkä polttoineen muilla ominaisuuksilla sitten.

Kipinäsytyskoneessa (eli ottomoottorissa) nakutus ei ole ihan sama ilmiö kuin dieselissä polttoaineen itsesyttyminen. Ottomoottorissa nakutus syntyy siitä, että PALAMISEN ALETTUA KIPINÄN SYTYTTÄMÄNÄ PALOTILASSA VIELÄ PALAMATON SEOS SYTTYY PAINEEN JA LÄMPÖTILAN NOUSUN SEURAUKSENA. Bensa ei ikina syty pelkällä puristuksella. Sytyksen myöhästyttäminen pienentää nakutustaipumusta, koska myöhäisemmällä sytyksellä palamispaine ei ehdi nousta niin korkeaksi, että syntyisi detonaatiota. Myös moottorin kierrosluku vaikuttaa, ja siksi sytytysennakkoa yleensä muutetaan käyntinopeuden mukaan.

Jos moottorissa on hyvin korkea puristussuhde, niin matalaoktaanisella bensalla joudutuaan sytytystä myöhästyttämään eli ennakkoa pienentämään. Tällaisessa moottorissa, vaikka ei olis turboakaan, tulee korkeammasta oktaaniluvusta hyötyä, jos moottorinohjausjärjestelmä osaa siihen mukautua, ja lisää ennakkoa. Tästä on useimmissa yllä mainituissa keisseissä kyse, jos on ilmennyt tehon lisäystä.

Eli pytyn seos syttyy liian nopeasti.
Isostakaan ennakon erosta tossa ei kai millään voi olla kyse. Onhan sen pytyssä olevan seoksen kuitenkin tarkoitus syttyä siitä annetusta kipinästä.

Eikös tolla periaatteella sit voisi käyttää korkeaa puristusta, suurta ahtopainetta ja matalaoktaanista polttoainetta kunhan vain sytkä olis riittävän myöhäisellä? Palotapahtumien optimointia tuntematta noin vois kuvitella. Paineen kasvu sylinterissä jätettäis mahdollisimman myöhälle jos se tapahtuu matalaoktaanisella polttoaineella kerran nopeammin.